Tervetuloa tutustumaan Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukiokoulutuksen jo olemassa oleviin hyviin käytänteisiin ja toisaalta kehityskohteisiin opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvoinnin edistämiseksi.  Hyvinvointia lähestytään fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen jaottelun kautta – esitellen jokaiseen näistä osasista jo olemassa olevia rakenteita tai mahdollisia muutosajatuksia – jopa unelmia, joita kohden voidaan edetä. Opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvoinnin lisäämiseksi laadittiin myös kymmenen kohdan tarkistuslista hankkeen kokemusten perusteella.

Hankkeen taustaa

Tutkimusten mukaan liikunnalla, kulttuurin harrastamisella ja mielenterveyden sekä mielenterveystaitojen tukemisella on selvä positiivinen vaikutus ihmisten jaksamiseen ja hyvinvointiin. Nuorena opitut tavat seuraavat meitä läpi elämän ja vaikuttavat moneen eri elämänalueeseen sitä joko tukien tai heikentäen. Viimeisten vuosien aikana maailma on digitalisoitunut ja muuttunut vauhdilla aiheuttaen sekä hyvinvoinnin lisääntymistä että heikentymistä – erityisesti liikkumisen vähäisyys on saanut mediahuomiota. Pelit, sosiaalinen media ja kännykkäkulttuuri luovat ongelmia monen nuoren ajankäytölle ja elämänhallinnalle – jopa niin, että opiskelu ja muu elämä kärsii. Toisen asteen koulutuksessa tämä tarkoittaa sitä, että hyvinvointi on nostettava yhä tärkeämpään rooliin. Nuoren itsetuntoa ja mielenhyvinvointia tulee tukea – siinä missä fyysistä aktiivisuuttakin – ottamaan vastaan sähköisen kulttuurin ja muuttuvan maailman haasteita. Toisen asteen oppilaitoksen tasolla hyvinvoinnin lisääntyminen näkyy parhaimmillaan yhteisöllisyyden kasvuna, oppimistuloksien paranemisena ja koko työyhteisön hyvinvoinnin lisääntymisenä.

Kansantaloudellisesti hyvinvoinnin ja terveellisen elämäntavan vahvistumisella on suuri merkitys – mitä kauemmin olemme terveenä, sitä vähemmän meistä on kuluja yhteiskunnalle ja sen täysipainoisempaa elämää voimme itse elää. Hallitusohjelmissa tämä on nostettu esiin ns. kärkihankkeina, mm. Hyvinvointi ja terveys –painopistealueella ”Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen”  sekä ”Eriarvoisuuden vähentäminen” -kärkihankkeet ja Osaaminen ja koulutus –painopistealueella  ”Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus” -kärkihanke. Hallituksen kärkitavoitteiden lisäksi monella järjestöllä on halu olla tukemassa nuorten hyvinvointia toiseen asteen oppilaitoksissa. Suomen mielenterveysseuran tavoitteena on vahvistaa sekä opiskelijan itsensä osaamista että myös 2.asteen henkilökunnan taitoja tukea nuoren hyvinvointia. Likes ry:n Liikkuva koulu –periaate on tuttu monessa ylä- ja alakoulussa ja se tulee vuoden 2017 aikana laajenemaan vahvemmin myös toiselle asteelle. Valo ry:n iskulause ”Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020” ei ole sekään kovin vähäinen tavoite.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukiokoulutuksen Terve sielu terveessä ruumiissa -hyvinvointihanke pyrkii lisäämään 2.asteen koulutuksen, erityisesti lukiokoulutuksen, opiskelijoiden ja henkilökunnan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja jaksamista. Tavoitteeseen pyritään yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa, joita ovat Likes Ry, Valo ry, KesLi ry, Suomen mielenterveysseura ja Firstbeat Technologies oy. Henkilöstöpuolen työhyvinvointiin osaamista hankkeeseen tuo Minna Liminka. Hankkeen rahoittajana on Keski-Suomen Liitto.

Jyväskylän lukiokoulutuksen Terve sielu terveessä ruumiissa –hyvinvointihanke käynnistyi marraskuun 2015 alussa. Hankkeen ensimmäisinä konkreettisina toimenpiteinä oli valita opiskelijoiden joukosta liikuntatutoreita, joiden tehtävänä on lukioyksiköissään liikuttaa sekä opiskelijoita että henkilökuntaa. Liikuntatutorit nostattavat tunneilla pyllyjä ylös penkistä ja kokoavat liikkujia hyppytunneilla kisailemaan milloin minkäkinlaisen urheilun pariin. Istumisen vähentäminen tunneilla ja kaikenlaisen liikkeen aikaansaaminen fyysisen hyvinvoinnin lisäämiseksi on yksi hankkeen tavoitteista. Myös sekä harjun kupeeseen remontoitavan Lyseon lukion tilaratkaisuissa että Schildtin lukion Voionmaan kampuksen uudistetuissa tiloissa on aktiivisesti pyritty ottamaan huomioon fyysistä terveyttä tukevia ratkaisuja.

