Työ tekijäänsä opettaa. Hyväksi työntekijäksi voi oppia Suomessakin mestari-kisälli ohjelman kautta. Oppiminen on kuitenkin paljon hitaampaa kuin luulemmekaan. Ammatin oppimiseen kuluu helposti 10 vuotta elämästä ja silloinkin ollaan vasta perustasolla. Laadukkaaseen työn jälkeen tarvitaan laadukasta valmennusta, mestarointia ja oppijan asennetta sekä kurinalaisuutta. Sinäkin voit olla jonakin päivänä alasi mestari.

”Shu Ha Ri” elinikäiseksi opetussuunnitelmaksi

Martial arts on kiehtonut minua teinistä asti. Aloitin karaten harrastamisen 1985 ja suoritin lajissa 1.dan mustan vyön vuonna 1994. Käytin siis 9 vuotta elämästäni oppiakseni lajin hienoudet kehon kautta. Tuo 9 vuoden matka opetti kehon- ja mielen hallintaa, toisten kunnioitusta ja kurinalaisuutta. Elämäni paras opintomatka. Nyt 30 vuotta myöhemmin nuo tiedot ja taidot on edelleen lihasmuistissa. Toki tekniikat vähän kankeampia jo. Mistä on kyse? Japanilaisesta kulttuurista ja opetusmenetelmistä:

1. Shu (守:しゅ ”säilyttää”, ”noudattaa”) — opetellaan asia — jäljitellään opettajaa ”orjallisesti”
2. Ha (破:は ”irtautua”, ”poiketa”) — sovelletaan asiaa — etsitään uusia näkökulmia jäljiteltyyn
3. Ri (離:り ”poistua”, ”erkaantua”) — asia on opittu — voidaan soveltaa asiaa intuitiivisesti

Shu-vaihe juurruttaa lajin harjoittajaan teknistä ja periaatetasoista sisältöä. Se auttaa tekniikoiden siirtymisessä lihasmuistiin. Shu-vaiheessa siis apinoidaan mestariopettajan tyyliä ja jäljitellään häntä tarkasti mitään kyseenalaistamatta. Liikesarjoja toistetaan tuhansia ja kymmeniätuhansia kertoja, jolloin ne siirtyvät lihasmuistiin. Niitä ei unohda. Ammattitaitoisia opettajia ja työpaikkaohjaajia siis tarvitaan.

Shu-vaihe voi kestää 5-10 vuotta, jonka jälkeen osaamisen jäljittely on selkärangassa. Tämän jälkeen siirrytään ”Ha” vaiheeseen, jota voisi kutsua mustan vyön tasoksi. Aletaan soveltamaan liikkeitä eri tilanteisiin ja etsitään uusia näkökulmia. Prosessi ei ole lineaarinen, vaan välillä joutuu palaamaan Shu-vaiheeseen takaisin oppimaan.

Ri-vaiheessa erkaannutaan opettajasta ja aletaan itse toteuttamaan lajia ja opettamaan muita. Ri-vaiheestakin olisi hyvä palata elinikäisen oppimisen periaatteella palata päivittämään osaamistaan. Hyvä olisi muistaa, että ammattikoulusta valmistuva on Shu-vaiheen alussa. Mitä ammattikoulussa sitten pitäisi opettaa? Itse puhuisin opettamisen sijasta valmennuksesta kohti ammatillisen oppimisen alkua, jossa kohdataan oppija kokonaisvaltaisena ihmisenä. Oppiminen alkaa, kun perustarpeet on kunnossa. Ammattikoulun oppiaineita tulisi olla mm. itsetunto, oman elämän hallinta, yritteliäisyys, projektiosaaminen, itsensä johtaminen, tiimityö, empatia, kunnioittaminen, kurinalaisuus, sinnikkyys, työmoraali sekä liikunta ja hyvinvointi.

Hyvää lisätietoa aiheesta:

https://management30.com/blog/shu-ha-ri-agile-leadership/

Suomessa matkailuala työllisti ennen koronaa vuonna 2019 yhteensä 153 100 henkilöä. Työvoiman määrä kasvoi 2010-luvulla 18%. Sitten iski korona! Korona vei matkailu- ja ravintola-alalta yli 20 000 henkilöä muihin töihin. Lisäksi väestön huoltosuhde on huolestuttava, koska vuonna 2020 jokaista 100 työssäkäyvää kohden oli 142 ei-työssäkäyvää.

