Aihearkisto: Yleinen

Innostunut oppija

Miksi innostuminen ja uteliaisuus häviävät valtaosalla ihmisistä iän myötä? Alle kouluikäinen on aidosti innostunut, utelias ja kiinnostunut lähes kaikesta. Yläasteella innostuneiden määrä vähenee ja toisella asteella monella uteliaisuus tai asioista aidosti kiinnostuminen on lopahtamassa. Peruskoulun opetussuunnitelmauudistuksesta ja ammatillisen koulutuksen reformista voisi löytyä työkaluja lapsuuden aikaisen innostumisen palauttamiseksi.

Suomesta löytyy maailman parhaat opettajat ja opettajakoulutus, mutta tuntuu siltä, että opettajien täydennyskoulutuksessa on paljon tehtävää. Emme voi jatkaa perinteisellä pedagogiikalla ja didaktiikalla vaan jatkuvasti on uudistuttava ja kehitettävä itseään. Jotta voisimme valmentaa lapsia ja nuoria selviytymään tuntemattomasta tulevaisuudesta, on meidän ensin tunnettava itsemme. Miksi lähden töihin, mistä innostun sekä mikä on oma ammatillinen unelmani?

Ammatillisessa koulutuksessa ollaan siirtymässä kokonaistyöaikaan ja peruskouluissakin se on tulevaisuutta. Kokonaistyöaika mahdollistaa sen, että oppilaitoksista voidaan tehokkaammin kehittää oppivia organisaatioita, jotka seuraavat aikaansa. Opettajien on hyväksyttävä, että kukaan ei ole enää kaikkitietävä lehtori, vaan jokainen meistä on oppija myös itse. Oppivat organisaatiot syntyvät tiimeistä ja tulevaisuuden opettaja on valmentaja, joka osaa kysyä, ei vastata.

Kouluissa olisi siirryttävä yhteisopettajuuteen ja valmentajuuteen. Oppimisen valmentajien päätehtävänä on mielestäni ohjata oppijaa asioiden äärelle, joista hän innostuu. Vielä parempi, jos innostuminen tapahtuu tiimissä. Tästä seuraa yhteenkuuluvuuden, oppimisen omistajuuden sekä lopulta osaamisen tunne.

Oppimisesta innostunut ihminen ei laske tunteja ja haluaa kokea oppimisen tunteen yhä uudelleen. Tiimissä koettu onnistuminen moninkertaistaa hyvän olon tunteen, me teimme sen. Työpaikat tarvitsevat ihmisiä jotka kehittävät omaa osaamistaan ja kulkevat kohti ammatillista unelmaansa. Se onnistuu, jos ihminen on aidosti innostunut tekemästään työstä.

Osaajaksi tullaan toistojen kautta, itse tekemällä ja yhdessä arvioiden. Perinteisen oppitunnin jälkeen oppija alkaa unohtamaan, mutta vertaistiimissä pohtimisen jälkeen oppija alkaa oivaltamaan. Siitä tulevaisuudessa on kyse.

Oppimisen uudistaminen

O

Olen viimeisen viiden vuoden aikana lukenut paljon tulevaisuuteen ja tiimioppimiseen liittyvää kirjallisuutta. Erityisesti menestyneiden yritysten johtajien elämänkerrat ovat avartavia. Tietotyö tulee lisääntymään ja se aiheuttaa sen, että työpaikat muuttuvat yhä kasvavassa määrin verkostomaisiksi projektiorganisaatioiksi. Työyhteisön monimuotoisuutta, oppimista ja luovuutta täytyy pystyä ohjaamaan yhteistoiminnallisesti. Johtajan rooli on toimia fasilitoivana valmentajana, joka palvelee tiimejä ja mahdollistaa oppivan organisaation kehityksen. 

Mitä tämä tarkoittaa koulutuksessa? 

Perusopetuksen ja lukion uudet opetussuunnitelmat sekä ammatillisen koulutuksen reformi mahdollistavat uusien toimintamallien käytäntöön ottamisen. Se ei tarkoita sitä, että kaikesta vanhasta ja toimivasta on luovuttava vaan sitä, että ajattelun on muututtava. Eri koulutusasteiden ja alojen on verkostoiduttava sekä jaettava tietoa. Tulevaisuuden oppija osaa vaatia vapautta toteuttaa itseään. Luovuus, innovointitaidot, ongelmaratkaisutaidot sekä itsensä johtaminen ovat keskiössä. 

