Aihearkisto: Yleinen

Tulevaisuuden työelämätaidot

Suomalainen koulutusjärjestelmä on ollut putki, joka valmistaa lapset ja nuoret eri ammatteihin. Aikuiset kouluttautuvat uudelleen. Puhumme elinikäisestä oppimisesta, jossa taidot ovat alasta riippumatta keskiössä, mutta millaiset taidot?

Kohtaamisen taito

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa perustuu taitoihin ja kohtaamisiin, ei tutkintoihin. Kuka sinä olet ja miten arvotat itsesi suhteessa muihin? Kohtaatko ihmisiä aidosti, oletko kiinnostunut kuulemaan ja havainnoimaan mitä ympärilläsi tapahtuu? Asiakkaan ensimmäinen kohtaaminen on ratkaisevassa asemassa, jos ja kun haluat myydä osaamistaitojasi.

Kohtaaminen on luonnossa luonnollista, kuva Olli Lappi

Aikaansaamisen taito ja -taika

Aikaansaamisen taito on tekemisen aloittamista. Hyvää suunnittelua seuraa aina hyvä tekeminen eli käytännön toteutus. Aloittamisen taitoa voi harjoittaa aloittamalla työ. Aloittamisen taidon kehittymisen suurimmat esteet ovat sanonnat ”sitku” ja ”mutku”. Aikomukset muuttuvat käytännön teoiksi, kun työntekijä uskoo organisaation toimintamalliin ja arvoihin.

Satu Pihlaja. Aikaansaamisen taika

Viestintä- ja vuorovaikutustaito sekä tiimityö


Dialogitaidot, johon keskeisimpänä kuuluu läsnäoleva kuunteleminen on tiimityön tärkein taito. Ilman kuuntelemisen taitoa ei voi oppia uutta eikä ratkaista asiakkaan ongelmaa. Huono ja epäselvä viestintä aiheuttaa helposti mielipahaa ja epätietoisuutta tiimissä. Viestintätaitoja voi harjoitella kiteyttämällä asia esim. ”Hissipuheeksi”, jossa viestistä on karsittu kohina. Tärkeintä ei ole mitä sanot, vaan miten sanot. Saatko kuulijassa aikaan tunteen? Viestinnässä on muistettava se, että kuulijan viestin kertojan välillä on aina ”kohinaa”. Pyri tuntemaan kuulija ja hänen persoonansa. Ihmisiä ei välttämättä voi sijoittaa yhteen persoonallisuuskategoriaan, mutta voit havainnoida kuulijasta tiettyjä ominaisuuksia ja muotoilla viestin sen mukaan. Tutustu disc-analyysi.

https://www.marckwort.fi/index.php?item=141&lang=&ref=

Motivaatiotaito

Psykologi Satu Eerolan mukaan motivaatiotaito tarkoittaa kykyä etsiä ja löytää mahdollisia tavoitteita, jotka voivat auttaa kiinnittymään opittavaan asiaan ja löytämään siihen itselle mielekkään suhteen.

Motivaatio on taitoa löytää tilanteen mahdollisuudet, jokin mielekäs toimintapolku, johtolanka. Se on tietenkin helpompaa, kun opittava asia on innostavaa jo valmiiksi. Mutta tätä taitoa kysytään erityisesti silloin, kun asia on vaikea, tai jos se on pakkopullaa, josta kuitenkin täytyisi syystä tai toisesta suoriutua. 

Katariina Salmela-Aro.
Motivaatio ja oppiminen

Innostumisen taito

Innostunut oppija ja työntekijä on yrityksen ja yhteisön tärkein voimavara. Innostumisen taito syttyy, jos työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi ja autonomiseksi. Ihminen innostuu, kun kokee onnistumisen tunteen ja saa siitä positiivista palautetta. Työnantajan olisi hyvä luoda olosuhteet, jossa työntekijä pääsee toteuttamaan ja kehittämään itseään (milleniaalit). Innostumisen taitoa voi harjoitella hakeutumalla tilanteisiin, joista on aidosti kiinnostunut.

