10.12.2015 Hankkeen loppuseminaari Hyvinkäällä

Erätys II on loppusuoralla ja loppuraporttia vailla. Hanke antoi todella hyvän verkoston luontomatkailun koulutuksen kehittämiseksi paikallisesti ja valtakunnallisesti. Hyviä käytänteitä jäi elämään ja suunnitelmat ulottuvat jo nyt pitkälle ensivuoteenkin. Erityisesti haluan kiittää Antti Tähkäpäätä, Laura Kuusista, Pekka Peiposta, Erkki Karjalaista, Kai-Eerik Nyholmia sekä Pasi Ruohtulaa uusista ystävyyssuhteista ja hankkeen loistavan hengen ylläpitämisestä. Meillä oli hyvä ”pössis”. Kiitos.

Liitteenä  seminaarin anti ja jatkosuunnitelmia.

Erätyshankkeen loppuseminaari 10.12.2015

Kokonaisuudessaan hanke kesti kaksi vuotta. Hanke päiväkirja löytyy tästä erätys-sivulta.

Oletko palautunut työstäsi tai treenistä?

Aikaisemmin terveys määriteltiin siten, että se on fyysisesti ja psyykkisesti mahdollisimman hyvässä kunnossa. Tällä määritelmällä Suomessakaan ei ole montaa tervettä ihmistä. Nykyään terveys määritellään ”kykynä selviytyä” eli elämän täytyisi olla tasapainoista, jossa ei kurkotella täydellisyyteen.

Sain luontomatkailuhankkeemme puitteissa mahdollisuuden järjestää asiasta kiinnostuneille ihmisille ”firstbeat-koulutuksen”, jossa osallistujille toimitettiin hyvinvointianalyysin tekemiseen tarvittava mittari (http://www.firstbeat.fi).

Ennakkotehtävänä katsoimme psyykkisen palautumiseen liittyvän videon:

https://www.youtube.com/v/hUIFtdNuHwE?fs=1&hl=en_US&rel=0&hd=1

Toisena koulutuspäivänä tutustuimme Antti Tähkäpään johdolla luonnon hyvinvointivaikutuksiin.

luonnon hyvinvointivaikutukset

Iltapäivällä paikalliset eräopasyrittäjät Minna Jakosuo ja Ilkka Talvi demosivat omia ”luonnosta hyvinvointia” tuotteitaan. Rennoksi veti ja hyvän mielen sai aikaan.

Luonto lääkitsee!

Liitteenä oma hyvinvointianalyysini 3 päivän mittausjaksolta, joka osoittaa, että hyvä yöuni on keskeisintä palautumisen kannalta.

Hyvinvointikartoitus Keijo Vehkakoski 29.11.2015

8-9.10.2015 Osuuskunta Pegosuksen väki kokoontui Majatalo Morvaan 24h tiimileirille. Mukaan oli ilmoittaunut 14 tutkinnon suorittajaa viideltä eri alalta: matkailu-, eräopas-, jalkahoito-, hieronta- ja liikunta-ala. Laadimme osuuskuntavalmentajakollegani kanssa tiimileirirungon, jonka tavoitteena oli saada vuorokaudessa aikaan henkilökohtainen ja tiimikohtainen ”törkeä lupaus” palvelun tuotteistamiseksi ja myymiseksi.

Tiimileiri rahoitettiin Osuuskunnan tuloilla, jotka jäsenet ovat viime tilikaudella tuottaneet Pegosukselle. Investoimme siis ihmisiin ja heidän osaamiseensa. Iso kiitos vanhoille toimijoille, jotka samalla periyttivät toimintamallin uusille jäsenille.

Järisyttävän hieno tunne nähdä kuinka monialainen jengi hitsaantuu vuorokaudessa yhteen ja tuottaa jotain aivan uutta palvelukonseptia hyvinvointimatkailuun liittyen. Mitä tähän tarvitaan.  Helppoa. Maalaismaisema, Hyvä ruoka, liikunta, yhteenkuuluvuuden tunne, autonomian tunne, osaamisen tunne, sauna,  tähtitaivas, palju, vapaa seurustelu ja vuoren valloitus.

Minusta tuntuu, että tässä vuorokauden aikana suoritettiin 10 opintoviikon tai -pisteen opinnot (vai mitä ne nyt oli) .  Pohdittiin sitä, että opiskeluhan voisi olla mukavaa ja tuottoisaa, kun mieli on avoin eikä esteitä mietitä ensimmäisenä (mutku, sitku, eiku – pois sanavarastosta). Lähtökohtaisesti voisi aina miettiä, että mitä voisimmekaan tehdä, jos mikään ei meidän toimintaa rajoittaisi.

