Tulevaisuuden työelämätaidot

Suomalainen koulutusjärjestelmä on ollut putki, joka valmistaa lapset ja nuoret eri ammatteihin. Aikuiset kouluttautuvat uudelleen. Puhumme elinikäisestä oppimisesta, jossa taidot ovat alasta riippumatta keskiössä, mutta millaiset taidot?

Kohtaamisen taito

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa perustuu taitoihin ja kohtaamisiin, ei tutkintoihin. Kuka sinä olet ja miten arvotat itsesi suhteessa muihin? Kohtaatko ihmisiä aidosti, oletko kiinnostunut kuulemaan ja havainnoimaan mitä ympärilläsi tapahtuu? Asiakkaan ensimmäinen kohtaaminen on ratkaisevassa asemassa, jos ja kun haluat myydä osaamistaitojasi.

Kohtaaminen on luonnossa luonnollista, kuva Olli Lappi

Aikaansaamisen taito ja -taika

Aikaansaamisen taito on tekemisen aloittamista. Hyvää suunnittelua seuraa aina hyvä tekeminen eli käytännön toteutus. Aloittamisen taitoa voi harjoittaa aloittamalla työ. Aloittamisen taidon kehittymisen suurimmat esteet ovat sanonnat ”sitku” ja ”mutku”. Aikomukset muuttuvat käytännön teoiksi, kun työntekijä uskoo organisaation toimintamalliin ja arvoihin.

Satu Pihlaja. Aikaansaamisen taika

Viestintä- ja vuorovaikutustaito sekä tiimityö


Dialogitaidot, johon keskeisimpänä kuuluu läsnäoleva kuunteleminen on tiimityön tärkein taito. Ilman kuuntelemisen taitoa ei voi oppia uutta eikä ratkaista asiakkaan ongelmaa. Huono ja epäselvä viestintä aiheuttaa helposti mielipahaa ja epätietoisuutta tiimissä. Viestintätaitoja voi harjoitella kiteyttämällä asia esim. ”Hissipuheeksi”, jossa viestistä on karsittu kohina. Tärkeintä ei ole mitä sanot, vaan miten sanot. Saatko kuulijassa aikaan tunteen? Viestinnässä on muistettava se, että kuulijan viestin kertojan välillä on aina ”kohinaa”. Pyri tuntemaan kuulija ja hänen persoonansa. Ihmisiä ei välttämättä voi sijoittaa yhteen persoonallisuuskategoriaan, mutta voit havainnoida kuulijasta tiettyjä ominaisuuksia ja muotoilla viestin sen mukaan. Tutustu disc-analyysi.

https://www.marckwort.fi/index.php?item=141&lang=&ref=

Motivaatiotaito

Psykologi Satu Eerolan mukaan motivaatiotaito tarkoittaa kykyä etsiä ja löytää mahdollisia tavoitteita, jotka voivat auttaa kiinnittymään opittavaan asiaan ja löytämään siihen itselle mielekkään suhteen.

Motivaatio on taitoa löytää tilanteen mahdollisuudet, jokin mielekäs toimintapolku, johtolanka. Se on tietenkin helpompaa, kun opittava asia on innostavaa jo valmiiksi. Mutta tätä taitoa kysytään erityisesti silloin, kun asia on vaikea, tai jos se on pakkopullaa, josta kuitenkin täytyisi syystä tai toisesta suoriutua. 

Katariina Salmela-Aro.
Motivaatio ja oppiminen

Innostumisen taito

Innostunut oppija ja työntekijä on yrityksen ja yhteisön tärkein voimavara. Innostumisen taito syttyy, jos työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi ja autonomiseksi. Ihminen innostuu, kun kokee onnistumisen tunteen ja saa siitä positiivista palautetta. Työnantajan olisi hyvä luoda olosuhteet, jossa työntekijä pääsee toteuttamaan ja kehittämään itseään (milleniaalit). Innostumisen taitoa voi harjoitella hakeutumalla tilanteisiin, joista on aidosti kiinnostunut.

Pauli Aalto-Setälä ja Mikael Saarinen. Innostus. Myötämanipuloinnin aakkoset

Ongelmaratkaisutaito

Työ on ongelmanratkaisua. Tulevaisuuden ongelmat ovat yhä kompleksisempia ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan tiimityötä. Asiakas olisi hyvä ottaa aika-ajoin mukaan tiimitapaamisiin. Avoin ja selkeä vuorovaikutus tiimin sisällä ja asiakkaan kuunteleminen ovat avainasemassa ongelmaratkaisuissa. Hyväksi ongelmaratkaisijaksi kehittyy havainnoimalla ympäristöä ja olemalla utelias.

Paavo Takamaa oppimassa ongelmaratkaisua. Kuva. Keijo Vehkakoski

Empatiataito

Empatiakyky on taito, jota voi harjoitella. Se vaatii sen, että pienentää itsensä, egonsa ja tittelinsä. Työpsykologi Jaakko Sahimaa: ”Empatia on kykyä havainnoida tilanteita myös toisten ihmisten näkökulmasta ja sopeuttaa omaa toimintaa suhteessa muihin ihmisiin, heidän oikeuksiinsa ja tarpeisiinsa”.

https://duunitori.fi/tyoelama/empatia-tyoelamassa

Medialuku- ja digitaidot

Sosiaalinen media on hyvä renki, mutta huono isäntä. Kriittinen medialukutaito ja ”some-etiketti” ovat keskeisiä asioita, joihin pitää kiinnittää tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota. Kaikki mikä voi digitalisoitua digitalisoituu ja tekoäly alkaa tekemään yhä enemmän suorittavaa tietotyötä. Hyvällä oppijalla ja työntekijällä on digitaidot hallussa.

https://sisaltosekaannus.fi/sisaltosekaannuksen-selviytymisopas/mietittavaa-mediakasvattajille/

Hyvinvointitaito

Itsensä johtaminen vaatii ensisijaisesti omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Ennen kuin voi tuottaa hyvinvointia ympärilleen, on itse ymmärrettävä hyvinvoinnin perusteet. Aki Hintsa puhuu ”coresta” eli keskeisistä osa-alueista, joihin hyvinvointi perustuu.

Lähde: Aki Hintsa, Voittamisen anatomia.

Perttu Pölönen, tulevaisuuden lukujärjestyksessä esitellään tulevaisuuden työelämätaitoja lukujärjestyksen muodossa. Näitä voisi sijoittaa omaankin lukujärjestykseen.

Lähde: Perttu Pölönen, tulevaisuuden lukujärjestys

Perttu Pölösen uusin kirja 11/2020 käsittelee tulevaisuuden identiteettejä. Tulevaisuudessa ammattinimikkeet voisivat olla esim. Kirkastaja tai yhteyttäjä. Kuka sinä olet?

Valmennusfilosofia – Keijo Vehkakoski 2020

Keijo Vehkakoski – valmennusfilosofia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.