Pauli Aalto-Setälä ja Mikael Saarinen. Innostus. Myötämanipuloinnin aakkoset

Ongelmaratkaisutaito

Työ on ongelmanratkaisua. Tulevaisuuden ongelmat ovat yhä kompleksisempia ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan tiimityötä. Asiakas olisi hyvä ottaa aika-ajoin mukaan tiimitapaamisiin. Avoin ja selkeä vuorovaikutus tiimin sisällä ja asiakkaan kuunteleminen ovat avainasemassa ongelmaratkaisuissa. Hyväksi ongelmaratkaisijaksi kehittyy havainnoimalla ympäristöä ja olemalla utelias.

Paavo Takamaa oppimassa ongelmaratkaisua. Kuva. Keijo Vehkakoski

Empatiataito

Empatiakyky on taito, jota voi harjoitella. Se vaatii sen, että pienentää itsensä, egonsa ja tittelinsä. Työpsykologi Jaakko Sahimaa: ”Empatia on kykyä havainnoida tilanteita myös toisten ihmisten näkökulmasta ja sopeuttaa omaa toimintaa suhteessa muihin ihmisiin, heidän oikeuksiinsa ja tarpeisiinsa”.

https://duunitori.fi/tyoelama/empatia-tyoelamassa

Medialuku- ja digitaidot

Sosiaalinen media on hyvä renki, mutta huono isäntä. Kriittinen medialukutaito ja ”some-etiketti” ovat keskeisiä asioita, joihin pitää kiinnittää tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota. Kaikki mikä voi digitalisoitua digitalisoituu ja tekoäly alkaa tekemään yhä enemmän suorittavaa tietotyötä. Hyvällä oppijalla ja työntekijällä on digitaidot hallussa.

https://sisaltosekaannus.fi/sisaltosekaannuksen-selviytymisopas/mietittavaa-mediakasvattajille/

Hyvinvointitaito

Itsensä johtaminen vaatii ensisijaisesti omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Ennen kuin voi tuottaa hyvinvointia ympärilleen, on itse ymmärrettävä hyvinvoinnin perusteet. Aki Hintsa puhuu ”coresta” eli keskeisistä osa-alueista, joihin hyvinvointi perustuu.

Lähde: Aki Hintsa, Voittamisen anatomia.

Perttu Pölönen, tulevaisuuden lukujärjestyksessä esitellään tulevaisuuden työelämätaitoja lukujärjestyksen muodossa. Näitä voisi sijoittaa omaankin lukujärjestykseen.

Lähde: Perttu Pölönen, tulevaisuuden lukujärjestys

Perttu Pölösen uusin kirja 11/2020 käsittelee tulevaisuuden identiteettejä. Tulevaisuudessa ammattinimikkeet voisivat olla esim. Kirkastaja tai yhteyttäjä. Kuka sinä olet?

Valmennusfilosofia – Keijo Vehkakoski 2020

Keijo Vehkakoski – valmennusfilosofia

Luontoliikuntaohjaajien valmennustiimi 2021

”Ei anneta hyvän kriisin mennä hukkaan” (Perttu Pölönen).

Matkailun tulevaisuus rakentuu luontoyhteyteen. Suurimmat megatrendit 2020-luvulla ovat luonnossa liikkuminen ja hyvinvointimatkailu. Koronakeväänä ja -kesänä 2020 Suomen kansallispuistojen kävijämäärä kasvoi 20% aikaisempaan vuoteen verrattuna. Isojärven kansallispuiston kävijämäärät lisääntyivät yli 60%. Ihmiset näkevät nyt lähelle ja kestävämmin. Nyt on hyvä aika päivittää matkailuarvot uudelle vuosikymmenelle ja kurottautua esteistä huolimatta yhä korkeammalle.

Olemme matkalla kohti huipputiimiä ja se vaatii ponnisteluja. Kuva: Olli Lappi


Kestävän kehityksen mukaisen luonnon tuotteistaminen ja uuden luontomatkailuyrittäjyyden synnyttäminen vaatii osaamista ja valmentautumista. Parhaaseen tulokseen päästään yhteisessä verkostossa yrittäen – tiimissä. Gradia Jämsä on valinnut pedagogiseksi suunnakseen tiimioppimisen, jota toteutetaan mm. matkailualan tapahtumatorpalla ja monialaisissa yrittäjyysopinnoissamme.