Se tunne, kun näkee oppimisen/oivaltamisen flow:n ja naurun samassa paketissa!

Tack.

Suuret muutokset, valta ja vastuu

Aikuiset ovat  tylsää porukkaa. Ne puuhaavat kaikenlaista pitkästyttävää ja käsittämätöntä, ne eivät leiki tai pidä muuten hauskaa, ne eivät osaa hyppiä kuralätäköissä ja syödä kolmea hattaraa yhteen menoon. Ja niillä on kummalinen ja rajoittunut käsitys maailmasta (Esko Valtaoja: Kaiken käsikirja 2012).

Kannattaa lukea, niin ymmärtää tätä elämää vähän laajemmin.

Maailma muuttuu nyt nopeampaa kuin koskaan. Internet on ehkä suurempi keksintö kuin paperi, sähkö tai puhelin yhteensä. Nykyään yhden ihmiselämän aikana ehtii nähdä järisyttävän suuria muutoksia planeettamme kehityssuunnasta. Ihminen on polveutunut apinasta ja sattumalta olemme tietyn väkivaltaisen lajihaaran jatkumo. Jos simpanssien sukuhaara olisi ollut voitokkaampi evoluutiossa ja ”homo sapiens” olisi kehittynyt siitä, niin historiamme olisi vielä sotaisampi. Toisaalta, jos bonoboi-apinat olisivat voittaneet evoluutioloton, niin meillä olisi vähemmän sotia ja paljon seksiorgioita.

Tämän aasinsillan pohjalta peilaan maailmaa omasta pienestä ammatillisesta näkökulmasta.

Toisen asteen ammattikoulutus on suuren muutoksen tuulissa ja olen huomannut, että jotkut ovat alkaneet rakentaa tuulensuojia, kun toiset haluaisi pystyttää tuulimyllyjä.

Aikuisten määrä on huomattavasti lisääntynyt toisen asteen koulutuksessa. 1960-1980 luvuilla syntyneet uudelleen koulutettavat hämmästyvät kuullessaan nykyisestä koulutusmallista ja -tavoista. Enää ei puhuta opiskelijasta tai oppilaasta vaan tutkinnon suorittajasta ja tutkintotilaisuudesta. Enää ei istuta koulun penkillä ja kun on kaksi vuotta istuttu, niin lähdetään harjoittelemaan ammattia. Enää ei tulla joka päivä kouluun, eikä ole jälki-istuntoja. Enää ei opettaja opeta, vaan ohjaa, sparraa ja valmentaa. Enää ei ehditä yhteiseen luokkakuvaan tai saunailtoihin. Enää ei ole harjoittelua vaan työssä oppimista, jonne lähetetään jossain tapauksissa välittömästi. Enää ei anneta arvosanoja kokeista, vaan arvioidaan osaamista näyttöjen perusteella. Enää oppiminen ei ole ulkoa lukua, vaan tiimissä tiedon jakamista sekä viestintää.

Hallitus haluaa siirtää toisen asteen opiskelun työpaikoille ja valmistaa mahdollisimman nopeasti uusia eri alojen ammattilaisia. Nykyiset oppilaitosrakenteet, vanhat koulutuskäytänteet, tietojärjestelmät , opettajien osaamisen päivittäminen sekä hyvien työssä oppimispaikkojen saaminen haastaa koulutuksen järjestäjiä. Opettajan rooli on suurimmassa muutoksen tuulessa. Opettajilla on suuri vastuu ja valta arvioida tutkinnon suorittajan osaamista yhdessä työelämän edustajien kanssa. Onko meillä valtaa vaikuttaa rakenteisiin?

Tuoko vastuu myös valtaa?! Rakennanko siis tuulen suojan vai tuulimyllyn (Osuuskunta Pegosus)?

Tietyillä aloilla työpaikkoja on vähemmän saatavilla, jolloin yhdeksi vaihtoehdoksi nousee itse yrittäminen. Pedagoginen osuuskunta Pegosus (Jämsä) tarjoaa oppilaille mahdollisuuden työllistää itse itsensä ja työskennellä tiiminä. Osuuskunnassa tutkinnon suorittaja voi tuotteistaa palveluja, markkinoida niitä sekä toteuttaa itseään ja tehdä sitä mikä oikeasti kiinnostaa.  Osuuskunta Pegosus voi toimia työssä oppimispaikkana. Tarvittava työpaikkaohjaus, -valmennus ja -tuki saadaan monialaisista treeneistä.

Tutkintotoimikunnat hyväksyvät tutkintosuoritukset ja tutkintotodistukset. Esille on noussut kysymyksiä, että voiko osuuskunta toimia työssä oppimispaikkana ja voiko siellä suorittaa tutkintotilaisuuksia tiimissä, monialaisesti?