Nyt vuonna 2023 Suomen matkailu on alkanut taas vetämään hyvin ja työvoiman tarve on kova. Pulaa on erityisesti kokeneista ja osaavista työntekijöistä. Osaavia työntekijöitä saadaan koulutuksen ja oppisopimusten kautta. Oppilaitosten ja matkailuyrittäjien tulisi yhdessä pohtia kohtaanto-ongelmaa ja etsiä siihen aktiivisesti ratkaisuja. Ratkaisuja voisivat olla oppilaitosten, matkailuyrittäjien ja matkailukeskusten välinen aktiivinen vuoropuhelu ja rohkeat koulutuskokeilut. Työ tekijäänsä opettaa, joten koulutusta tulisi järjestää siellä missä asiakkaita palvellaan.

Kausiluonteisuuden vuoksi osa yrityksistä on hyvin riippuvaisia osa-aika- ja kausityöntekijöistä ja niiden on panostettava tavallista enemmän työntekijöiden rekrytointiin, kouluttamiseen ja säilyttämiseen. Kouluttaminen vie yrityksen resursseja ja miten voidaan taata, että henkilö palaa seuraavaan sesonkiin? Osa-aikatyön vastaanottaminen täytyisi olla sosiaaliturvaa parempi vaihtoehto ja yritysten kannattaisi panostaa ympärivuotisuuteen, jos haluaa pysyvää työvoimaa. Isoimmat hiihtokeskukset ovatkin havainneet mm. kesätapahtumien ja pyöräilymatkailun uudet liiketoimintamahdollisuudet.

Oppilaitosten ja matkailukeskusten väliset yhteistyösopimukset mahdollistaisivat sen, että koulutus kohtaisi osaamisen tarpeen työpaikoilla. Tutkinnon perusteet määrittelevät osaamisen, mutta kohtaavatko ne tarvetta? Maailma muuttuu yhä nopeammin ja muutokseen pitäisi pystyä reagoimaan ketterästi.

Matkailualalla tutkinnon tavoittelun sijaan tulisi keskittyä osaamisen kehittämiseen ja yli tutkintorajojen oppimiseen. Matkailualan työtehtävät ovat moninaisia ja jos halutaan ympärivuotista työllisyyttä alalle, niin on mietittävä monialaista koulutusmallia. Eri perustutkinnoista ja ammattitutkinnoista löytyy tutkinnon osia, joista opiskelijalle voi henkilökohtaistaa juuri kyseiseen työpaikkaan soveltuvan koulutuspaketin.

Ihminen vai excel

Ammatillinen koulutus on muutoksessa. Koulutuskuntayhtymien talous sakkaa ja nyt vedetään kerralla käsijarru pohjaan ja nopeasti. Muutoksen on tapahduttava heti vai onko? Voisiko muutos olla prosessi, joka olisi suunnitelmallinen ja hallittu?

Nopean käsijarrun vedon ja organisaatiomuutoksen kärsijöitä ovat erityisesti nuoret. Nuori ei ole luku excel-taulukossa, nuori on ihminen. Ihminen haluaa kuulua ryhmään, kokea onnistuvansa ja iloita. Koulu on nuorelle kohtaamispaikka ja toinen kotipesä, jossa on turvallisia ihmisiä ympärillä, ihmisiä jotka kuuntelee. Koulussa voi kokeilla ja epäonnistua, jos luottamus toisiin on vahva. Siitä syntyy oppiminen.

Raha

Jos koulutuksen järjestäjä mittaa ihmistä rahana ja tuottona, niin ollaan sivuraiteilla oppimisesta. Koulutuksen järjestäjä, joka tuotannollis-taloudellisista syistä ohjaa nuoret isoihin luokkiin, ryhmäauditoreihin ja moodleen oppimaan ammattin teorian ei tarjoa yhteenkuuluvuutta saati iloa oppijalle. Toiseksi koulutuksen järjestäjä, joka lisää työssäoppimista ja olettaa pienyrittäjän kouluttavan käytännön ammattitaidon oman tilipussin kustannuksella on täysin väärässä junassa.

Meidän koulu

Maailma muuttuu, joten myös ammatit muuttuu. Me emme välttämättä tiedä mitkä ammatit ovat suosittuja 2030-2040- luvuilla, mutta me tiedämme, että tärkeitä asioita ovat edelleen ihmisten välinen vuorovaikutus, tiimiyrittäminen ja hyvinvointi. Pahoinvointi maksaa jo nyt liikaa yhteiskunnalle. Meidän tulisi tarjota nuorelle mahdollisuus löytää uusia kavereita ja luoda uusia ihmissuhteita, verkostoa. Meidän tulisi tarjota nuorille oppimisympäristö missä voi turvallisesti kokeilla ja epäonnistua, ympäristön missä viihtyy.

