Minulle napsahti tällä viikolla nakki kirjoittaa tänne blogiin, vaikka tälläkin hetkellä voisin vaikkapa viettää vapaa-päivääni tai keskittyä esimerkiksi Näyttösuunnitelmien tekoon. Siitä innoituksen saaneena ajattelin nyt sitten avautua tänne 😀
Tietysti olen saanut tietää jo pari viikkoa etukäteen, että tänne olisi jotakin kirjoitettava ja mieluiten työharjoittelusta kuvien kera, jotta lukijat näkisivät minkälaiselta leipuri-kondiittorin ala on meille opiskelijoille näyttäytynyt. Mutta viimeaikoina olen pyrkinyt elämään hetkessä ja olla murehtimatta huomisesta. Ja oikeesti kuinka moni luokkamme ulkopuolinen on eksynyt tänne lukemaan näitä kirjoituksia?
Sille on monia syitä miksi olen tänne blogiin kirjoittamista vastaan.
Ensinnäkin en välitä kertoa omista tekemisistäni tuntemattomille ihmisille, ja en ole oikein koskaan osannut selittää asioita niin, että joku ne ymmärtäisi.
Jos minua kiinnostaa se miten luokkakavereillani on mennyt työharjoittelussa, voin kysyä sen heiltä suoraan. Nykyään muutenkin aikaa menee jo ihan liikaa eri laitteiden näyttöjen tuijottamiseen, aidon vuorovaikutuksen sijaan.
Mutta onko sekään ammattieettisesti oikein, että meidän tulisi kuvata tuotteita työharjoittelussa puhelimillamme, joita tuskin pesemme yhtä usein kuin käsiä. Muutenkin niin työharjoittelussa kuin palkkatyössä henkilökohtaisten esineiden säilytyspaikkahan kuuluisi olla pukukaapissa. Työpaikalla, jossa on riittävästi tekemistä ei päivän aikana edes ehtisi miettiä koko puhelinta.
Minulla ei nyt satu olemaan tänne mitään edustavaa kuvaa työharjoittelupaikassa tehdyistä tuotteista, sillä olen keskittynyt muihin asioihin.
Kiitos jos jaksoit lukea tämän ja anteeksi että menetit aikaasi.
– Katja