Torpan tiimisertifikaatin luovutustilaisuus joulukuussa 2019. Kuvassa vasemmalta Tiimiakatemia Global Heikki Toivanen, Johannes Partanen, opettaja Keijo Vehkakoski, koulustuspäällikkö Eeva Mäkinen ja opettaja Veli-Pekka Luoma. Kuva: Keijo Vehkakoski.

Luonnollisimmat valmennustiimit syntyvät opettajien jaetuista arvoista ja visioista. Intohimolla asioista innostunut valmennustiimi synnyttää tehokkaasti uutta toimintaa ja kehittää koulutuksen monialaisuutta. Luontoliikunnasta ja uudenlaisesta koulutusohjelmasta innostunut tiimimme on laatinut suunnitelman luontoliikuntaohjaajan koulutuksesta, jossa on yhdistetty liikunnan ohjaamisen, luonto-osaamisen ja matkailualan parhaat palat.

https://m.youtube.com/watch?v=x53gQL5WmlA

Haku on auki 27.11.2020 asti

https://www.gradia.fi/luontoliikuntaohjaaja/l20284

Tässä valmennustiimimme esittely, jolla on liikunnan ja luonto-osaamisen yrittäjä- ja valmennusosaamista yhteensä lähes sata vuotta.

Veli-Pekka Luoma

Veli-Pekka Luoma, matkailualan opettaja. Olen ollut opettajana n. 25 vuotta, tehden samalla osittain töitä yrittäjänä matkailun parissa. Valmentaminen ja valmennuksen suunnittelu on minulle tärkeä asia, samoin valmennettavan kohtaaminen, lajeina jääkiekko, jalkapallo, kaukalopallo, salibandy.  Asiakaspalvelu on tärkeässä osassa kaikissa asiakastilanteissa. Intohimona erilaiset aktiviteetit luonnossa ja niiden tuotteistaminen. Kuva. Veli-Pekka Luoma.

Nina Mäki


Nina Mäki, liikunnanopettaja. Olen toiminut koko aikuisikäni erilaisissa liikuntaan ja valmennukseen liittyvissä tehtävissä niin työelämässä kuin vapaa-ajalla. Nautin luonnon kauneudesta ja sen tarjoamista liikkumismahdollisuuksista. Kesällä suunnistan, pyöräilen ja polkujuoksen, talvella hiihdän.  Intohimonani on auttaa ihmisiä löytämään oma tapa liikkua ja sitä kautta tie hyvinvointiin. Huikeinta on nähdä liikkumisen innostuksen ja ymmärryksen syntyminen. Kuva. Nina Mäki.

Olli Lappi

Lappi, erä- ja luonto-oppaiden opettaja. Olen toiminut yrittäjänä, kouluttajana ja kauppiaana 20 vuotta. Olen kouluttanut kiipeilijöitä, ohjaajia, ensiapua, sukellusta ja laitesukelluskouluttajia. Harrastan luontoliikuntaa monipuolisesti ja tykkään kuvata vedenalla. Kuva. Olli Lappi.

Keijo Vehkakoski


Keijo Vehkakoski, matkailualan opettaja ja tiimivalmentaja. Olen työskennellyt luonto- ja ympäristöalan sekä matkailualan opetustehtävissä 20 vuotta. Harrastan luonnossa liikkumista talvella hiihtäen ja kesällä pyöräillen. Intohimona on kehittää suomalaista luontomatkailua, tuottaa hyvinvointia itselleni ja muille sekä oppia jatkuvasti uutta. Parasta työssäni on ulkona työskentely ja innostuvien opiskelijoiden näkeminen. Kuva. Keijo Vehkakoski..


Nuotiodialogi – kohtaamisen korkeakoulu

Vaelluspäivän päätteeksi Gradia Jämsän eräopasopiskelijat kokoontuvat pimeässä illassa nuotion äärelle. Takana on muutama päivä patikointia ja telttailua. Alkavan nuotiodialogin teemana on ryhmän ohjaaminen yön yli vaelluksella.