Kun puhutaan uusiutuvasta koulutusorganisaatiosta, niin ensimmäisenä tulisi keskustella arvoista. Arvot ohjaavat meidän jokaisen toimintaa tiedostetusti tai tiedostamatta. Isossa koulutusorganisaatiossa on tuhansia toimijoita. Tänä päivänä Suomessa on myös monia eri kulttuureja ja toimintatapoja. Arvo- ja kulttuuriristiriidat aiheuttavat konflikteja ja estävät kehittymisen.  

Oppimisympäristön merkitys on suurempi kuin ymmärrämme. Voisimme ravistella perinteisen oppimisympäristön rakenteita. Näitä rakenteita ovat esim. kiinteät lukujärjestykset, alakohtaiset ryhmät, perinteinen luokkaopetus ja koulurakennus. Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on saada luotua oppijoille joustavia opinpolkuja työelämän tarpeisiin. Työelämän tarpeet ovat työpaikoilla, ei koulurakennuksessa. On siis lähdettävä ulos koulusta projektien pariin ja luotava innostavia projektitiimejä. Opiskelijat voisivat muodostaa isompia (12-24hlö) monialaisia oppimistiimejä, joissa reflektoisivat projektitiimien (3-6hlö) oppimiskokemuksia. Innovointitaidot tulevat käyttöön, kun projektitiimi lähtee ideoimaan, tuotteistamaan ja toteuttamaan monialaisesti omaa osaamistaan. Tätä osaamista voidaan myydä yrittäjämäisesti alihankintana NY-yrityksissä tai osuuskunnissa. 

Mitä tämä vaatii opettajalta, tulevaisuuden valmentajalta? 

Valmentaja on aidosti innostunut ja kiinnostunut tiimien oppimisesta. Valmentajan on käytävä oma arvokeskustelu. Arvot ohjaavat valmentajakin tunteita ja tunteilla tehdään päätöksiä. Ensimmäisenä valmentajan tulee kysyä itseltään, että miksi tulee töihin? Valmentajan tärkein tehtävä on ohjata opiskelijaa tai tiimiä kohti asioita, joista he aidosti innostuvat. Kun valmentaja osaa vastata kysymykseen ”miksi”, niin hän on valmis kysymään sen oppijaltakin. Tähän kannattaa käyttää aikaa. Taito ja tieto ei tartu, mutta innostus voi tarttua. Tässä innostumisen vaiheessa ei ole merkitystä alalla, jota opitaan. Tässä vaiheessa luodaan perusta oppimiselle ja ohjataan oikeaan suuntaan. 

Yhteisvalmentajuus ja tiimissä oppiminen 

Arvokeskustelujen jälkeen valmentajien tulee tutustua eri alojen valmentajiin. Säännölliset yhteiset tapaamiset ja keskustelut avaavat uusia ideoita, joita omalla alalla ei ole tullut miettineeksi. Hyvä valmentajatiimi koostuu erilaisista persoonista, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja. Tärkeintä on sitoutua yhteisiin tavoitteisiin, tarkoituksiin ja työtapoihin. Tästä hyvä esimerkki on pedagoginen Osuuskunta Pegosus sekä monialaiset yrittäjyysopinnot Gradia Jämsässä. 

Eri alojen tiimivalmentajat vastaavat monialaisten oppimis- ja projektitiimien synnyttämisestä, ohjauksesta ja innostamisesta. Innostuneet oppijat ovat paras voimavara mitä oppiva koulutusorganisaatio tarvitsee. Innostunut oppija ei laske työtunteja, vaan haluaa oppia lisää. Into säilyy, jos ympärillä on vertaisoppijoita, jotka pyrkivät yhdessä oman oppimisensa omistajuuteen. 

