Luontoliikuntaohjaaja – Matkailupalvelujen ammattitutkinto – haku aukeaa syksyllä 2020

Suomen luonto tarjoaa upeat edellytykset luontoliikuntaan. Luonto ja liikunta yhdessä tuottavat ihmisille parhaillaan elämyksiä. Luontoliikuntaelämykset syntyvät hallitun riskin ja itsensä ylittämisen seurauksena. Elämyksien kokemiseen tarvitaan siis tunne ja voimakkaimmat tunteet syntyy omakohtaisista kokemuksista.

Suomen matkailustrategiassa (Visit Finland) korostetaan luontomatkailua ja luonnossa liikkumisen terveydellisiä vaikutuksia. Gradia Jämsässä kehitetään voimakkaasti nyt juuri luontoliikuntamatkailua. Olemme suunnittelemassa matkailupalvelujen ammattitutkinnon painottamista luontoliikuntaosaamiseen. Luontoliikuntaohjaaja osaa tuotteistaa ja toteuttaa laadukkaita sekä turvallisia luontoliikuntapalveluita asiakkaille. Keskiössä ovat asiakaspalvelu-ja ohjaustaidot, lajitaidot sekä luontoliikuntapalveluiden tuotteistaminen.

Painopistelajit on valittu Visit Finlandin strategian mukaisesti

https://www.businessfinland.fi/suomalaisilleasiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/tuotekehitys-ja-teemat/luontomatkailu/luontomatkailulyhyesti/

Tulevassa luontoliikuntakoulutuksessa painotamme lajeina melontaa, maastopyöräilyä, kiipeilyä, suunnistusta ja hiihtoa. Opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jossa myös muu luontoliikuntalaji voidaan tuotteistaa palveluksi. Tavoitteena olisi opiskeluaikana kehittää palvelua niin, että se on laadukas, kannattava, kysytty ja myytävä tuote opintojen päättyessä.

Melonta luontoliikuntalajina

Luontoliikunnassa voi saavuttaa elämyksiä kohtaamalla pelkonsa esim. nousemalla ensimmäistä kertaa kajakkiin, laskeutumalla köyden varassa kalliolta, selvittämällä jyrkän ylä- tai alamäen maastopyörällä tai ehkäpä vain löytämällä metsään piilotetun suunnistusrastin. Liikuntaelämyksen saavuttamiseen liittyy ponnistelu, jossa vähän koetellaan omia rajoja.

Koulutuksessa opetellaan ensin hyvät asiakaspalvelu- ja ryhmänohjaustaidot. Oppimisympäristö perustuu tiimioppimiseen, jossa opimme jatkuvasti toinen toisiltamme, toisiamme kannustaen. Ryhmänohjausharjoituksia sisällytetään myös lajitaitokoulutuksiin. Lajitaitoja opitaan harjoittelun ja toistojen kautta. Yrittäjyys ja tuotteistamisosaaminen liittyy myös olennaisesti koulutuspolkuumme.

Maastopyöräily luontoliikuntalajina

Seuraa https://www.gradia.fi – Haluan oppimaan! Haku aukeaa 1.9.2020. Koulutus alkaa 11.1.2021. Tervetuloa.

Luontomatkailutiimi

Matkailualan tulevaisuus

Korona rokottaa matkailualaa nyt ennennäkemättömällä tavalla. Monella matkailuyrittäjällä on nyt miettimisen paikka. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006486980.html

Miten maailma muuttuu, jos ja kun koronasta selvitään. Nyt on aika pohtia tulevaisuutta. Gradia Jämsässä kehitellään tulevaisuuden luontomatkailukoulutusta, jossa opiskelija voi tutkinnon, osatutkinnon tai lyhytkurssin avulla päivittää omaa osaamistaan. Nyt on siis sinun matkailualan yrittäjä ja minun matkailualan kouluttajan aika pohtia tulevaisuuden osaamisen tarvetta ja tuottaa siihen sisältöä, tuotteistaa.