Nuotio. Kuva: Olli Lappi

Dialogi on yhdessä ajattelemista, jossa keskeistä on aito läsnäolo ja kuunteleminen. Toimivassa dialogissa ihmiset kohtaavat tasavertaisina yksilöinä ja ovat valmistautuneet kohtaamaan omasta käsityksestä eroavia näkökulmia. Dialogissa luodaan mm. yhteistä ymmärrystä, luottamusta ja minäkäsitystä. Huipputiimiä synnytettäessä tärkeintä on kehittyä ensin yksilönä ja sitten tiiminä. Dialogia voi harjoitella osa-alueittain. Hyvä alku on havainnoida ensin omaa läsnäoloa, heittäytymistä ja osallistumista. Voit muuttaa vain omaa käyttäytymistäsi.

Nuotio antaa rauhan ja auttaa keskittymään. Gradia Jämsä luontoalan ammattitutkintolaiset nuotiolla. Kuva: Olli Lappi 2020

Ryhmän ohjaaminen luonnossa ja varsinkin useamman päivän vaelluksella tuo usein tunteet pintaan ja dialogi muuttuu parhaimmillaan flow-tilaksi, jossa ajan ja paikan taju katoaa. Yhteisten kokemusten käsittely päivän päätteeksi on yksi parhaista ryhmäytymishetkistä ja toimii tiimin luottamuksen rakentajana.

”Yhdessä tekeminen, rasitus, jaettu luontokokemus saavat ihmisen herkistymään ja avautumaan” – Olli Lappi, eräopaskouluttaja

Oppiminen on kokemusten reflektointia, jossa yksilö käsittelee yhdessä muiden kanssa onnistumiset ja epäonnistumiset. Nuotion äärellä on helppo olla ja se lämmittää kehoa sekä mieltä. Nuotion ääreltä ei ole kiire pois.

”Nuotion ympärille on helppo rauhoittua ja sen ääressä on helppo olla ja siinä voi kohdistaa katseensa välillä tuleen, jos katsekontakti vaikeuttaa itsensä ilmaisemista” – Riikka Penttinen, eräopasopiskelija

Riikka Penttinen pyytää ja saa apua. Kuva: Olli Lappi

Oppimistiimin jatkuva vuoropuhelu sosiaalistaa jäsenen tiimiin ja se on yksi tärkeimmistä oppimisen lähtökohdista. Kun tiimiin ja oppimisympäristöön syntyy psykologinen turvallisuuden tunne, jossa on mahdollisuus tehdä virheitä ja epäonnistua, oppiminen alkaa. Turvallisuuden tunteeseen voi jokainen tiimiläinen vaikuttaa pohtimalla omaa käytöstään suhteessa muihin. Ihan ensin täytyy siis tuntea itsensä, jotta voi tuntea muita ja olla empaattinen.

”Erittäin hyvä tapa käydä läpi opittuja asioita ja sisäistää oppimansa kertomalla niistä. Puhumalla opitut asiat jäävät mieleen paremmin” – Tommi Lehtinen, eräopasopiskelija

Onnistuneessa nuotiodialogissa voidaan käsitellä negatiivisiakin asioita, mutta on oltava tarkkana, että ei jäädä negatiivisten tunteiden ”vangiksi”. Dialogin lopputulosta ei voi ennustaa, siihen vaikuttaa olennaisesti jäsenten tunnetilat ja niiden hallitseminen.

”Ennen dialogin käyttämistä oppimismenetelmänä olisi hyvä käydä perusteet ja säännöt ryhmän kanssa läpi”. – Katarina Keränen, eräopasopiskelija.

Oppimisympäristöllä on erittäin suuri vaikutus oppijan valmiuteen vastaanottaa palautetta omasta toiminnastaan. Ihmisillä on sisäsyntyinen tarve puolustautua, kun hänelle annetaan ”rakentavaa kritiikkiä”. On taito hallita tunteensa ja aidosti kuunnella ja vastaanottaa positiivinen ja negatiivinen palaute. Nuotiodialogi on kohtaamisen korkeakoulu.

