Linkki: Kouluterveyskysely – mielenterveys

Mielenterveys muuttuu ihmisen kasvaessa ja kehittyessä, se ei ole staattinen, samankaltaisena oleva tila läpi elämän. Mielenterveys on voimavara, joka auttaa ihmisiä kokemaan elämän mielekkääksi, solmimaan ja ylläpitämään sosiallisia suhteita sekä toimimaan tuottavina ja luovina yhteisön jäseninä. Koulun tulee tukea toiminnoillaan nuoren psyykkisten voimavarojen kasvua ja kehitystä. Mielenterveyteen liittyviä tietoja ja taitoja voi oppia ja niitä voi myös opettaa.

Psyykkistä hyvinvointia lisääviä tai siihen vaikuttavia tekijöitä:

Kaikkien oppilaitoksessa työskentelevien aikuisten tulisi osallistua opiskeluhuoltoon ja tätä kautta tukea nuoren hyvinvointia. Käytössä on ns. varhaisen puuttumisen malli, jossa henkilökuntaan kuuluvien tulisi toimia aktiivisesti nuoren hyvinvoinnin takaamiseksi.

Opettaja on usein ensimmäinen, joka saattaa havaita opiskelijan ongelmat esimerkiksi poissaolojen, muuttuneen käytöksen tai laskeneiden suoritusten kautta. Wilma-sovellus antaa ryhmänohjaajille koosteita, josta opettaja voi huomata ne opiskelijat, joille poissaoloja, heikkoja suorituksia tms. huomautuksia kertyy. Tämän jälkeen ryhmänohjaaja voi keskustella joko opiskelijan tai huoltajan kanssa, ja mikäli huoli herää, ohjata saamaan apua opiskelijaterveydenhuollon henkilöstöltä.

Hyvinvointiryhmillä voi olla omia, hyvinvointia lisääviä tempauksia ja teemoja. Esimerkiksi Lyseon lukion hyvinvointiryhmä aikoo nostaa Koko koulu pitää huolta -teemalla joka vuosi esiin ajankohtaisia asioita, jotka liittyvät opiskelijoiden hyvinvointiin. Esiin nousseita seikkoja ovat mm. jaksaminen ja palautuminen sekä päihteet. Tarkoitus on, että teemat toistuisivat kolmen vuoden sykleissä ja tavoittaisivat näin kaikki lukion opiskelijat vähintään kerran.  Teemoja voidaan painottaa vuosittain esiin nousevien tarpeiden pohjalta.

Opiskeluhuolto on nuoren hyvinvointia tukevaa työtä, johon kaikki oppilaitoksessa työskentelevät aikuiset osallistuvat. Opiskelijan kannalta oleellista on, että palvelut löytyvät läheltä, oman lukion tiloista tai sen välittömästä läheisyydestä. Psyykkisissä ongelmissa opiskelija voi ottaa yhteyttä ensiksi joko opettajaan tai terveydenhoitajaan, joka ohjaa opiskelijaa ottamaan yhteyttä esimerkiksi psykologiin tai kuraattoriin. Ensisijaisesti opiskelijan tukena koulussa ovat opettajat, jotka yhteistyössä opiskelijan ja huoltajien kanssa neuvottellen suunnittelevat ja toteuttavat tukitoimia.

Kuraattori tukee kaveri- tai perhesuhteiden ongelmissa, opiskelu ei sujumisen pulmissa, poissaoloja kertyessä tai elämässä muutoksissa. Kuraattori pyrkii purkamaan myös yksinäisyyden aiheuttamia pulmia.

Psykologi tukee opiskelijaa mielialaan, käyttäytymiseen tai kehitykseen liittyvissä asioissa. Psykologi arvioi oppimisvaikeuksia ja suunnittelee tukitoimia yhdessä yhteistyössä opiskelijan, huoltajien ja opettajien kanssa.

Oppilashuollon sairaanhoitaja tukee alla 18-vuotiasta ja hänen perhettään päihteisiin ja mielen hyvinvontiin liittyvissä huolissa.

Opiskelijahyvinvointisuunnitelma sisältää ohjeistuksen kiusaamisen estämiseksi ja toimenpiteet, jos kiusaamista havaitaan. Lukiossa kiusaaminen on harvoin avointa, joten opettajan on sitä vaikea havaita. Kiusaamiseen tulee aina suhtautua vakavasti. Opettajien avoimet ja luottamukselliset suhteet opiskelijoihin luovat ilmapiirin, jossa opiskelijan on helppo kertoa kohdanneensa kiusaamista. Ryhmänohjaaja tulisi varmistaa opiskelijoiden kanssa käytävän henkilökohtaisen keskustelun aikana, ettei kiusaamista esiinny. Aihetta olisi hyvä sivuta sekä yksilön- että ryhmän tasolla.

Monet, jopa sosiaalisesti aktiiviset, nuoret kokevat jäävänsä lukiossa helposti yksin. Kouluterveyskyselyn mukaan lukiolaistytöistä yksinäisyyttä kokee 5% ja pojista 10%. Kuraattorit ja psykologit näkevät työssään yllättävän paljon yksinäisyyttä, joten esimerkiksi Lyseon lukiossa aloitellaan opiskelijoista itsestään nousevaa kokeilua, toimintaa, joilla nämä yksinäiset saataisiin kohtaamaan luontevalla tavalla. Kuraattorit ja psykologit ideoivat opiskelijoiden kanssa toiminnan ja opiskeluhuoltohenkilöstö ohjaavat valitsemiaan opiskelijoita toiminnan piiriin. Toimintaa kehitellään vielä, mutta ajatuksena on, että se olisi helppoa, luontevaa yhdessäoloa keskellä päivää, ilman suuria ennakko-odotuksia ja paineita. Esitettyjä toimintamuotoja voisivat olla lautapelit, pienoismallien rakentaminen jne. Perusasteen puolella on kokeiltu mm. kaverikioskia tai -penkkiä, johon kaveria vailla olevat voivat mennä ja saada itselleen seuraa peleihin, ruokailuun tms. Kokeilut perusasteen puolella ovat olleet rohkaisevia.

Sekä yksinäisyyteen ja kiusaamiseen voidaan vaikuttaa ryhmäyttämällä opiskelijoita enemmän ja luomalla ryhmistä turvallisia. Ryhmäyttämistä on käsitelty enemmän Sosiaalinen hyvinvointi -osiossa. Opiskelijoiden tutortoiminnan kehittäminen ja kokeilut voisivat auttaa yksinäisyyden ehkäisyssä (tutortoiminnasta lisää Sosiaalinen hyvinvointi -osiossa).