Meidän on luotava nuorille positiivinen mielikuva tulevasta maailmasta sekä matkailualan työllistävyydestä. Onko tulevaisuuden tärkein trendi tuotteistaa matkailua kestävästi https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/vastuullisuus/kestavan-matkailun-periaatteet/

Gradia Jämsän matkailukoulutustiimi pyrkii vastaamaan haasteeseen kehittämällä luontomatkailukoulutusta kohti valoista matkailutulevaisuutta. Tavoitteena on tuotteistaa koulutusta työelämävaatimuksien mukaiseksi.

Odotettavissa on, että lähitulevaisuuden luontomatkailu Suomessa keskittyy kotimaan luontomatkailuun ja palvelun tarjontaan. Koronakriisi voi tuoda piristysruiskeen Suomen matkailuun, jos ulkomaanlomiin käytetyt eurot kuluvat kotimaassa. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006481094.html

Matkailupalvelut ovat usein elämyspalveluita. Opiskelijoiden olisi tärkeää oppia tuotteistamaan omaa osaamistaan ja tuottamaan elämyksiä. Elämyksen tuottaa lopulta asiakas itse itselleen. Taitava elämyspalvelun tuotteistaja pystyy luomaan asiakkaalle tunteen. Nyt on siis aika luoda tunnetta tulevaisuuteen. Gradia Jämsässä tarjoamme tiimioppivan matkailualan perustutkinnon lisäksi laadukasta luontoalan ammattitutkintoa (erä- ja luonto-opas), matkailupalvelujen ammattitutkintoa sekä opastuspalvelujen ammattitutkintoa.

https://gradia.fi

Mieti mikä sinussa saa aikaan muutoksen?

Ihmematka 1999-2020

Olen toiminut opettajana vuodesta yhdeksäntoistasataa yhdeksän kymmentä yhdeksän (1999). Opetustyöt aloitin Naakan yläasteella maantiedon ja biologian opettajana. Vuonna 2001 siirryin ammatillisen koulutuksen, nykyisen työnantajani, Gradia Jämsän palvelukseen.

Urani alkuajoista lähtien olen ollut kiinnostunut vertaisoppimisesta ja ryhmässä toimimisesta. Opetusfilosofiani pohjautui muodikkaaseen konstruktivismiin ja ”Kolbin kehään”.

Kuvahaun tulos haulle kolbin kehä

Löysin hyllystäni mapin, jonne olen kerännyt vuonna 2000 ammatillisessa opettajakorkeakoulussa Oulussa laatimani materiaalin ja opinnäytteet (materiaaleistani löytyy vielä piirtoheitinkalvot eli ”kelmut”). Silloin pohdin mm. ammatillisen koulutuksen uhka- ja toivekuvia:

Kirjoitin uhkista silloin, siis vuonna 2000, että:

Suomen väestörakenne vinoutuu ja nuorten aikuisten määrä laskee, kouluja lakkautetaan ja syntyy työvoimapulaa ammatillisille aloille. Maailma verkostoituu kiihtyvällä tavalla ja tiedon määrä kasvaa eksponentilaalisti. Tärkeitä taitoja tulevaisuudessa ovat kielitaito, suvaitsevaisuus ja kulttuurien tuntemus. Kestävä kehitys oli terminä lanseerattu ja opetussuunnitelmiin tulee nostaa kestävän kehityksen periaate vahvemmin mukaan. Kestävä kehitys on arvosidonnaista, joten ammatillisten kouluttajien asenne ja arvot tulisi olla kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia.

Ammatillisen koulutuksen tulisi paneutua enemmän myös ”pehmeisiin” arvoihin ja etiikkaan. Teknologian kehittyminen johtaa siihen, että ammatillinen koulutus vanhenee nopeasti. Tulevaisuudessa lisääntyvät koulutus- ja kurssikeskukset, joissa ammattipätevyyttä päivitetään tai suoritetaan uusi tutkinto. Vuoden 2000 trendinä on muuntokoulutus, joissa perehdytään uuteen ammattiin aiemman kokemuksen tuella (konstruktivismi). Tulevaisuuden haasteena on oppimisen opettaminen. Pelkkä substanssin osaaminen ei riitä, vaan on hallittava sosiaaliset vuorovaikutustaidot ja TIIMITYÖN ”niksit.

