Nuotiodialogi – kohtaamisen korkeakoulu

Vaelluspäivän päätteeksi Gradia Jämsän eräopasopiskelijat kokoontuvat pimeässä illassa nuotion äärelle. Takana on muutama päivä patikointia ja telttailua. Alkavan nuotiodialogin teemana on ryhmän ohjaaminen yön yli vaelluksella.

Nuotio. Kuva: Olli Lappi

Dialogi on yhdessä ajattelemista, jossa keskeistä on aito läsnäolo ja kuunteleminen. Toimivassa dialogissa ihmiset kohtaavat tasavertaisina yksilöinä ja ovat valmistautuneet kohtaamaan omasta käsityksestä eroavia näkökulmia. Dialogissa luodaan mm. yhteistä ymmärrystä, luottamusta ja minäkäsitystä. Huipputiimiä synnytettäessä tärkeintä on kehittyä ensin yksilönä ja sitten tiiminä. Dialogia voi harjoitella osa-alueittain. Hyvä alku on havainnoida ensin omaa läsnäoloa, heittäytymistä ja osallistumista. Voit muuttaa vain omaa käyttäytymistäsi.

Nuotio antaa rauhan ja auttaa keskittymään. Gradia Jämsä luontoalan ammattitutkintolaiset nuotiolla. Kuva: Olli Lappi 2020

Ryhmän ohjaaminen luonnossa ja varsinkin useamman päivän vaelluksella tuo usein tunteet pintaan ja dialogi muuttuu parhaimmillaan flow-tilaksi, jossa ajan ja paikan taju katoaa. Yhteisten kokemusten käsittely päivän päätteeksi on yksi parhaista ryhmäytymishetkistä ja toimii tiimin luottamuksen rakentajana.

”Yhdessä tekeminen, rasitus, jaettu luontokokemus saavat ihmisen herkistymään ja avautumaan” – Olli Lappi, eräopaskouluttaja

Oppiminen on kokemusten reflektointia, jossa yksilö käsittelee yhdessä muiden kanssa onnistumiset ja epäonnistumiset. Nuotion äärellä on helppo olla ja se lämmittää kehoa sekä mieltä. Nuotion ääreltä ei ole kiire pois.

”Nuotion ympärille on helppo rauhoittua ja sen ääressä on helppo olla ja siinä voi kohdistaa katseensa välillä tuleen, jos katsekontakti vaikeuttaa itsensä ilmaisemista” – Riikka Penttinen, eräopasopiskelija

Riikka Penttinen pyytää ja saa apua. Kuva: Olli Lappi

Oppimistiimin jatkuva vuoropuhelu sosiaalistaa jäsenen tiimiin ja se on yksi tärkeimmistä oppimisen lähtökohdista. Kun tiimiin ja oppimisympäristöön syntyy psykologinen turvallisuuden tunne, jossa on mahdollisuus tehdä virheitä ja epäonnistua, oppiminen alkaa. Turvallisuuden tunteeseen voi jokainen tiimiläinen vaikuttaa pohtimalla omaa käytöstään suhteessa muihin. Ihan ensin täytyy siis tuntea itsensä, jotta voi tuntea muita ja olla empaattinen.

”Erittäin hyvä tapa käydä läpi opittuja asioita ja sisäistää oppimansa kertomalla niistä. Puhumalla opitut asiat jäävät mieleen paremmin” – Tommi Lehtinen, eräopasopiskelija

Onnistuneessa nuotiodialogissa voidaan käsitellä negatiivisiakin asioita, mutta on oltava tarkkana, että ei jäädä negatiivisten tunteiden ”vangiksi”. Dialogin lopputulosta ei voi ennustaa, siihen vaikuttaa olennaisesti jäsenten tunnetilat ja niiden hallitseminen.

”Ennen dialogin käyttämistä oppimismenetelmänä olisi hyvä käydä perusteet ja säännöt ryhmän kanssa läpi”. – Katarina Keränen, eräopasopiskelija.

Oppimisympäristöllä on erittäin suuri vaikutus oppijan valmiuteen vastaanottaa palautetta omasta toiminnastaan. Ihmisillä on sisäsyntyinen tarve puolustautua, kun hänelle annetaan ”rakentavaa kritiikkiä”. On taito hallita tunteensa ja aidosti kuunnella ja vastaanottaa positiivinen ja negatiivinen palaute. Nuotiodialogi on kohtaamisen korkeakoulu.

Luonto on paras oppimisympäristömme. Kuva: Olli Lappi

Nuotiodialogin ohjaaminen on vaativa tiimivalmennuksen laji. Onnistuessaan se tarjoaa erinomaisen oppimisympäristön itsetunnon ja substanssiopin reflektointiin. Nuotiodialogin voi myös pilata monella tavalla. Yksi tapa on johdatella keskustelua kohti omasta mielestä parasta vaihtoehtoa, tyrmätä tiimiläisen idea, keskeyttää usein toisen puhe, puhumalla itse eniten, rönsyilemällä aiheesta. Nuotiodialogi on hyvä aloittaa ”Check In” kierroksella, jossa kartoitetaan jäsenten tunnetila. Tilaisuus on myös hyvä päättää selkeään ”Check Out” – kierrokseen. Tunne on aina subjektiivinen kokemus. Nuotiolla tunne on usein aito.

Keijo Vehkakoski, Gradia Jämsä – luonnossa liikkuva tiimivalmentaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.