Ammatillisessa koulutuksessa käytännön perustaidot tulisi oppia koulussa. Nuoret haluaa haluaa käydä koulua ja oppia. Opettajan tehtävä on järjestää oppimisen olosuhde ja mahdollistaa oppiminen. Amiksessa kädentaidot ja tieto yhdistetään osaamiseksi. Jos koulusta ei saa tietoa ja käytännön taitoja, niin on vaikea viihtyä työssäoppimispaikassa. Auditoriossa ja massaluokissa sekä moodlessa tieto siirtyy opettajalta oppijalle käymättä kummankaan ajatuksissa tai ajatusprosesseissa.

Ratkaisumalli

Ratkaisu. Luodaan pienryhmiä- ja tiimejä, jotka kulkevat koko ammattikoulun ajan yhdessä ja heillä on kotipesä. Kotipesästä voidaan useinkin käydä isoissa oppimisporukoissa, mutta tiedon prosessointi suoritetaan dialogissa, omassa tiimissä. Käytännön harjoitteet tehdään NY-nuori yrittäjyysmallin mukaan eli perustetaan oma tiimiyritys, joka tuottaa ja toteuttaa palveluita oikeille asiakkaille. Asiakaspalautteen avulla reflektoidaan omaa osaamista ja tiimin osaamista. Alkaa oppiminen. Mikä parasta, voidaan laatia oma excel-taulukko palkanmaksua varten.

Vastuu osaamisesta ja oppimisesta siirtyy oppijalle, mutta opettaja on kokoajan rinnalla ja varmistaa osaamisen. Oppiminen ei ole myöskään paikkasidonnaista. Oppimista tapahtuu joka hetki arjessa, se pitää pystyä vain prosessoimaan ja jakamaan tiimin kanssa. Valveutunut opettajavalmentaja vie oppijatiimin välillä työelämäprojekteihin ja ohjaa kentällä, ei tarvitse työpaikkaohjaajia. Se vaatii rohkeutta ja verkostoa eikä opettaja voi piiloutua omien powerpointtien tai exceleiden taakse.

No nyt lipsahti Gradia Jämsän malli tähän. Sorry.

Lopulta koulutuksen järjestäjä voi ylpeänä esitellä exceliä, jossa ei ole pahoinvointia tai keskeyttämisiä. Ihmisen olisi hyvä olla. Ystävällisiä terveisiä kaikille ammatillisen koulutuksen järjestäjille, jotka tuskailette laskukaavojen kanssa. Tämä malli tuo rahan moninkertaisesti yhteiskunnalle myöhemmin takaisin.

Matkailualan perustutkinto uudistuu Gradia Jämsässä. Tutkinto painottuu liikunnallisten elämys- ja seikkailumatkailupalvelujen tuottamiseen ja toteuttamiseen. Liikuntapainotteisen seikkailu- ja elämysmatkailun keskeisiä arvoja ovat vastuullisuus, rohkeus ja tiimityö. Koulutuksessa ryhmän tiimiytyminen ja luottamus rakennetaan yhteisten kokemusten kautta. Opiskelija pääsee ohjatusti suunnittelemaan oman elämyspolun kohti matkailualan ammattilaisuutta.

Gradia Jämsän tapahtumatorppa on tiimioppimisen kotipesä, jolla on tiimiakatemian myöntämä tiimisertifikaatti tunnustuksena työstä, jota teemme arjessa nuorten hyväksi. Tapahtumatorppa sijaitsee Jämsänkosken taajaman kupeessa luonnon kauniilla Myllymäen yläkampuksella. Myllymäen kampusta ympäröi liikunta- ja virkistyskäyttöalueet. Hiihtoladut, maastopyöräpolut, frisbeegolf-rata, pallokenttä tarjoavat opiskelijoille hienot liikunnalliset puitteet luontomatkailun tuotteistamiseen ja toteuttamiseen sekä vapaa-ajan harrastuksiin. Jäähalli ja uimahallikin ovat kävelymatkan päässä kampukselta.