Pedaloikka vai digiloikka 

Viime vuosina digitaaliset oppimisympäristöt ovat kehittyneet huimasti. Digitalisaatio mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen. Olen kuitenkin havainnut, että ennen seuraavaa digiloikkaa koulutuksessa kannattaa miettiä ”pedaloikkaa” eli kehittää pedagogiikkaa sellaiseksi, joka palvelee oppijaa tulevaisuuden työssä. Kun oppimisorganisaatiossa päästään yhteiseen ymmärrykseen tulevaisuuden pedagogiikasta, niin on helppo valjastaa teknologia tukemaan sitä. 

Mitä tiimivalmentajan tulee tietää innovoinnista (Johannes Partanen 2019) 

Opetusneuvos ja tiimiakatemian perustaja Johannes Partanen julkaisi uuden kirjan tammikuussa 2019. poimin lopuksi ajatuksia tästä kirjasta, jotka kiteyttävät tulevaisuuden oppimisen ja antaa ohjeita matkaille kohti oppivaa koulutusorganisaatiota. 

Tietojen ja taitojen oppiminen on välttämätöntä, mutta oppija valitsee itse missä, milloin ja miten ne tietonsa hankkii. Perinteinen opettajajohtoinen opettajuus on tiensä päässä. Opettajavalmentajan tulee kehittää jatkuvasti itseään, jotta pystyy ohjaamaan oppijoiden 

  1. Oppimiskykyä ja halua 
  2. Luovaa intohimoa
  3. Rikastavaa yhteisöä 
  4. Itsetunnon kehittymistä 

Tärkeitä kaikille organisaatioille ja yhteisöille ovat työntekijöiden itseohjautuvuus, työntekijöiden ja johdon joustavuus, rohkeus, intohimo, yhteisöllinen yrittäjäasenne, tiimityö ja aktiivisuus. 

Tyypillisesti koulutuspolitiikalla pyritään valvomaan opetussuunnitelmaa ja määrittämään tarkkaan mitä oppilaitten pitäisi oppia. Tämän jälkeen painotetaan arviointia. Lapset oppivat parhaiten, kun he oppivat toinen toisiltaan ja oppivat opettajiensa kanssa yhdessä. 

Sosiaalisten taitojen korostumisesta huolimatta opettajien ja oppilaiden työtä leimaa vahva yksin työskentelyn perinne. Valtaosa oppilaista ei saa koko kouluaikanaan kokemusta sellaisista verkostomaisista ja yhteisöllisistä työskentelytavoista, jotka voimakkaasti leimaavat kehittyviä työelämän käytäntöjä. Opetus perustuu edelleen ajatukselle valmiin ja periaatteessa ongelmattoman tiedon välittämisestä. Pikku hiljaa on muutosta kuitenkin jo näkyvissä. Pisimmällä on Oulussa sijaitseva Ritaharjun yhtenäiskoulu, joka soveltaa täysin oppilaskeskeistä pedagogiikkaa. Kouluopetuksen kehittämiseksi tarvitaan uutta koulun tieto- ja oppimiskäsityksiä koskevaa keskustelua ja uudistustyötä. Myös verkostomaisia toimintamalleja on otettava käyttöön sekä oppilaiden yhteistyömalleja ja tiimityötä kehitettävä. Koulutusjärjestelmämme elää yhä teollisen yhteiskunnan ”opettamisparadigmassa”, kun työelämän murros, uusi oppimiskäsitys ja yhteiskunnan uudistamiskyvyn parantaminen vaatisivat uuteen ”oppimisparadigmaan” siirtymistä.  

Ihmiset keskittyvät tulevaisuudessa tehtäviin, joissa: 1) vastausta ei tiedetä etukäteen tai oikeaa vastausta ei edes ole olemassa 2) vaadittavaa osaamista ei tiedetä etukäteen ja 3) ratkaisun löytyminen on uuden tiedon rakennusta. 

Oppimisesta on tullut yhä tärkeämpi osa työssä, ja on tärkeää varmistaa, että oppiminen onnistuu sujuvasti ja mukavasti. Samoin työn tekemisen tapojen muokkaaminen on työtehtävistä tärkeimpiä. Aivotutkimuksen tiedon perusteella opimme parhaiten tekemällä ja innostumalla. 

