MAUNU: Seuraavaksi Organisoidaan oikein -hanke?

Suurhanke on saapunut maaliin ansiokkaasti. Ammatillinen koulutus on muuttunut, ja Parasta osaamista on tehnyt paljon hyvää muutoksen edistämiseksi. Uusi ammatillinen koulutus ei kuitenkaan ole vielä valmis. Taitekohdassa on aiheellista kysyä, mitä seuraavaksi. Mitä on tehtävä, jotta ammatillisen koulutuksen muutosta saadaan vietyä yhä tarkoituksenmukaisempaan suuntaan?

Olen tiivistänyt oman tutkimukseni erään päätuloksen arkivajeen käsitteeseen. Arkivajeen pohjalla on organisoitumisen ongelma. Meillä on tarve järjestää opetuksen ja ohjauksen arki uudella tavalla, mistä kaikki ovat yhtä mieltä. Kuitenkin ne käytännön toimenpiteet, jota koulutuskentällä on muutoksen toteuttamiseksi tehty ja toimeenpantu, eivät aina ole vetäneet samaan suuntaan arjen tarpeiden kanssa. Seurauksena etenkin opettajille tulee liikaa tehtäviä, ne ovat eri suuntaisia, ja arki on vaarassa hajota.

Tämä avaa tien uudelle kehittämishankkeelle. Ehdotan sille nimeksi Organisoidaan oikein, ja sen lähtökohtana olkoon palveluketjun ajatus, jonka eräs tutkimukseeni osallistunut ammatillinen opettaja tiivisti:

”Opiskelija on mun asiakkaani. Mä palvelen häntä ja teen kaikkeni, jotta hänen asiansa sujuu. Mutta mä ajattelen, että mä oon myös oman esimieheni asiakas, ja hänen pitäisi palvella mua samalla tavalla silloin, kun mä hänen puoleensa käännyn. Ja mä ainakin toivon, että hän voi olla oman esimiehensä asiakas ja niin edelleen, aina sinne ministeriöön ja Opetushallitukseen asti.”

Uudessa ammatillisessa koulutuksessa kaiken lähtökohtana on opiskelija. Opiskelijat tarvitsevat myös yksilöllisillä poluillaan ohjattua toimintaa sekä toimintaympäristöjä, joihin he voivat kiinnittyä ‒ ja joissa toimiminen antaa niitä valmiuksia, joita opiskelijat tarvitsevat päästäkseen sinne, minne elämässään haluavat. Opettajien tehtävä on järjestää opiskelijoille tällaisia ympäristöjä, mahdollistaa opiskelijoiden toiminta niissä, ja ohjata opiskelija tälle kulloinkin tarkoituksenmukaisiin ympäristöihin.

Lähiesimiesten tehtävä on mahdollistaa se, että opettajilla on aikaa, osaamista, tukea ja toimivia työkaluja tarkoituksenmukaisten toimintaympäristöjen ja tarjonnan organisointiin. Tämä tarkoittaa opettajien keskinäisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön ohjaamista sekä tukemista. Toisaalta esimiesten tehtävä on huolehtia, että opettajilla ja opettajatiimeillä on toimivat välineet, tarvittava osaaminen ja riittävä aika ohjata opiskelijoita toimivasta toimintaympäristöstä toiseen ‒ HOKSin perusajatuksen mukaisesti.

Tärkeä havainto on, että opiskelijan polkujen ja HOKSin organisointi sekä toimivan opetus- ja oppimisympäristötarjonnan organisointi tarvitsevat toisiaan. Ei voi poluttaa, jos ei ole tarjontaa, eikä kannata tarjota, jos poluilla ei kuljeta. Toisin sanoen yksi parhaista henkilökohtaisen ohjauksen keinoista on toimiva, monipuolinen ja joustava opetustarjonta sekä laaja työssäoppimisen verkosto, joka pelaa yhteen. Vain se voi tehdä todeksi HOKSin ‒ ilman toimivia toimintaympäristöjä HOKS jää pelkäksi paperiksi.

