Fyysinen hyvinvointi koostuu  ravinnon, liikkumisen ja unen vaikutuksista sekä tiloista ja fyysisestä toimintaympäristöstä sekä sen terveellisyydestä.  Oppilaitos voi tukea fyysistä hyvinvointia tarjoamalla laadukasta ravintoa, liikkumismahdollisuuksia, kannustaa päihteettömyyteen sekä antaa terveelliset ja turvalliset tilat.

Nuorten kokema fyysinen oireilu on viime vuosien aikana Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen kouluterveyskyselyjen keräämien tulosten perusteella lisääntynyt.  Noin puolet lukioikäisistä tytöistä kärsii niska- ja hartiaseudun kiputiloista viikoittain ja viikoittaisista päänsäryistäkin noin 40 %, vastaavasti lukioikäisistä pojista samoista oireista kärsii joka viides. Päivittäistä väsymystä kokee tytöistä joka viides ja pojista joka kymmenes. Ylipainoisten määrä on lisääntynyt viimeisten 15 vuoden aikana. Yhteiskunnan näkökulmasta nuorten lisääntynyt fyysinen oireilu on riski, jonka terveydellisiä ja taloudellisia vaikutuksia tulisi pyrkiä estämään.

Linkki: Kouluterveyskysely – Terveys

Fyysistä hyvinvointia käsitellään tässä seuraavista näkökulmista

• ravinto
• liikkeen lisääminen arkeen
• ergonomia
• päihteettömyys
• sisäilma
• lepo

---

RAVINTO

Oikeanlainen ravinto on jaksamisen kulmakiviä. Koulutuskuntayhtymän lukioissa tarjotaan opiskelijoille laadukas ja monipuolinen lounas. Ruokailussa huomioidaan laajasti erilaiset ruokailijaryhmät sekä mahdolliset rajoitteet. Kasvisvaihtoehto on aina tarjolla.

Lounaan lisäksi tarjotaan joka päivä aamupala, joka sisältää mm. puuron, leivän ja levitteen. Tällä halutaan tukea nuorten päivittäistä jaksamista jo heti aamusta lähtien. Erityisesti urheilu- ja liikuntalinjalla opiskeleville nuorille tällä aterialla on suuri merkitys.

Välipala-automaatteja lukioissa ei ole. Välipaloja, pientä purtavaa ja esimerkiksi kahvia voi halutessaan ostaa opiskelijaravintoloista, joissa on vaihtoehtoina saatavilla myös hedelmiä.

LIIKKEEN LISÄÄMINEN ARKEEN

Koulutuskuntayhtymän lukioissa oppituntien pituus on 1,5 h (2×45 min) eikä näiden välissä useinkaan pidetä välitunteja. Istumisen katkaisu ja liikkeen lisääminen oppitunneille lisää jaksamista sekä välillisesti myös oppimistuloksia.

• opettajan valitsema pedagogiikka ja työtavat
• jumppa- ja taukoliikunta
• aktivoivat pelit ja ohjelmat
• Liikkuva koulu -toiminta
• liikuntatutortoiminta
• liikunnallistamisyhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa
• HYVI-passi
• sykevälivaihtelumittaukset
• liikkumiseen aktivoivat tilat ja niihin liittyvä ohjaus (ohjelmasovellukset)
• teemapäivät: LukioRun, Unelmien liikuntapäivä, opiskelijakunnan hallituksen talvitapahtumat, Hyvinvointiviikon tempaukset, arjen teemat

Opettajia on ohjeistettu miettimään erilaisia keinoja liikuttaa opiskelijoita tuntien aikana. Osa liikkeestä tunneilla syntyy jo luonnostaan esimerkiksi työtapojen valinnan kautta (taululle kirjoittaminen, rastipistetyöskentely, ryhmätyöt). Opettajan omalla toiminnalla on myös suuri merkitys. Opettaja voi pyytää opiskelijoita hakemaan monisteet sen sijaan, että ne jaetaan kaikille. Jumppa- ja taukoliikuntaan löytyy vapaasti käytettävissä olevia  videoita.