Jos olet urheilija, niin sinulla on mahdollisuus hakea Gradia Jämsän urheiluvalmennettavaksi jolloin pääset kehittymään matkailuopintojen ohella omassa lajissasi huipulle.

https://www.gradia.fi/urheiluvalmennus/l16874

Yhteishaku alkaa helmikuussa 2022. Haluatko olla osa tarinaamme . Hae tapahtumatorpalle opiskelemaan matkailualaa!

https://www.gradia.fi/matkailupalvelujen-tuottaja/l15233

Lähes kaikki suomalaiset (96 %) harrastavat ulkoilua jonkin verran vuoden aikana. Suomalainen ulkoilee keskimäärin 2–3 kertaa viikossa. Ulkoilun taustalla on tarve liikkua, halu rentoutua luonnossa ja kokea luonnon läheisyyttä. https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/virkistyskaytto/

Luontoliikunta ja luontomatkailu on maailmalla megatrendi ja Suomi valittiin vuonna 2019 maailman parhaaksi luontomatkailukohteeksi. https://www.lonelyplanet.com/articles/finland-wildlife-travel

Himos-Jämsä on parhaillaan laatimassa matkailustrategiaa, jossa tehdään suuntaviivat matkailun toimintaympäristön kehittämiseksi. Menossa on myös mittava ulkoilureittisuunnittelma. https://www.himosjamsa.fi/himos-jamsa-matkailualueen-toimintaympariston-kehittaminen/

Hyvän strategian jatkumona tarvitaan aktiivisia toimijoita, jotta saadaan ulkoilureittisuunnitelma toteutettua . Himos-Jämsällä on hienot puitteet ja potentiaali rakentaa valtakunnan tasolla merkittävä luontoliikuntareitistö, josta puhutaan tulevaisuudessa matkailijoidenkin keskuudessa.

Maanomistajat ovat tärkeimmät kumppanimme, jotka tulisi ottaa mukaan heti suunnitteluvaiheen alussa rakentavaan vuoropuheluun. Lisäksi on hyvä konsultoida yrityksiä, yhdistyksiä ja paikallisia lajiseuroja, että syntyy yhdessä tekemisen meininki. Jämsässä tämä on nyt vireillä, se on hieno asia.

Jämsäläinen pyöräilyseura CCilves on järjestänyt vuodesta 2017 alkaen HimosEpic yhtä Suomen hienointa ja halutuinta maastopyöräkilpailua. https://www.himosepic.com/. Tapahtumaan osallistuneiden palautteista selviää, että Himos-Jämsän polut ovat Suomen parhaimmistoa. Epic-kisaaja kertoo kaverille, että Himokseen kannattaa mennä viikonlopuksi liikuntalomalle. Koko perhe mukaan ja baanalle.

Himos Epic kisan järjestämisessä tärkein osuus on sopia maanomistajien kanssa mahdollisuudesta käyttää heidän maitaan kisareittinä. Maanomistajat ovat joka vuosi mahdollistaneet yhden Suomen hienoimmista maastopyöräkisoista. Iso kiitos siitä heille.

CCilveksen aktiivit maastopyöräilijät tuntevat seudun jokaisen polun kuin omat taskunsa. Strava heatmap osoittaa polkuverkoston moninaisuuden. Meillä on käsissä käsittämättömän hieno ja laaja polkupotentiaali. Syksyllä 2020 CCilves teki suunnitelman n.40-50 km mittaisen ehdotuksen luontoliikuntapolun runkoreitistä. Suunnitelma esitettiin Jämsän kaupungille ja nyt on reittisuunnittelu käynnissä. https://www.jamsanseutu.fi/uutiset/art-2000008223424.html

Pyöräseura ei jättänyt toimintaansa suunnitelmaehdotuksen tasolle, vaan ideoivat Sorvajärven luontoliikuntapolun toteutukseen asti. Uusi luontoliikuntapolku sijaitsee Jämsässä hiihtoreitin välittömässä läheisyydessä Sorvajärven maisemissa. Sorvajärven luontoliikuntapolku tehtiin kaikille luontoliikkujille, mutta pyöräilijöinä halusimme tuoda reitille maastopyöräilyreitille ominaisia ”permejä”, hyppyreitä, ”droppeja” sekä sopivasti mutkia ja pitkospuita. Laavukin saatiin taukopaikalle. Hanke saatiin toteutettua OP-pankin lahjoituksella ja EU:n maaseuturahasto/leader – tuella sekä tuhannen tunnin talkoilla. https://www.jamsanseutu.fi/urheilu/art-2000007698967.html

Nyt olisi aika investoida tulevaisuuteen ja ottaa isoista hiihtokeskuksista mallia. Ylläs-Pallaksella mm. maastopyöräreitit on osattu tuotteistaa.https://www.pallasyllasoutdoors.com/reitit/.

Tarvitsemme CCilveksen omaista tahtoa ja käytännön tekoja. Sorvajärvi on skaalattavissa Himos-Jämsä tasoiseksi reitistöksi, mutta vaatii tahtoa ja resursseja.

Sorvajärven luontoliikuntapolun avajaisia vietetään Lauantaina 16.10.2021 klo 12:00 – 15:00. Tervetuloa!