Tulevaisuuden näyttötutkinnot ovat mahdollisuus kehittää yritysten ja oppilaitosten välistä aktiivista vuorovaikutusta. Jatkuva näyttöjen arviointi työympäristössä mahdollistaisi ammattitaidon kehittymisen yritysmaailman todellisiin tarpeisiin.

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden uhkia mielestäni vuonna 2000:

  1. väestörakenteen muutos
  2. koulutuksen ja työelämän välinen kuilu
  3. ”duunareiden” työvoimapula
  4. ATK-alan yliarvostus

Toivekuvia vuonna 2000:

  1. laadukas opetus
  2. opiskelijoiden motivaatio
  3. parempaa yhteistyötä työpaikkojen kanssa

Yleisiä tulevaisuuden uhkia vuonna 2000-

  1. ulkomaan kauppa vähenee
  2. IT-alan romahdus
  3. kasvihuoneilmiö tulee voimistumaan
  4. ongelmanuoret lisääntyy
  5. perusteollisuuden työvoima vähenee
  6. tuulivoimalat lisääntyvät
  7. huumeongelma kärjistyy
  8. säästöt ja leikkaukset ammatillisessa koulutuksessa kovia
  9. liian vähän maassaololupia ulkomaalaisille
  10. ei huolehdita opetushenkilöstön hyvinvoinnista

Tiimissä mestariksi ja ihmevalmentajaksi 2013-2020

Nuo opettajakorkeakoulussa kirjaamani asiat voisivat osittain olla myös tämän päivän ydinasioita. Se kuvastaa sitä, että vaikka muutosvauhti on kova, niin samat perusongelmat ovat taustalla.

Suoritin tiimimestarikoulutuksen 2013-2014, jolloin tajusin olevani enemmän valmentaja kuin opettaja. Vaikuttavimmat kirjat listasin kirjalokiin. Vuonna 2013 perustimme tiimivalmentajakollegoiden ja silloisten opiskelijoiden kanssa Pedagogisen Osuuskunta Pegosuksen, joka on monialaisesti toiminnassa vieläkin Gradia Jämsässä.

Vuonna 2013 tajusin olevani valmentaja, en opettaja. Vahvuuksiini kuuluu asioiden organisointi ja fasilitointi. Tässä ajatuksiani vuonna 2013.

Tässä vuoden 2014 Oppimissopimus

https://blogit.gradia.fi/tiimimestari/2014/10/10/oppimissopimus-10-10-2014/

Tyydytystä saan siitä, kun huomaan oppijan oivaltavan ja innostuvan. Kirjoitin keväällä 2019 artikkelin aiheesta innostunut oppija.

Vuonna 2015 aloitin matkailualan opettajana. Tuolloin reflektoin tulevaisuutta blogissani. Olen toiminut nyt neljä vuotta matkailualan lehtorina ja tiimivalmentajana. Perustimme matkailualalle tapahtumatorpan, mikä toimii tiimioppimisen kotipesänä. Tapahtumatorppa on toiminut nyt 1,5 vuotta. Tavoitteena oli muuttaa koko koulutusala tiimimäiseksi ja hakea tiimiakatemian organisaatiotason tiimisertifikaattia. Se meille myönnetään 10.12.2019.

Ihmevalmentajamatkani aloitin vuonna 2018. Sen matkan reflektio löytyy myös päiväkirjasta. Ihmevalmennuksen vaikuttavin kirjalista löytyy tästä. Ihmevalmentajatodistus myönnetään minulle ma 25.11.2019. Nöyrät kiitokset kanssamatkustajille.