Linkki taukoliikuntavinkkeihin: Taukojumppasivu

Opettajat voivat halutessaan tukea pedagogiikkaa erilaisilla sähköisillä, aktiiviseen toimintaan ohjaavilla oppimispeleillä.  Näitä ovat esimerkiksi http://seppo.io/ ja http://www.grafetee.com/, jolloin opetuksen ei enää tarvitsekaan olla pelkästään luokassa tapahtuvaa. Oppiminen tapahtuu liikkuen yhdessä ulkona tai koulun käytävillä soveltaen opittuja tietoja todellisuuteen. Liikkuvan koulun X-breikki on myös varteenotettava liikuttamisen lisääjä.  Se soveltuu mihin tahansa aiheeseen ja mihin tahansa kohtaan oppituntia: läksynkuulusteluun, mielipiteen ilmaisuun, kertaukseen. On lähinnä opettajan omaa kekseliäisyyttä, miten haluaa pohjaa toteuttaa.

Linkki: X-Breikki

Liikkuva koulu -toiminta tulee jatkossa laajenemaan 2.asteelle. Jyväskylän lukiokoulutus on mukana tässä toiminnassa ja lisäämässä aktiivisesti liikettä opiskelijoiden koulupäivään. Valo Ry:n materiaalit tukevat vahvasti koulun liikunnallistamiskulttuuria.

Linkki: Liikkuva koulu -sivusto

Linkki: Valo Ry:n Koulu – Sport -sivut

Lisätietoa ja vinkkejä liikunnallistamiseksi teoksessa:  Aivot liikkeelle (Hannu Moilanen ja Helena Salakka; PS-kustannus 2016)

Liikuntatutoreiden rooli arjen aktivoimisessa on merkittävä. Opettaja voi pyytää liikuntatutoreiden apua tuntien istumisen katkaisuun ja toisaalta liikuntatutor voi halutessaan pyytää opettajalta lupaa pieneen taukojumppaan. Tällä toiminnalla rohkaistaan myös opettajia, jotka eivät koe liikuttamista tunneilla itselleen luontevaksi toiminnaksi. Liikuntatutoreiden toiminnalla toivotaan saavutettavan asteittain etenevä muutos, jolloin tuloksena olisi, että päivittäinen istumisen määrä vähenisi – toki oppimisen ehdoilla.

Linkki: Liikuntatutortoiminta

Koulupäivän liikunnallistamista tukee Jyväskylän yliopiston Liikunnan ja terveystieteiden laitoksen kanssa tehtävä yhteistyö, jossa liikunnanopettajaopiskelijat tekevät liikunnallistamissuunnitelmia osana omia opintojaan. Tämä voi toteutua osana joko yliopisto-opiskelijan opetusharjoittelua tai  opintojakson ”Liikunnanopettaja koulun kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjänä” sisällä. Suunnitelmat voivat sisältää erilaisia välituntikisailuja, oppituntien liikunnallistamista tai sähköisten sovellusten hyödyntämistä.

Hyvivointipassin suorittaminen tukee omaehtoisen liikkumisen lisäämistä. Liikkumisen merkityksen ymmärtäminen osana laajempaa kokonaisuutta jo nuorena olisi jo kansantaloudellisestikin hyvin tärkeää.

Linkki: HYVI-passi

Firstbeat Oy:n sykevälivaihtelumittauksia on tehty opiskelijoille noin 200. Opiskelijat ovat kokeneet mittausten antaneen mielenkiintoista tietoa palautumisesta ja stressistä. Liikkumisen osalta mittauksen kertovat päivittäiset pistearvot, onko mitattava henkilö liikkunut tarpeeksi. Mittausten toivotaan laajenevan koko lukiokoulutusta koskevaksi siten, että terveystiedon ensimmäisellä kurssilla opiskelija saisi tehdä kyseisen mittauksen. Saatu omakohtainen tieto voi rohkaista tekemään muutoksia omassa elämässä ja saada henkilön lisäämään liikuntaa ja liikettä arkeen. Monen opiskelijan kohdalla on toki niin, että mittaukset kertovat suuren osan asioista jo olevan hyvin.