Luonto on paras oppimisympäristömme. Kuva: Olli Lappi

Nuotiodialogin ohjaaminen on vaativa tiimivalmennuksen laji. Onnistuessaan se tarjoaa erinomaisen oppimisympäristön itsetunnon ja substanssiopin reflektointiin. Nuotiodialogin voi myös pilata monella tavalla. Yksi tapa on johdatella keskustelua kohti omasta mielestä parasta vaihtoehtoa, tyrmätä tiimiläisen idea, keskeyttää usein toisen puhe, puhumalla itse eniten, rönsyilemällä aiheesta. Nuotiodialogi on hyvä aloittaa ”Check In” kierroksella, jossa kartoitetaan jäsenten tunnetila. Tilaisuus on myös hyvä päättää selkeään ”Check Out” – kierrokseen. Tunne on aina subjektiivinen kokemus. Nuotiolla tunne on usein aito.

Keijo Vehkakoski, Gradia Jämsä – luonnossa liikkuva tiimivalmentaja

Pyöräilynohjaajakoulutus – kesäkuu 2020/Jyväskylä

http://pyorailynohjaajat.fi/koulutus/pyorailynohjaaja/

Hakeuduin pyöräilynohjaajakoulutukseen, koska intohimona on mm. maastopyörällä luonnossa liikkuminen. Ammatillisesta näkökulmasta syy on se, että aloitamme Gradia Jämsässä kouluttamaan luontoliikuntaohjaajia tammikuusta 2021 alkaen. Yhtenä painopistelajina on suuressa suosiossa oleva maastopyöräily. Tavoitteena on kouluttaa hyvillä vuorovaikutustaidolla varustettuja ohjaamisen ammattilaisia, joilla ei mene sormi suuhun teknisien ongelmienkaan äärellä.

Maastopyöräilyn ohjaaja liikuttaa ihmisiä luonnossa jokamiehen velvollisuudet huomioiden.

Ryhmän ohjaaminen

Laadukkaan ohjaamisen laatu muodostuu vuorovaikutuksesta, teknisestä osaamisesta ja tilannetajusta. Tärkeää on kuunnella asiakkaan toiveita ja mahdollistaa oppimisen kautta elämys.

Ennen toimintaa:

  • turvallisuuden huomioiminen (riskit ja turvallisuussuunnitelma)
  • toteuttamissuunnitelma (reitti, aikataulu)
  • ohjaajan varusteet, ea-varusteet
  • sään huomioiminen
  • info lenkin/retken luonteesta, retkiluokitus
  • mitä, missä, milloin, mitä varusteita (omat vai vuokratut)
  • täydentävät varusteet ohjaajalle
  • ohjeiden pilkkominen
  • kropan valmistaminen ajoon
  • taidon sanottaminen

Ohjaustapahtumalla on selkeä aloitus, huomio!

Toiminnan aikana:

Toiminnan jälkeen:

Mitä ominaisuuksia hyvällä ohjaajalla on?

  • osaa kuunnella
  • sosiaalinen ja helposti lähestyttävä
  • kyseleminen – viestintätaidot
  • motivointi ja kertominen
  • positiivinen, iloinen ja myönteinen
  • havainnointikyky
  • itsevarmuus
  • kärsivällisyys ja perustelu
  • johdonmukaisuus
  • äänen käyttö
  • paikallistuntemus
  • kannustava
  • pelisilmä ja tilannetaju

Hyvä ohjaaja

  • Ole oma itsesi ja hyödynnä persoonasi
  • Huomioi:
    • kunto, ikä, sukupuoli, mieliala, ajankäyttö, sosiaalisuus, kiinnostukset
  • Hyödynnä eri ohjaustapoja
    • autoritaarinen, konsultatiivinen, demokraattinen, automaattinen
  • IDEAS
    • Introduction
    • Demonstration
    • Explanation
    • Activity
    • Summary

Pyörälenkkien luokitus

Pyörälenkkien luokitus on haastavaa, mutta tärkeää. Hyvä ohjaaja selvittää osallistujien lähtötason ja määrittelee heille sopivan lenkin.

