Psyykkinen hyvinvointi

Psyykkinen hyvinvointi on tila, jossa ihminen kykenee selviytymään elämään kuuluvista haasteista ja näkemään omat kykynsä, tekemään työnsä ja ottamaan osaa yhteisön toimintaan. Jokainen työntekijä tuo mukanaan työyhteisöön omat vuorovaikutustaitonsa, kykynsä ja ominaisuutensa. Työpaikka voi tukea psyykkistä hyvinvointia lähinnä ulkoisten keinojen kautta, tarjoamalla esimerkiksi koulutusmahdollisuuksia, esimiehen ja työyhteisön tukea, vaikutusmahdollisuuksia sekä auttamisjärjestelmiä kuten työterveyshuollon palveluita. Toki turvallinen ja terveellinen työyhteisö vähentää psyykkistä kuormitusta jo itsessään.

Työhyvinvointi ei voi olla arjesta irrallista toimintaa. Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä työhyvinvointi kuuluu jokaisen perustehtävään ja sitä tehdään eri tahojen kuten henkilöstöhallinnon, esimiesten, työntekijöiden ja eri yhteistyötahojen kanssa.

Psyykkisen työhyvinvoinnin kannalta tässä käsiteltäviä seikkoja ovat

  • perehdyttäminen
  • työmäärä ja sen jakautuminen lukuvuoden aikana
  • osaamisen ja kouluttautumisen tukeminen
  • kognitiivinen kuorma ja sen vähentäminen
  • jaettu johtajuus
  • tapahtumat
  • kehityskeskustelut
  • työnohjaus
  • palautumisen ja stressin mittaaminen työterveyshuollossa
  • vertaismentorointi
  • koulutuskuntayhtymän kehittämisen menetelmät
  • päihdeongelmat

Koulutuskuntayhtymän työhyvinvointisuunnitelma edellyttää uuden tai pitkään poissaolleen  työntekijän hyvää perehdyttämistä työhön palvelussuhteen alussa tai pitkän poissaolon jälkeen. Perehdyttäminen lisää työn hallinnan tunnetta. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän työhyvinvointisuunnitelmasta löytyvät valmiit käytänteet esimiehille, jotta  uudelle työntekijälle  voidaan laatia henkilökohtainen perehdyttämissuunnitelma.

Työhyvinvointisuunnitelman mukaan esimies perehdyttää työntekijän aina

  • Jyväskylän koulutuskuntayhtymään ja oman toimintayksikön toimintaan
  • työtehtäviin
  • järjestelmiin
  • työyhteisöön sekä työkavereihin
  • työturvallisuuteeen
  • yhteistoimintaan
  • henkilöstöhallintoon ja henkilöstöpalveluihin

Vastuu perehdyttämisestä ja sen järjestämisestä on aina viime kädessä esimiehellä.

Osaamista vastaava virikkeellinen työtehtävä lisää työhyvinvointia. Opettajat ovat työntekijöinä usein motivoituneita, mutta he kokevat ongelmaksi etenkin sen, että työtaakkaa jakautuu epätasaisesti lukuvuoden aikana ja aiheuttaa ongelmaa jaksamisen suhteen. Tähän tulisi kiinnittää erityistä huomiota esimerkiksi lukujärjestysteknisin keinoin.

Opettajan työ on muutoksessa. Sähköistyvä opetus, opetusmenetelmien ja arvioinnin muutos luovat paineita tehdä asioita toisin. Muutoksesta johtuvaa työn kuormittavuutta voidaan vähentää tarjoamalla oikea-aikaista koulutusta, jolloin työntekijän on helpompi selviytyä työn mahdollisista uusista haasteista. Työntekijät voivat osallistua organisaation omiin koulutuksiin, joita tarjotaan erityisesti sähköisten opetusmenetelmien näkökulmasta. Myös muuhun koulutukseen ohjataan tarpeen mukaan ja opettajat kokevatkin pääasiassa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukioissa saavansa riittävästi tarvitsemaansa koulutusta. Työtehtäviin liittyvien koulutusten lisäksi voidaan tarjota esimerkiksi voimavaroihin liittyvää koulutusta.