Paitsi fyysistä hyvinvointia hankkeessa pyritään tukemaan myös psyykkistä hyvinvointia. Mielenhyvinvoinnin lisäämiseksi lukiokoulutuksessa pilotoitiin keväällä hyvinvointikurssia, jonka kantavana teemana oli kiinnittää opiskelijan itsensä huomio mm. stressin hallintaan, uneen, liikuntaan sekä ravintoon. Kurssilla unelmoitiin ja mietittiin, kuka minä, aikuistuva nuori olen ja millaisin eväin olen kohtaamassa maailmaa? Kurssin jatkosuunnittelussa on mukana myös Suomen mielenterveysseura. Hyvinvointikurssia tullaan ensi vuonna tarjoamaan osana lukio-opintoja ja se tulee olemaan osa isompaa Hyvinvointipassi–kurssikokonaisuutta.

Hyvinvointipassi-kurssikokonaisuus perustuu pitkälti opiskelijan omiin valintoihin ja toimintaan. Harrastukset ovat osa sosiaalista pääomaamme – mielekästä ja kiinnostavaa tekemistä, jonka avulla monet meistä jaksavat arkea. Mikäli opiskelijalla on jokin mielenhyvinvointia tukeva harrastus – tai hän iltaisin käy virkistäytymässä erilaisissa tilaisuuksissa aina urheilusta kulttuuriin – hänellä on mahdollista saada muodostettua kymmenestä kurssista muodostuva Hyvinvointipassi-kokonaisuus. Osa kursseista kertyy opiskelijan oman kulttuurin (esim. teatteriharrastus), liikunnan (esim. liikuntatutortoiminta, harrastukset) ja mielenhyvinvoinnin (esim. jooga, mindfullness) taitojen harjoittamisen kautta, osa kursseista taas on lukiokoulutuksen tarjoamia syventäviä kursseja eri oppiaineista. Hyvinvointipassin suorittamisesta saa merkinnän, jota voi käyttää vaikkapa lisänäyttönä tulevalle työnantajalle – osaan huomioida hyvinvointini ja tehdä sitä tukevia valintoja.

Jotta opiskelija voisi tehdä oikeita valintoja, hänen tulisi osata arvioida, ovatko nykyiset elämäntavat kuormittavia vai eivät. Tähän apua tarjoaa hankkeen yhteistyökumppanin Firstbeat Technologies Oy:n 3 vuorokauden mittainen sykevälivaihtelumittaus. Mittauksen avulla opiskelija saa henkilökohtaista tietoa stressitasostaan, liikunnan sekä unen riittävyydestä ja palautumisestaan. Hankkeen aikana on tarkoitus selvittää, kuinka opiskelijat suhtautuvat mittauksiin ja olisivatko mittaukset jatkossa osa lukio-opiskelua esim. terveystiedon kursseilla vai sidottaisiinko mittaukset esimerkiksi terveydenhoitajan käyntien yhteyteen. Mittaukset ovat opiskelijoille vapaaehtoisia ja ne uusitaan tulevan syksyn aikana. Erityisen kiinnostavia ovat ne opiskelijat, jotka ovat jo lupautuneet pitämään mittaria syksyn ylioppilaskokeiden aikana.

Terve sielu terveessä ruumiissa –hyvinvointihankkeen päätavoitteena on kartoittaa hyvinvointia tukevia toimintoja, joita on jo edellä esitelty, lisätä niitä ja koostaa ne yhdeksi malliksi, joka juurtuu osaksi koulutuskuntayhtymän lukiokoulutuksen, ja jopa soveltuvin osin ammatillisen puolen, toimintaa. Malli kokoaa yhteen erilaiset opiskelijan hyvinvoinnin kannalta oleelliset ja sitä tukevat asiat – se tulee sisältämään myös lukuvuoden tapahtumia, joista selkeimmin tulevat erottumaan Hyvinvointi-viikko erilaisine tapahtumineen, joka toinen vuosi syksyllä juostava tai käveltävä LukioRun sekä muut liikuntatapahtumat. Tänä vuonna esimerkiksi Jyväskylän Lyseon lukion kevään liikuntatapahtuma toteutuu osallistumalla kansalliseen Unelmien liikuntapäivään 10.5. Liikuntatutorit ovat olleet järjestämässä ja mahdollistamassa lukiolaisten osallistumista päivän tapahtumiin eri puolilla kaupunkia.

Hankkeessa kiinnitetään huomiota myös henkilökunnan jaksamiseen ja yhteistyötä tehdään mm. työterveyshuollon kanssa. Henkilökunnan ja opiskelijoiden näkemyksiä jaksamisesta, istumisen määrästä tunneilla, työn imusta sekä yhteisön vuorovaikutuksesta kartoitetaan mm. WOTT-päätelaitteen avulla jokaisella kampuksella. Kyselyt uusitaan taas syksyllä. Toimintakulttuurin muutos aloitetaan vaikuttamalla opettajiin tarinallisin keinoin toukokuun aikana – opettajat tulevat ratkomaan työhyvinvointiin ja työhön liittyviä tehtäviä Harjun maastossa sähköisen pelialustan ja kännyköidensä avulla. Näin saadaan käynnistettyä keskustelua, johon hanke tähtää: toimintakulttuurin on muututtava, jotta opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointi lisääntyisi ja kyettäisiin ottamaan vastaan myös muut lukiokoulutuksessa tapahtuvat suuret muutokset, kuten esimerkiksi digitalisaatio ja opettajuuden murros.