http://pyorailynohjaajat.fi/wp-content/uploads/2016/10/LenkkiJaRetkiLuokitus.pdf

  • erittäin helppo
  • helppo
  • perustasoinen
  • haastava
  • erittäin haastava

Osallistujien määrä

  • 5-20 osallistujaa
  • 1 ohjaaja/10 aikuista
  • 1 ohjaaja/7 lasta

Käytännön ohjausharjoittelu

Käytännön ohjaamisharjoitteet – Teemu Tenhunen

Teemu antaa kurssilaisille hyviä tehtäviä, joissa voi käyttää luovuutta.
Ohjausharjoitteet menossa
Ryhmän hallinta

Lasten ja nuorten ohjaaminen, Samuel Halme

Samuel esitelmöi nuorten ja lasten ohjaamisesta. Leikin kautta liikkeelle.

https://www.instagram.com/lapsipyorailee/

  • Fillariakatemia – Jyps
  • Ohjaamisen perusteet
    • tekeminen monipuolista ja hauskaa
    • taitojen sanallistaminen
    • maksimoi lasten aktiivisuus, ei seisoskelua
  • ohjaajan varusteet: lapsen huoltajan puhelinnumero, ea-pakkaus, juoma, korjausvälineet, huomioliivi ja pilli
  • 7 lasta/ohjaaja
  • kuvauslupa
  • suosittele tapaturmavakuutusta
  • nimitarrat

Taitojen ohjaamisvinkkejä https://innostunliikkumaan.fi/skillilataamo/

Varusteet ja välineet – säätäminen ja huoltaminen

Pyöränhuoltoharjoitukset

Pyörän huolto liittyy olennaisesti ohjaajan tekniseen osaamiseen. Hyvällä teknisellä osaamisella mahdollistetaan turvalliset retket ja lenkit. Ohjaajalla täytyy olla toimintasuunnitelma myös maastossa tapahtuvien väline- tai henkilövahinkojen hoitamiseksi. Ennen lenkkiä olennaista on säätää pyörä ajajalle mukavaksi, turvalliseksi ja luotettavaksi.

Keskiön vaihto
Keskiön vaihto
vaihtajan rissojen vaihtaminen
Ketjun vaihto

Turvallisuus, vastuut, vakuutukset ja lainsäädäntö

Pyöräilijöiden henkilövahingoista seitsemän kymmenestä tapahtuu risteyksissä. Näkemäesteet lisäävät huomattavasti onnettomuuden riskiä pyörätien ja ajoradan risteyksessä.

https://www.liikenneturva.fi/fi/liikenteessa/pyoraily#87d9b5e8

Fillaripassi on kuntoilijoille tarkoitettu tuote, joka sisältää vakuutuksen. Sen hinta on 2002 ja aiemmin syntyneiltä 74 euroa. Sitä nuoremmilta 41 euroa. Fillaripassilla ei voi osallistua kilpailuihin, joissa edellytetään lisenssiä.

Vakuutus on voimassa seuraavissa tilanteissa lajiin liittyen sekä niihin välittömästi liittyvillä meno- ja paluumatkoilla, kotimaissa ja ulkomailla (korkeintaan 3 kk:n pituisilla matkoilla):

  • kuntotapahtumissa,
  • harjoituksissa, jotka ovat lajille ominaisia ja harjoituksen johtajan valvomia
  • harjoitusohjelman mukaisesti harjoiteltaessa
  • koulutus-, liikunta- ja valmennusleireillä

Kypärän käyttö arkiliikenteessä ei ole tutkimusten mukaan perusteltua. Uudessa-Seelannissa kypäräpakon jälkeen pyöräily väheni, mutta onnettomuudet lisääntyi.

Turvallisuuden edistäminen ohjatussa pyöräilyssä:

Kartoitetaan riskejä tutkimuksilla
Riskianalyysit
Hyvät toimintaohjeet
Ohjaajakoulutus
Viestitään turvallisuudesta
Sitoudutaan turvallisuuskulttuuriin
Laaditaan tapahtumista ja ohjatuista toiminnoista turvallisuussuunnitelmat

Kuluttajaturvallisuuslaki

Ohje ohjelmapalveluiden turvallisuuden edistämiseksi, TUKES 2015

Pyöräily ja pyöräilyn edistäminen

Pyöräilyn alalajeja

XC,XCO,XCE,XCM, trail, enduro, gravel, cyclo, maantie, retki

Hollanti maailman suurin pyöräilymaa.