Suoritan tiimiakatemian – Team Coach – sertifikaatin ti 26.11.2019 Jyväskylässä. Team Coach sertifikaatin kriteerit.

Team Coach – Keke

Olen toiminut tiimivalmentajana ja käyttänyt tiimiakatemian menetelmiä erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnossa, ympäristönhoitajien perustutkinnossa sekä matkailualan tutkinnoissa vuodesta 2013. Opiskelijatiimejä on ollut kymmeniä nuorista aikuisiin. Olen kouluttautunut ja lukenut paljon alan kirjallisuutta sekä reflektoinut omaa oppimistani tiimimestariblogissani.

Gradia Jämsässä olen valmentajana monialaisissa yrittäjyysopinnoissa, jonka pedagogiikka perustuu pedagogiseen käsikirjaamme. https://blogit.gradia.fi/jamsapeda/
Yrittäjyysopinnot saivat organisaation tiimisertifikaatin vuonna 2018.

Perustimme vuonna 2018 yhdessä kollegani kanssa matkailualan tapahtumatorpan, joka on monialainen kohtaamispaikka tiimioppimisesta sekä yhdessä tekemisestä kiinnostuneille opiskelijoille ja yrittäjille.

Meillä on tapahtumatorpalla käytössä dialogi, projektitiimit sekä oppimistiimi. Jokaisen projektin päätteeksi pidämme ”motorolan”. Matkailualalla meillä on käytössä ”matkakirja”, joka kulkee opiskelijan mukana oppimissopimuksesta valmistumiseen.

Olen kiteyttänyt alla olevaan kuvaan koko 20-vuotisen oppimismatkani opetusfilosofiaksi, joka toimii kaikissa säissä.

Oppimissopimus ja Tulevaisuuden tavoitteena on:

  1. …… toteuttaa valmennusfilosofiaani 2020-
  2. …..että tapahtumatorpan opinnot/oppimismenetelmät ovat toisen asteen koulutuksessa valtakuntamme kiinnostavimpia ja halutuimpia
  3. …..monialaistaa toimintakenttää yli tutkintorajojen ja tehdä työtä kiinteässä vuorovaikutuksessa alan yrittäjien kanssa, dialogin keinoin.
  4. ….haalia ympärilleni osaavia ja innostavia tyyppejä, joita ei riskin otto pelota.
  5. …muuttaa ihmisten elämä paremmaksi

Innostunut oppija

Miksi innostuminen ja uteliaisuus häviävät valtaosalla ihmisistä iän myötä? Alle kouluikäinen on aidosti innostunut, utelias ja kiinnostunut lähes kaikesta. Yläasteella innostuneiden määrä vähenee ja toisella asteella monella uteliaisuus tai asioista aidosti kiinnostuminen on lopahtamassa. Peruskoulun opetussuunnitelmauudistuksesta ja ammatillisen koulutuksen reformista voisi löytyä työkaluja lapsuuden aikaisen innostumisen palauttamiseksi.

Suomesta löytyy maailman parhaat opettajat ja opettajakoulutus, mutta tuntuu siltä, että opettajien täydennyskoulutuksessa on paljon tehtävää. Emme voi jatkaa perinteisellä pedagogiikalla ja didaktiikalla vaan jatkuvasti on uudistuttava ja kehitettävä itseään. Jotta voisimme valmentaa lapsia ja nuoria selviytymään tuntemattomasta tulevaisuudesta, on meidän ensin tunnettava itsemme. Miksi lähden töihin, mistä innostun sekä mikä on oma ammatillinen unelmani?

Ammatillisessa koulutuksessa ollaan siirtymässä kokonaistyöaikaan ja peruskouluissakin se on tulevaisuutta. Kokonaistyöaika mahdollistaa sen, että oppilaitoksista voidaan tehokkaammin kehittää oppivia organisaatioita, jotka seuraavat aikaansa. Opettajien on hyväksyttävä, että kukaan ei ole enää kaikkitietävä lehtori, vaan jokainen meistä on oppija myös itse. Oppivat organisaatiot syntyvät tiimeistä ja tulevaisuuden opettaja on valmentaja, joka osaa kysyä, ei vastata.