Oma mielipide: Osuuskunta Pegosuksessa tutkinnon suorittaja voi aidosti ja oikeasti tehdä sitä mikä on itselle mieluisinta, pääsee monialaisissa tiimeissä tekemään, saa tukea ja ohjausta kollegoilta ja valmentajilta, oppii ongelmaratkaisutaitoja sekä yrittäjyyttä, kokee yhteenkuuluvuuden tunnetta, tuntee osaavansa, saa mahdollisuuden tuotteistaa omaa osaamistaan ja myydä sitä Y-tunnuksella kaikkien lakien ja normien mukaisesti ilman suuria investointeja tai riskejä. Ja mikä parasta työstä saatu palkka jää omaan taskuun. Pidämme yhdessä myös hauskaa ja juhlimme onnistumisia!

Minulla on opettajana vastuuta, mutta onko minulla valtaa?

Jos tämä ei kelpaa tutkintotoimikunnalle perusteluksi, niin rakennan itselleni tuulensuojan.

Tervetuloa Jämsän ammattiopiston aikuisopiskelijat seuraamaan Osuuskunta Pegosuksen treenejä 8.9 klo 8.30 koulutie 12, luokka 213.

PYSTYTETÄÄN TUULIMYLLY!

https://blogit.gradia.fi/pegosus

T. Valmentaja Keijo

Opettajan urallani alkoi mielenkiintoinen uusi suunta, kun aloitin tänä lukuvuonna 2015-2016 matkailualan lehtorina. Erittäin kiinnostava ja omalta tuntuva ala, jossa pääsee toteuttamaan tuoreita tiimimestari- ja tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon oppejani. Uskon Suomen suosion matkailumaana kehittyvän, kunhan osaamme tuotteistaa esim. luonto- ja hyvinvointimatkailun houkutteleviksi tuotteiksi. Matkailun perustutkinto tarjoaa valmiudet kehittyä asiakaspalvelun, tuotteistamisen ja käytännön matkailupalvelujen toteuttajaksi.

Matkailun perustutkintoon liittyvät tutkinnonosat

Toimin lukuvuonna 2015-2016 myös erä-ja luonto-oppaan ammattitutkinnon tutkintovastaavana. Matkailun perustutkinnossa ja erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnossa on hyvin paljon yhtenäisyyksiä ja ammattitaitovaatimukset samankaltaisia. Pyrin vaikuttamaan siihen, että tulevana lukuvuonna nämä kaksi eri tutkintoa voisi tehdä yhteisiä projekteja ja asiakaspalvelukeikkoja mahdollisimman monta. Tähän Osuuskunta Pegosus tarjoaa loistavan mahdollisuuden. Ensimmäinen yhteinen ”keikka” järjestyykin 18.-19.8.2015 luonto24-leirin toteutuksella, jossa Pegosuksen erätiimi yhdessä 3.vsk matkailuopiskelijoiden kanssa toteuttaa 24h kestävän luontoelämysseikkailun paikallisen ala-asteen 6.luokkalaisille.

Syyslukukaudella minua työllistää myös erätysII-hanke, jossa kehitetään luontomatkailun laatua koko valtakunnan tasolla. Hankkeen yhtenä kärkitavoitteena on kehittää luonto- ja hyvinvointimatkailua verkostomaisen tuotekehityksen keinoin, tiimissä oppien. ErätysHanke on innoittanut minua ja hanketiimiämme kehittämään luontomatkailuosaamista ammattimaisemmaksi toiminnaksi, jossa tutkintorajat ja tutkintosuoritukset eivät ole pääasia, vaan osaaminen ja palvelun laatu.

Henkilökohtainen missioni vuoteen 2017 on se, että  Osuuskunta Pegosuksessa toimisi monialainen  luonto- ja hyvinvointimatkailun opiskelijatiimi, joka olisi koottu opiskelijoista, joilla on halu yrittää ja tuotteistaa Suomen upeasta luonnosta vahva tulevaisuuden matkailuelinkeino. Tämä tiimi voisi koostua esim. Erä- ja luonto-oppaista, matkailun palvelutuottajista, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajista, liikunnan ammattitutkintolaisista sekä lähihoitajista. Kaikkia näitä aloja yhdistää halu palvella asiakkaita ammattiylpeydellä. Joitain esteitä on vielä kiivettävä ja yksi niistä on wilma sekä nykyinen tutkintokeskeinen suorittamisen kulttuuri.

Missio 2020 onkin sitten toinen juttu, sekin on mietitty, mutta ei uskalla vielä ääneen puhua. Hauskaa lukuvuotta kollegoille ja opiskelijoille.