Suomessa Oulussa ajetaan pyörillä eniten. Yli 7,5 km matkat raja-arvo arkipyöräilyssä.

Jyväskylässä alle 5km matkat pyörällä 1969, 72%- 1980 , 60%, 1990, 43%, 2010 34%…

https://kesli-fi-bin.directo.fi/@Bin/b9cfa365e62db9c402571ddda6114f64/1592049759/application/pdf/528444/TeemuTenhunen-KSSeminaarit2018.pdf

https://www.motiva.fi/ratkaisut/kestava_liikenne_ja_liikkuminen/nain_liikut_viisaasti/pyoraily

Ohjaamisen laatutekijät

Vuorovaikutus – Tekninen osaaminen – Toiminnallinen osaaminen

Vuorovaikutus osaaminen: persoona, tilannetaju, kuunteleminen

Tekninen osaaminen: renkaan vaihto ja paikkaaminen, ketjun katkaisu ja liittäminen, jarrujen keskittäminen, vaihteiden säätäminen

Toiminnallinen osaaminen: aikatauluissa pysyminen, ongelmaratkaisutaidot

Fysiologia, ravinto, kehonhuolto ja kuntovalmennus

Liikunnan vaikutukset esim. pitkäaikaissairauksiin. Miten pyöräily auttaa?

2- tyypin diapetes, lihavuus, verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, astma, nivelrikko, niska- ja alaselkävaivat, masennus

Liikunta auttaa elimistöä energian tuotannossa , lihasmassa käyttää energiaa oikein. Tyypin 2- diapeteksessä insuliiniresistenssi lihasten kyky ottaa energiaa on häiriintynyt.

Pyöräily hyvää liikuntaa ylipainoiselle, koska se ei rasita niveliä.

Säännöllinen liikuntaa auttaa sydämen vajaatoimintaan. Lääkäriltä lupa.

Masennukseen luonto ja liikunta auttaa. Ruutuaika vähenee, aistit herkistyy, sosiaalisuus. Keskittymällä polkuun ja ajamiseen pääsee parhaimmillaan flow-tilaan.

Rasitus ja palautuminen haltuun. Kunto kasvaa levossa. Aktiivinen lepo eli kevyt liikunta palauttaa. Mielen on palauduttava. Muista uni.

Olosuhteet, sää ja pukeutuminen

https://www.jyps.fi/pyoraily-liikennemuotona-ja-harrastuksena/valineet-ja-varusteet/pukeutuminen

Pyöräväylät, liikennesäännöt ja liikenteessä kulkeminen

Harjoittelimme kaupunkiliikennesääntöjä ja teimme ryhmäajoharjoituksia keskustassa. Opin sen, että rohkeasti menee turvallisemmin eli otetaan tila liikenteestä ei ujostella.

Uusi tieliikennelaki https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/tieliikennelaki2020

Tieliikennelaki

Pyörätapahtuman suunnittelu ja järjestäminen

Suunnittelin maastopyöräkilpailutapahtuman tuotekortille. Löytyy kohdasta harjoitustehtävät

alueen käyttölupa
tilapäiset liikenteenohjaajat
meluilmoitus
Ilmoitus yleisötilaisuudesta
turvallisuus- ja pelastussuunnitelma
musiikin esittäminen

HARJOITUSTEHTÄVÄT

Tuotekortti JämsäMtb – tapahtuma 2.5.2021

Harjoittelu 10h – 5*2h (CCilves/XCparty)

Koulutukseen liittyi 5 ohjausharjoitusta. Itse suoritin harjoitukset maastossa ja maantiellä 4-10 hengen ryhmille. Vlogissa tunnelmia harjoituksista. Pyysin ohjattavilta palautteen ja yhdeltä kokeneelta pyöräilijältä arvioinnin.