Linkki: Firstbeat Technologies Oy

Liikkumiseen soveltuvat tilat ja niiden käyttömahdollisuuksien lisäämisen toivotaan lisäävän opiskelijoiden päivittäistä liikettä. Lukioiden aulatiloihin on lisätty opiskelijoiden toiveesta bingis- sekä biljardipöytiä ja erilaisten muiden aktiviteettien lisäämistä toivotaan tilojen antamien rajojen puitteissa. Kuntosalien varustusta on parannettu sekä uusittu. Kuntosalien ja liikuntasalien käyttömahdollisuuksia on saatu lisättyä liikuntatutoreiden avulla – heille on annettu oikeuksia avata ovia, jolloin muutoin jopa tyhjänä olevat salit on saatu käyttöön. Piha-alueiden suunnittelussa on tehty yhteistyötä kaupungin lähiliikuntapaikkoja suunnittelevan tahon kanssa. Uudistettaessa piha-alueita suunnittelussa otettiin huomioon lähialueen liikuntamahdollisuudet ja vältytty päällekkäisistä toiminnoista. Lukion pihaan suunnitelluissa liikuntatoiminnoissa otettiin vastaavasti huomioon myös kaupunkilaisten tarpeita – kehonpainoharjoitteluun sopivia laitteita ja kaukaloita rakennetaan nyt siten, että ne palvelevat mahdollisimman tehokkaasti sekä lukioita että kaupunkilaisia. Lähialueen skeittialueet ja muut vastaavat nuorison suosimat liikuntamuodot pysynevät ennallaan.

Linkki:  Lähiliikuntapaikat -sivusto

Opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön (aluksi kokeiluun Lyseon lukiolle) on hankittu ohjelmasovellus, jonka avulla opiskelija voi laatia itselleen kuntosali- tai kotijumppaohjelman. Ohjelma toimii siten, että halutessaan opiskelija ja opettaja voivat muodostaa ryhmiä ja opettaja voi seurata ohjelman laatimista ja toteuttamista.

Teemapäivillä halutaan lisätä opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja hyvää mieltä liikunnan kautta. Joka toinen vuosi syksyllä järjestettävä LukioRun toteutetaan yhteistyössä Finlandia Marathonin kanssa. Väliin jäävinä vuosina on tarkoitus järjestää jotakin vastaavaa toimintaa, kuten Unicef-kävely tai muu vastaava liikunnallinen tempaus. LukioRun -tapahtumassa opiskelija voi valita joko 5 tai 10 km matkan. Matkan voi kävellä tai juosta, nopeimmat juoksijat palkitaan. Myös henkilöstö ottaa mukaan tapahtumaan. LukioRunista aloitetaan jakamaan tietoa jo edellisenä keväänä ja ajatuksena onkin, että halutessaan opiskelija voi aloittaa tavoitteellisen harjoittelun jo keväällä. Liikunnanopettajat jakavat harjoitteluohjeita ja liikuntatutoreiltakin voi saada vinkkejä harjoitteluun liittyen. LukioRun on kuitenkin ensisijaisesti sosiaalinen tapahtuma, eikä siihen haluta tuoda liikaa kilpailullista näkökulmaa.

Linkki: Uutinen LukioRun

Teemapäivistä keväälle ajoittuvaa Unelmien liikuntapäivää vietettiin viime keväänä ensimmäisen kerran lukioissa. Unelmien liikuntapäivän tarkoituksena oli liikuttaa opiskelijoita eri tavoin ja löytää uusia liikuntamuotoja. Opiskelija määristä johtuen kaikkien unelmia ei välttämättä onnistuttu toteuttamaan, mutta ajatuksen herättelyä ja liikkumisen riemua varmasti päivän aikana koettiin. Opiskelijakunta saattaa omana toimintanaan järjestää erilaisia tapahtumia, kuten talviliikuntapahtumat, kevätkarkelot tms.

Myös hyvinvointiviikon tapahtumista osa lisää arjen liikettä. Aiheina ovat olleet mm. ergonomia, tuoliton torstai sekä X-breikki.

ERGONOMIA

Ergonomiaa pyritään ottamaan kalustehankinnoissa huomioon, kun se on mahdollista. Ongelmia aiheuttavat opiskelijoiden kokoerot ja kalusteiden muunneltavuuden puute. Tuki- ja liikuntaelinvaivoihin helpotusta voisivat tuoda luokkakohtaiset istuintyynyt, joita opiskelija voisi halutessaan käyttää istumisen aiheuttamien vaivojen ehkäisyyn. Joihinkin luokkiin on hankittu takaosaan seisomapöytiä, mikä mahdollistaa luontevan asennon vaihtelun oppitunnin aikana. Opiskelijoiden tulisi saada enemmän ergonomiaohjausta, esimerkiksi yhteistyönä ammatillisen oppilaitoksen kautta.