Kouluissa olisi siirryttävä yhteisopettajuuteen ja valmentajuuteen. Oppimisen valmentajien päätehtävänä on mielestäni ohjata oppijaa asioiden äärelle, joista hän innostuu. Vielä parempi, jos innostuminen tapahtuu tiimissä. Tästä seuraa yhteenkuuluvuuden, oppimisen omistajuuden sekä lopulta osaamisen tunne.

Oppimisesta innostunut ihminen ei laske tunteja ja haluaa kokea oppimisen tunteen yhä uudelleen. Tiimissä koettu onnistuminen moninkertaistaa hyvän olon tunteen, me teimme sen. Työpaikat tarvitsevat ihmisiä jotka kehittävät omaa osaamistaan ja kulkevat kohti ammatillista unelmaansa. Se onnistuu, jos ihminen on aidosti innostunut tekemästään työstä.

Osaajaksi tullaan toistojen kautta, itse tekemällä ja yhdessä arvioiden. Perinteisen oppitunnin jälkeen oppija alkaa unohtamaan, mutta vertaistiimissä pohtimisen jälkeen oppija alkaa oivaltamaan. Siitä tulevaisuudessa on kyse.

Oppimisen uudistaminen

O

Olen viimeisen viiden vuoden aikana lukenut paljon tulevaisuuteen ja tiimioppimiseen liittyvää kirjallisuutta. Erityisesti menestyneiden yritysten johtajien elämänkerrat ovat avartavia. Tietotyö tulee lisääntymään ja se aiheuttaa sen, että työpaikat muuttuvat yhä kasvavassa määrin verkostomaisiksi projektiorganisaatioiksi. Työyhteisön monimuotoisuutta, oppimista ja luovuutta täytyy pystyä ohjaamaan yhteistoiminnallisesti. Johtajan rooli on toimia fasilitoivana valmentajana, joka palvelee tiimejä ja mahdollistaa oppivan organisaation kehityksen. 

Mitä tämä tarkoittaa koulutuksessa? 

Perusopetuksen ja lukion uudet opetussuunnitelmat sekä ammatillisen koulutuksen reformi mahdollistavat uusien toimintamallien käytäntöön ottamisen. Se ei tarkoita sitä, että kaikesta vanhasta ja toimivasta on luovuttava vaan sitä, että ajattelun on muututtava. Eri koulutusasteiden ja alojen on verkostoiduttava sekä jaettava tietoa. Tulevaisuuden oppija osaa vaatia vapautta toteuttaa itseään. Luovuus, innovointitaidot, ongelmaratkaisutaidot sekä itsensä johtaminen ovat keskiössä. 

Kun puhutaan uusiutuvasta koulutusorganisaatiosta, niin ensimmäisenä tulisi keskustella arvoista. Arvot ohjaavat meidän jokaisen toimintaa tiedostetusti tai tiedostamatta. Isossa koulutusorganisaatiossa on tuhansia toimijoita. Tänä päivänä Suomessa on myös monia eri kulttuureja ja toimintatapoja. Arvo- ja kulttuuriristiriidat aiheuttavat konflikteja ja estävät kehittymisen.  

Oppimisympäristön merkitys on suurempi kuin ymmärrämme. Voisimme ravistella perinteisen oppimisympäristön rakenteita. Näitä rakenteita ovat esim. kiinteät lukujärjestykset, alakohtaiset ryhmät, perinteinen luokkaopetus ja koulurakennus. Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on saada luotua oppijoille joustavia opinpolkuja työelämän tarpeisiin. Työelämän tarpeet ovat työpaikoilla, ei koulurakennuksessa. On siis lähdettävä ulos koulusta projektien pariin ja luotava innostavia projektitiimejä. Opiskelijat voisivat muodostaa isompia (12-24hlö) monialaisia oppimistiimejä, joissa reflektoisivat projektitiimien (3-6hlö) oppimiskokemuksia. Innovointitaidot tulevat käyttöön, kun projektitiimi lähtee ideoimaan, tuotteistamaan ja toteuttamaan monialaisesti omaa osaamistaan. Tätä osaamista voidaan myydä yrittäjämäisesti alihankintana NY-yrityksissä tai osuuskunnissa. 