Lopuksi 

Kun oppija lähtee perinteiseltä opettajajohtoiselta oppitunnilta niin alkaa unohtaminen. Kun oppija lähtee vertaisoppijoiden tiimitunnilta niin alkaa oivaltaminen.  

Gradia Jämsän matkailualalla on siirrytty tiimioppimisen malliin syksystä 2018 ja tavoitteena on sertifioitua tiimioppivaksi koulutusalaksi syksyllä 2019. Kehitämme aktiivisesti verkostomaista toimintaympäristöä, jossa alan yrittäjät ovat kiinteästi yhteydessä tiimioppijoihimme ja toimimme samalla työvoimapankkina sekä yrittäjinä. Oppimisympäristömme rakentuu kotipesästä nimeltä ”tapahtumatorppa”, jossa ovet ovat aina avoinna muillekin aloille. Lukujärjestyksen oppija laatii itse. Jos sinulla on idea, niin tule kertomaan se torpalle, me osataan kuunnella. 

Kiitos 

WHY?

WHY on iso kysymys!

Simon Oliver Sinek on ajattelun ammattilainen ja motivaatiopuhuja. Simon on kirjoittanut 5 kirjaa, jotka keskittyvät kysymyksen ”miksi” ympärille. Oppimisen lähtökohta on se, että kokee oppivansa jotain merkityksellistä ja kokee siitä hyvän olon tunnetta.

Mistä syntyy ilo ja hauskuus? Siitä, että tunnet itsesi ja muut sekä sinulla on mahdollisuus viettää aikaa ihmisten kanssa, jotka saavat sinut hyvälle tuulelle. Jos pystyt keräämään ympärille ihmisiä, jotka uskovat siihen minä sinä uskot, niin motivoidut väistämättä.

Sinek on laatinut mallin ”Golden Circle”, mikä johdattaa motivaation löytymisen ytimeen. Sen ytimessä on kysymys ”WHY”.

Mieti omaa motivaatiota esim. oppimisen suhteen. Kokoa ympärille muutama hyvä ystävä ja pohdi miksi teet sitä mitä nyt teet? Hyvä elämän lähtökohta on se, että löydät oman  ”why” kysymyksen ja määrittelet siihen vastauksen. Voit aloittaa lukemalla tai kuuntelemalla kirjan ”start with why”.

 

Tämän jälkeen kokoa oma tiimisi, joka uskoo siihen mihin sinä uskot. Ihmiset eivät osta sitä mitä teet, vaan sitä miksi niin teet.

Voit jatkaa oman ”why” kysymyksen etsimistä lukemalla seuraavan kirjan ”find your why”. Siitä löytyy käytännön esimerkkejä ja vinkkejä siihen miten se onnistuu.

Tässä yksi esimerkki

Parasta koko ideassa on se, että tämä ei voi epäonnistua, koska se perustuu ihmisen biologiaan ja aivoihin.

Kysymys ”mitä”  käsitellään aivojen kuorikerroksessa, joka keskittyy rationaalisiin ja kielellisiin toimintoihin.  ”Mitä”kysymyksellä ei osteta mitään. Täytyy aloittaa ”miksi” kysymyksellä, koska se iskee suoraan aivojen limbiseen  järjestelmään, jossa suurimmat päätökset tehdään. Ihminen ostaa tunteella, ei järjellä.

Omakohtainen ”why” alkaa löytyä ja Sinekin kirjat vahvistivat sitä. Itse haluan kehittyä tiimivalmentajana ja motivoidun siitä, kun saan ympärilläni olevat opiskelijat innostumaan projekteista ja ajattelemaan omilla aivoilla. Vahva lukusuositus kaikille oppijoille, yrittäjille tai hyvän elämän tavoittelijoille.

Matkailualan tiimivalmentaja Keke

Ihmevalmennus – Iloranta 29.11-1.12.2018

Tiimivalmentaja ja tiimiliideri

Miten rakennamme toimivan tiimioppimisen mallin?

Oppimistiimi ja projektitiimit

Tiimivalmentaja toimii tiimiliiderin kanssa yhdessä ja osallistuu oppimistiimin treeneihin sparraajan roolissa. Tiimiliideri on projektitiimin vetäjä. Molempien tavoitteena on saada kaikkien aivot käyttöön.