PÄIHTEETTÖMYYS

Opiskeluhuoltosuunnitelma sisältää oman päihteettömyyttä koskevan liitteensä. Jyväskylän lukiokoulutuksessa painotetaan ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Opiskelijoille järjestetään tietoiskuja ja teemaan liittyvää tiedotusta, tunneilla jaettavan tiedon lisäksi. Ehkäisevällä päihdetyöllä toivotaan vaikutettavan opiskelijan asenteisiin ja tietouteen päihteiden vaaroista. Mikäli päihteidenkäytöstä tulee ongelma, opiskelija ohjataan kuraattori- ja terveydenhuollon palveluiden piiriin.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on savuton oppilaitos ja työpaikka. Päätös savuttomuudesta koskee kaikkia tupakkatuotteita aina nuuskaan ja sähkötupakkaan. Tämän toimintamallin takana on ajatus, että esimerkin voimalla tuotetaan käytännöllistä, yhteisöllistä ja toiminnallista tukea tupakoinnin aloittamatta jättämiseen tai lopettamispäätöksen tekoon.  Mikäli opiskelija haluaa lopettaa tupakoinnin, hän saa tähän apua opiskelijaterveydenhuollosta. Savuttomuuteen liittyviä kampanjatapahtumia on vuosittain.

Linkki: Jyväskylän lukiokoulutuksen opiskeluhuoltosuunnitelma

SISÄILMA

Lukioiden sisäilmaa seurataan ja mahdollisista ongelmista kerätään tietoa mm. opiskelijaterveydenhuollolle ja tiloja uudistetaan sekä korjataan tilanteen niin vaatiessa. Raportoituja sisäilmasta oireilevia opiskelijoita on opiskelijaterveydenhuollon raporttien mukaan suhteellisen vähän. Yksi syy huonoon sisäilmaan saattaa olla, että osassa kiinteistöjä takkien säilytystilat ovat puutteelliset ja luokkiin joudutaan tuomaan paljon ulkovaatteita ja tavaraa. Ryhmäkoot ovat kasvaneet, mikä aiheuttaa lämpötilan ja hiilidioksipitoisuuden nousua luokissa oppituntien aikana. Tähän pyritään vaikuttaa tekemällä luokkahuonekohtaisia ilmanvaihdonsäätöjä.

LEPO

Päivänaikainen palautuminen ja yön aikainen riittävä lepo takaavat opiskelijan jaksamisen. Firstbeat Technologies Oy:n mahdollistaman sykevälivaihtelumittausten perusteella voidaan sanoa, että Jyväskylän koulutuskuntayhtymän opiskelijoista suurin osa ei palaudu lainkaan työaikana  ja muutoinkin valveillaoloajan palautuminen on heikkoa. Uneen käytetty aika on noin 30 %:lla heikkoa tai kohtalaista.

Palautuminen on osittain fysiologinen ominaisuus, jonka vuoksi osa opiskelijoista näyttää mittaustulosten varassa palautuvan liian heikosti ja toiset taas verrattain hyvin. Tulokset kertovat kuitenkin selkeästi sen, että nykynuoret nukkuvat yleisesti liian vähän. Tätä näkökulmaa vasten esimerkiksi Lyseon lukion opiskelijahuoltoryhmä nosti tämän vuoden toiminnan painopisteeksi unen ja palautumisen. Unen ja palautumisen määrän tärkeyttä voisi korostaa sykevälivaihtelumittaustuloksia tarkasteltaessa – siksi olisikin tärkeää – että mittaukset saataisiin osaksi terveystiedon opetusta. Omakohtainen palaute – yleisen terveysvalistuksen sijaan –  saa nuoren helpommin toimimaan oman olonsa parantamiseksi.

Lepohuoneita sekä hiljaisen työn huoneita tulisi kouluissa olla riittävästi. Opiskelijoiden keskuudessa yleistyvät jatkuvasti erilaiset ahdistuneisuus- ja paniikkihäiriöt, jonka vuoksi erilliset tilat levolle koulupäivän aikana olisivat todella tärkeitä. Jo se, että tietää, että on mahdollisuus ja paikka, jonne päästä hetkeksi rauhoittumaan, saattaa estää ahdistavan tunteen synnyn.  Jatkuva hälinä ja melu isoissa tiloissa vaatii toki myös paikkoja, jossa opiskelijat voisivat mahdollisesti keskittyä tekemään tehtäviään ja rauhoittumaan.