Mitä tämä vaatii opettajalta, tulevaisuuden valmentajalta? 

Valmentaja on aidosti innostunut ja kiinnostunut tiimien oppimisesta. Valmentajan on käytävä oma arvokeskustelu. Arvot ohjaavat valmentajakin tunteita ja tunteilla tehdään päätöksiä. Ensimmäisenä valmentajan tulee kysyä itseltään, että miksi tulee töihin? Valmentajan tärkein tehtävä on ohjata opiskelijaa tai tiimiä kohti asioita, joista he aidosti innostuvat. Kun valmentaja osaa vastata kysymykseen ”miksi”, niin hän on valmis kysymään sen oppijaltakin. Tähän kannattaa käyttää aikaa. Taito ja tieto ei tartu, mutta innostus voi tarttua. Tässä innostumisen vaiheessa ei ole merkitystä alalla, jota opitaan. Tässä vaiheessa luodaan perusta oppimiselle ja ohjataan oikeaan suuntaan. 

Yhteisvalmentajuus ja tiimissä oppiminen 

Arvokeskustelujen jälkeen valmentajien tulee tutustua eri alojen valmentajiin. Säännölliset yhteiset tapaamiset ja keskustelut avaavat uusia ideoita, joita omalla alalla ei ole tullut miettineeksi. Hyvä valmentajatiimi koostuu erilaisista persoonista, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja. Tärkeintä on sitoutua yhteisiin tavoitteisiin, tarkoituksiin ja työtapoihin. Tästä hyvä esimerkki on pedagoginen Osuuskunta Pegosus sekä monialaiset yrittäjyysopinnot Gradia Jämsässä. 

Eri alojen tiimivalmentajat vastaavat monialaisten oppimis- ja projektitiimien synnyttämisestä, ohjauksesta ja innostamisesta. Innostuneet oppijat ovat paras voimavara mitä oppiva koulutusorganisaatio tarvitsee. Innostunut oppija ei laske työtunteja, vaan haluaa oppia lisää. Into säilyy, jos ympärillä on vertaisoppijoita, jotka pyrkivät yhdessä oman oppimisensa omistajuuteen. 

Pedaloikka vai digiloikka 

Viime vuosina digitaaliset oppimisympäristöt ovat kehittyneet huimasti. Digitalisaatio mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen. Olen kuitenkin havainnut, että ennen seuraavaa digiloikkaa koulutuksessa kannattaa miettiä ”pedaloikkaa” eli kehittää pedagogiikkaa sellaiseksi, joka palvelee oppijaa tulevaisuuden työssä. Kun oppimisorganisaatiossa päästään yhteiseen ymmärrykseen tulevaisuuden pedagogiikasta, niin on helppo valjastaa teknologia tukemaan sitä. 

Mitä tiimivalmentajan tulee tietää innovoinnista (Johannes Partanen 2019) 

Opetusneuvos ja tiimiakatemian perustaja Johannes Partanen julkaisi uuden kirjan tammikuussa 2019. poimin lopuksi ajatuksia tästä kirjasta, jotka kiteyttävät tulevaisuuden oppimisen ja antaa ohjeita matkaille kohti oppivaa koulutusorganisaatiota. 