Miten luon ja ylläpidän  tiimimäisen oppimisympäristön, jossa tapahtuu ajatusmallin muutos? Kysy…

Miksi ajattelutavan muutos tarvitaan?

Miten sytytän kipinän?

Mitä tiimi tarvii?

Mitä liideri tarvii?

Mitä tiimioppija tarvii?

Mistä syntyy luottamus ja miten ylläpidän luottamusta?

Kaikkien aivot otetaan käyttöön dialogissa. Kysymys ”miksi” on tärkeä ja hyvä työkalu. Erilaisuus on voimavara, arvot ohjaa toimintaamme. Määrittele tavoitteet ja yhteiset arvot. Myös persoonallisuuksien huomioiminen kannattaa.


Avainkysymys. Miten luot ympäristön, jossa mahdollistat ajatusmallin muutoksen? Projektiimin pohdintaa

Tiimiläiset oppii tuntemaan parhaiten toimiessasi heidän kanssaan arjen tilanteissa!

Miten saat ”tulen”palamaan?

Dialogi tärkeä työkalu, arvojen työstäminen ja sisäistäminen. Arvojen ja tekojen tulisi kohdata.

Luodaan käsikirjoitus mallista, jota voidaan käyttää ajatusmallin muutoksessa.

Malli

-1. Tutki itseäsi. Voitko toimia tiimioppimisen priimusmoottorina? Mitä sinun pitäisi osata? Hanki mentori itsellesi. Älä jää yksin! Rohkeus.

0.  Varmista johdon tuki, lupa

1. Tarve, arvot, visio, missio

2. Hanki oma tila dialogille ja teoille

2,5 Kokoa kiinnostuneet toimijat. Tehkää jokaiselle oma henkilökohtainen kasvusuunnitelma. Innostuneet tiimiliiderit kokoavat verkostonsa.

3. Tunne

4. Teot – onnistumiset ja epäonnistumiset, luottamus

5. Ota väki sisään, toista kohta 1.

Oppimistiimin reflektointi

Ihmevalmentaja, Billnäs 27.-29.9.2018

Ihmevalmentajasessio Billnäsin Ruukki, Raaseporissa 27.-29.9.2018

Mitä tulevaisuudessa täytyy opettaa tai oppia?

Tiimin toiminta. Palikkatorni, jossa 10 min aikaa ja tiimiläisten kommentit tallennetaan.

”Hei, tänne päin”, ”nyt yhdessä oikealle” jne..

Z-sukupolvi tulee vaatimaan tiimipelaamista!

 

Sloganeita, jotka osuivat ja upposivat:

”Olemme oman elämämme asiakkaita”

”Sen minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa”

”Keskitytään tulevaisuuden oppimisessa siihen mihin algoritmit ei pysty”

Kirjakolaukset Keken tiimissä visualisoituna

 

https://blogit.gradia.fi/tiimimestari/2018/04/24/ihmevalmentajan-kirjalista/

Poimintoja lauantaipäivästä.

Miten hallita ryhmädynamiikka muuttuvissa oppimistiimeissä vs. projektiryhmissä?

Osaatko odottaa, tekemättä mitään? Hiljaisuudessa voi tapahtua isoja ratkaisuja.

Olemmeko oman elämämme asiakkaita?

Ryhmän ja tiimin muodostuminen, mitä se vaatii yksilöltä?

Vauvasta vaariin, tiimissä oppien. Miten hyödyntää tiimioppimisen taitoja päiväkodista yliopistoon. Tapa toimia?

Anna aikaa, läsnäolo – dialogin taito

Vertaisoppiminen  – kotipesä/paikka, johon tulla – uteliaisuus

Kysymisen taito

Tunteiden tunnistaminen – tunnekuvat/tunnekortit

Luottamus – onnistuneet projektit, motorola.

Vuorovaikutus ja luottamus on passi elämään. Luottamus on tärkeintä mitä on. Täytyy tehdä sellaisia tekoja, jotka synnyttävät luottamusta.

 

Jatka lukemista Ihmevalmentaja, Billnäs 27.-29.9.2018