Samalla tämä näkökulma on tehokas johtamisen ja sen kehittämisen väline. Kun fokus on opetustarjonnan organisoinnissa opiskelijoiden monipuolisia polkuja mahdollistaviksi, se ohjaa opettajia ja heidän tiimejään organisoimaan työtään paitsi suhteessa opiskelijaan, myös suhteessa toisiinsa. Tälle yksi luontevimpia ja opettajia motivoivimpia keinoja lienee yhteinen opetustarjonnan suunnittelu. Samalla tarjonnan organisointi avaa luontevan polun yhteistyöhön työelämän ja muiden oppilaitosten ulkopuolisten yhteistyökumppanien kanssa.

Suinkaan tämä tehtävä ei ole helppo. Perinteisesti opettajuuteen ei kuulu kokonaisten oppimisarkkitehtuurien organisointi, eikä kentällä aina nähdä sen yhteyttä opiskelijan palvelemiseen varsinkaan, jos suunnittelu tapahtuu tietojärjestelmissä ja kokouksissa etäällä opiskelijoista. Yksi tausta tälle on, että opetuksen koordinaatio on vuosikymmenten ajan tullut keskushallinnolta, ja arkityön organisointi on hoidettu keskitetyillä, usein koulutuspäälliköiden laatimilla lukujärjestyksillä. Tämä tie on kuitenkin kuljettu loppuun, ja uuden ammatillisen koulutuksen organisoitumistavan tavoitteet ja hyödyt ovat kaikkien tiedossa. Taustan takia opettajien tuen ja ohjauksen tarve organisointiosaamisessa on kuitenkin suurta ‒ samoin esimiesten tarve organisointiosaamisen ohjaustyökaluille, -osaamiselle ja muille resursseille.

Tämä asettaa ykköstehtävän oppilaitosten ylemmälle johdolle sekä ministeriölle ja Opetushallitukselle. Heidän tehtävänsä on huolehtia arkityön esimiehille tuki, osaaminen ja aika ym. resurssit tehdä edellä kuvattua valmennusta ja ohjausta ‒ toisin sanoen johtaa arkityön uudelleen organisoitumista opiskelijoita paremmin palvelevaksi. Esimerkiksi usein abstraktina koetun tiimivalmennuksen oheen on syytä organisoida konkreettista koulutussuunnitteluvalmennusta, joka ohjaa tiimiä toimimaan arjen organisoimiseksi käytännössä.

Ajatuksen voi muotoilla myös niin, että kunnollinen koulutussuunnittelu, toimivat opetustarjottimet ja opiskelijoiden hyvä ohjaus ovat ratkaisu uuden ammatillisen koulutuksen ongelmiin. Toisin sanoen kentän ongelmat voidaan ratkaista tekemällä perusasiat kunnolla ‒ organisoimalla niiden tekeminen kunnolla. Samalla se tarkoittaa, että perusasioiden tekemistä ei pidä kuormittaa saati sivuuttaa tekemällä tai teettämällä jotain muita, perustehtävän kannalta toissijaisia tehtäviä.

Parasta osaamista ja koko Parasta-perhe on tehnyt hyvää työtä opettajien ja muiden osaamisvalmentajien oman osaamisen vahvistamiseksi ja kirkastamiseksi. Luonteva jatko kehittämistyölle on arkityön organisoinnin kehittäminen, mikä tukee ja turvaa uuden ammatillisen koulutuksen tavoitteiden toimeenpanoa ‒ ja osaltaan auttaa myös Parasta-perheen työkalujen hyödyntämistä ja käyttöönottoa. Organisoidaan oikein -nimi on vapaasti käytettävissä.

Antti Maunu tekee etnografista tutkimusta ammatillisen koulutuksen arjesta ja sen toimivuudesta. Blogisarjassa hän on kertonut tutkimuksensa tuloksia ja niiden antia ammatillisen koulutuksen kehittämiselle. Hän on kirjoittamassa tutkimuksensa pohjalta kirjaa Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan rahoituksella, ja jatkaa kehittämistyötä.