Tietojen ja taitojen oppiminen on välttämätöntä, mutta oppija valitsee itse missä, milloin ja miten ne tietonsa hankkii. Perinteinen opettajajohtoinen opettajuus on tiensä päässä. Opettajavalmentajan tulee kehittää jatkuvasti itseään, jotta pystyy ohjaamaan oppijoiden 

  1. Oppimiskykyä ja halua 
  2. Luovaa intohimoa
  3. Rikastavaa yhteisöä 
  4. Itsetunnon kehittymistä 

Tärkeitä kaikille organisaatioille ja yhteisöille ovat työntekijöiden itseohjautuvuus, työntekijöiden ja johdon joustavuus, rohkeus, intohimo, yhteisöllinen yrittäjäasenne, tiimityö ja aktiivisuus. 

Tyypillisesti koulutuspolitiikalla pyritään valvomaan opetussuunnitelmaa ja määrittämään tarkkaan mitä oppilaitten pitäisi oppia. Tämän jälkeen painotetaan arviointia. Lapset oppivat parhaiten, kun he oppivat toinen toisiltaan ja oppivat opettajiensa kanssa yhdessä. 

Sosiaalisten taitojen korostumisesta huolimatta opettajien ja oppilaiden työtä leimaa vahva yksin työskentelyn perinne. Valtaosa oppilaista ei saa koko kouluaikanaan kokemusta sellaisista verkostomaisista ja yhteisöllisistä työskentelytavoista, jotka voimakkaasti leimaavat kehittyviä työelämän käytäntöjä. Opetus perustuu edelleen ajatukselle valmiin ja periaatteessa ongelmattoman tiedon välittämisestä. Pikku hiljaa on muutosta kuitenkin jo näkyvissä. Pisimmällä on Oulussa sijaitseva Ritaharjun yhtenäiskoulu, joka soveltaa täysin oppilaskeskeistä pedagogiikkaa. Kouluopetuksen kehittämiseksi tarvitaan uutta koulun tieto- ja oppimiskäsityksiä koskevaa keskustelua ja uudistustyötä. Myös verkostomaisia toimintamalleja on otettava käyttöön sekä oppilaiden yhteistyömalleja ja tiimityötä kehitettävä. Koulutusjärjestelmämme elää yhä teollisen yhteiskunnan ”opettamisparadigmassa”, kun työelämän murros, uusi oppimiskäsitys ja yhteiskunnan uudistamiskyvyn parantaminen vaatisivat uuteen ”oppimisparadigmaan” siirtymistä.  

Ihmiset keskittyvät tulevaisuudessa tehtäviin, joissa: 1) vastausta ei tiedetä etukäteen tai oikeaa vastausta ei edes ole olemassa 2) vaadittavaa osaamista ei tiedetä etukäteen ja 3) ratkaisun löytyminen on uuden tiedon rakennusta. 

Oppimisesta on tullut yhä tärkeämpi osa työssä, ja on tärkeää varmistaa, että oppiminen onnistuu sujuvasti ja mukavasti. Samoin työn tekemisen tapojen muokkaaminen on työtehtävistä tärkeimpiä. Aivotutkimuksen tiedon perusteella opimme parhaiten tekemällä ja innostumalla. 

Lopuksi 

Kun oppija lähtee perinteiseltä opettajajohtoiselta oppitunnilta niin alkaa unohtaminen. Kun oppija lähtee vertaisoppijoiden tiimitunnilta niin alkaa oivaltaminen.  

Gradia Jämsän matkailualalla on siirrytty tiimioppimisen malliin syksystä 2018 ja tavoitteena on sertifioitua tiimioppivaksi koulutusalaksi syksyllä 2019. Kehitämme aktiivisesti verkostomaista toimintaympäristöä, jossa alan yrittäjät ovat kiinteästi yhteydessä tiimioppijoihimme ja toimimme samalla työvoimapankkina sekä yrittäjinä. Oppimisympäristömme rakentuu kotipesästä nimeltä ”tapahtumatorppa”, jossa ovet ovat aina avoinna muillekin aloille. Lukujärjestyksen oppija laatii itse. Jos sinulla on idea, niin tule kertomaan se torpalle, me osataan kuunnella. 

Kiitos