8.6 CCilves – maastolenkki

Helppo maastolenkki, 2h JämsäMtb maastossa, johon tutustumassa 3 asiakasta. Arvioija Timo Hämäläinen https://versona.fi/fi/

9.6 CCilves maantielenkki

Maantielenkki 54 km, 2h – 5 asiakasta, harjoiteltiin parijonossa ajamista sekä käsimerkkejä. Arvioija Mikko Koponen, CCilveshttps://www.ccilves.com/

10.6 CCilves/XCParty vaativa maastotekniikkaharjoitus, 2h

Harjoiteltiin vaativia teknisiä maastokohteita (tekniset ala- ja ylämäet, kivikot, juuret, tömpäreet, dropit), 9 asiakasta. Arvioija Mikko Lepola/XCparty https://www.xcparty.fi/

15.6 CCilves maantie

18.6 CCilves maasto

26.6. LOPPUKOE

Luontoliikuntaohjaaja – Matkailupalvelujen ammattitutkinto – haku aukeaa syksyllä 2020

Luontoliikuntaohjaaja hallitsee luontoliikuntalajit, ryhmänohjauksen, turvallisuuden ja tiimityön

Suomen luonto tarjoaa upeat edellytykset luontoliikuntaan. Luonto ja liikunta yhdessä tuottavat ihmisille parhaillaan elämyksiä. Luontoliikuntaelämykset syntyvät hallitun riskin ja itsensä ylittämisen seurauksena. Elämyksien kokemiseen tarvitaan siis tunne ja voimakkaimmat tunteet syntyy omakohtaisista kokemuksista.

Suomen matkailustrategiassa (Visit Finland) korostetaan luontomatkailua ja luonnossa liikkumisen terveydellisiä vaikutuksia. Gradia Jämsässä kehitetään voimakkaasti nyt juuri luontoliikuntamatkailua. Olemme suunnittelemassa matkailupalvelujen ammattitutkinnon painottamista luontoliikuntaosaamiseen. Luontoliikuntaohjaaja osaa tuotteistaa ja toteuttaa laadukkaita sekä turvallisia luontoliikuntapalveluita asiakkaille. Keskiössä ovat asiakaspalvelu-ja ohjaustaidot, lajitaidot sekä luontoliikuntapalveluiden tuotteistaminen.

Painopistelajit on valittu Visit Finlandin strategian mukaisesti

https://www.businessfinland.fi/suomalaisilleasiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/tuotekehitys-ja-teemat/luontomatkailu/luontomatkailulyhyesti/

Tulevassa luontoliikuntakoulutuksessa painotamme lajeina melontaa, maastopyöräilyä, kiipeilyä, suunnistusta ja hiihtoa. Opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jossa myös muu luontoliikuntalaji voidaan tuotteistaa palveluksi. Tavoitteena olisi opiskeluaikana kehittää palvelua niin, että se on laadukas, kannattava, kysytty ja myytävä tuote opintojen päättyessä.

Melonta luontoliikuntalajina

Luontoliikunnassa voi saavuttaa elämyksiä kohtaamalla pelkonsa esim. nousemalla ensimmäistä kertaa kajakkiin, laskeutumalla köyden varassa kalliolta, selvittämällä jyrkän ylä- tai alamäen maastopyörällä tai ehkäpä vain löytämällä metsään piilotetun suunnistusrastin. Liikuntaelämyksen saavuttamiseen liittyy ponnistelu, jossa vähän koetellaan omia rajoja.

Koulutuksessa opetellaan ensin hyvät asiakaspalvelu- ja ryhmänohjaustaidot. Oppimisympäristö perustuu tiimioppimiseen, jossa opimme jatkuvasti toinen toisiltamme, toisiamme kannustaen. Ryhmänohjausharjoituksia sisällytetään myös lajitaitokoulutuksiin. Lajitaitoja opitaan harjoittelun ja toistojen kautta. Yrittäjyys ja tuotteistamisosaaminen liittyy myös olennaisesti koulutuspolkuumme.

Maastopyöräily luontoliikuntalajina

Seuraa https://www.gradia.fi – Haluan oppimaan! Haku aukeaa 2.9.2020. Koulutus alkaa 11.1.2021. Haku päälle.

Luontomatkailutiimi