Opettajien ja muun henkilöstön kokema ns. kognitiivinen kuorma on jatkuvasti kasvanut. Kuorma muodostuu niistä häiriötekijöistä, jotka katkaisevat työskentelyämme ja kuormittavat muistiamme eli  jatkuvista keskeytyksistä, pienten asioiden muistamisesta ja mieleenpainamisesta, äänimelusta sekä esimerkiksi sähköisestä viestitulvasta. Viestinnän oikea-aikaisuus ja toisaalta tiedon helppo tavoitettavuus tarvittaessa vähentää viestinnän aiheuttamaa kuormaa. Suurissa yksiköissä on kuitenkin vaikea rajata tietoa vain tietylle ihmisryhmälle, koska usein tieto koskettaa suurta osaa yhteisöstä ja toisaalta myös avoimuuden kulttuuri edistää hyvinvointia. Yhteisten sääntöjen rakentaminen ja niiden noudattaminen viestinnän suhteen helpottavat esimiesten ja henkilöstön vuorovaikutusta. Mikäli ongelmana ovat jatkuvat keskeytykset, on hyvä sopia vastaanottoajoista tai tavoista, jolloin työntekijää tai esimiestä saa häiritä. Yhteisten työtilojen sääntöjen sekä rikkomuksista määrättävistä sanktioista sopiminen, luovat työtilojen käytölle rajat, jonka jälkeen yhä useampi kykenee tehokkaampaan työhön samoissa tiloissa.

Linkki: Muistiliitto – Kognitiivinen ergonomia työhyvinvoinnin tukena

Esimiesten tulee huolehtia omasta osaamisestaan. Hyvä ja tasa-arvoinen johtajuus on osa työntekijöiden hyvinvointia. Lukiokoulutuksessa jaetulla johtajuudella annetaan henkilöstölle se osa johtajuudesta, jossa sillä on osaamista ja kykyä tehdä päätöksiä. Lopulliset päätökset tekee kuitenkin vastuussa oleva esimies. Jaettu johtajuus lisää henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä ja tuo esiin henkilöstön osaamista. Se, että saa osallistua omaan työhön liittyvään päätöksentekoon lisää jaksamista, työn hallinnantunnetta sekä hyvinvointia.

Jyväskylän kuntayhtymän työhyvinvointisuunnitelman mukaisesti kuntayhtymässä järjestetään mm. henkilöstön liikuntapäiviä ja koko henkilöstön yhteiset pikkujoulut. Erilaisten tapahtumien kautta työyhteisössä tutustutaan toisiin ja luodaan yhteistä me-henkeä.

Säännölliset koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut ovat kuntayhtymässä osa osaamisen johtamista. Kehityskeskusteluissa voidaan sopia tavoitteista ja suunnitelmista myös työhyvinvoinnin suhteen. Lukioissa kehityskeskusteluja käydään henkilöstön kanssa vuosittain, myös ryhmäkeskustelut ovat mahdollisia.

Työn kuormittavuuteen tai muihin ongelmiin voi saada apua myös työterveyshuollon työnohjauksesta. Työnohjauksessa henkilö saa keinoja ja keskusteluapua ratkaistakseen työhön liittyviä ongelmia. Keskustelu voidaan käydä joko sairaanhoitajan, psykologin tai muun terveydenhuollon henkilöstön edustajan kanssa. Keskustelu voi olla kertaluonteinen tapahtuma tai jatkua tarpeen tullen pidempään. Työnohjauksen ohella työterveys voi tehdä työntekijälle myös Firstbeat Tecnologies Oy:n sykevälivaihtelumittauksia, jotka kertovat palautumisen ja stressin määrän – erityisesti, jos joudutaan pohtimaan työuupumusdiagnoosia, voi mittaus antaa vihjeitä henkilön terveydentilasta.

Työnohjauksen ohella myös VERME- eli vertaismentorointiryhmät antavat keskusteluapua ja toimivat psyykkisen kuormittumisen varaventtiileinä. Verme-toiminnan tavoitteena on tarjota keinoja ammatillisen kehittymisen tueksi ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi.

Linkki: Verme-toiminta

Muita henkilöstön kehittämisen menetelmiä koulutuskuntayhtymässä ovat työhyvinvointisuunnitelman mukaan mm.:

  • Henkilöstösuunnittelu
  • Mentorointi
  • Sisäinen työkierto
  • Parhaiden käytäntöjen siirtäminen, vertaisoppiminen
  • Opetushenkilöstön työelämäjaksot
  • Projektit ja hankkeet

PÄIHDEONGELMA

Esimiehet ja työkaverit ovat keskeisessä asemassa päihdeongelmien varhaisessa toteamisessa.  Jos työntekijällä havaitaan päihdeongelma, esimiehen tulee ottaa asia puheeksi ja ohjata henkilö ottamaan joko itse tai kertoa hänelle varatusta ajasta työterveyshuoltoon. Esimies saa tarvittaessa tukea koulutuskuntayhtymän henkilöstöpäälliköltä. Työterveys ohjaa henkilön tilanneselvityksen jälkeen päihdekuntoutukseen.