Tuore väitöstutkimus kysyy: Toimivatko erityisen tuen toimintaprosessit oppisopimuskoulutuksessa ja miten menetelmiä voidaan kehittää?

Jorma Käyhkön väitöskirja (2018) “Erityisen tuen toimintaprosessien nykytila ja kehittäminen suomalaisessa oppisopimuskoulutuksessa” tarkastettiin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa Lahdessa perjantaina 12.10.2018. Väitöstilaisuudessa vastaväittäjinä toimivat professori Johanna Lasonen sekä filosofian tohtori, psykologi Kari Viinisalo, kustoksena toimi professori Helinä Melkas. Käyhkön väitöstutkimuksessa tarkastellaan oppisopimuskoulutuksen järjestäjien menetelmiä ja toimenpiteitä, joita käytetään työpaikoilla ja oppilaitoksissa erityisopetuksen sekä erityisten opetus- ja ohjausjärjestelyjen toteuttamisessa. Tutkimus kuvaa suomalaisten oppisopimusorganisaatioiden tuki- ja ohjausjärjestelyjen toimintaprosesseja sekä erityisen tuen toteutumista. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, onko kaikilla erityistä tukea tarvitsevilla oppisopimusopiskelijoilla mahdollisuus saada omien yksilöllisten tarpeidensa mukaista koulutusta.

Väitöstilaisuuden aikana 12.10.2018 tunnelma oli tiivis ja intensiivinen. Alkupuheessa eli lektiossa väittelijä nosti esiin tutkimuksen keskeisiä kysymyksiä ja tutkimustuloksia sekä tutkimuksen teoreettistä viitekehystä. Lisäksi väittelijä kiinnitti huomiota työelämän muutoksiin mm. digitalisaatioon, globalisaatioon, muuttoliikkeeseen sekä työtehtävien poistumiseen ja uusien syntymiseen. Nämä kaikki vaikuttavat suoraan myös oppisopimuskoulutukseen, jossa koulutus ja oppiminen toteutuvat aidossa työelämässä. Oppisopimuskoulutus on tutkimuksen kohteena melko vaikea tai moniulotteinen. Esimerkiksi kasvatustiede ei täysin tunnista sitä omakseen kiinteän työpaikkasidonnaisuuden vuoksi, yritystalouden ja yritysten liiketoiminnan osalta se nivoutuu taloustieteisiin ja työllisyyspolitiikan kautta yhtymäkohtia syntyy yhteiskuntatieteisiin.

Tutkimusaineisto Käyhkön väitöstutkimuksessa on kerätty kolmella eri menetelmällä: kysely, haastattelu ja osallistuva havainnointi. Tutkimusaineisto on koottu kahdessa eri vaiheessa vuosien 2013–2015 aikana. Tutkimukseen osallistui 151 erityisen tuen tarpeen tunnistamiseen tai tukitoimien toteuttamiseen perehtynyttä henkilöä, jotka kaikki edustivat suomalaisia oppisopimuskoulutuksen järjestäjiä. Laaja ja monipuolinen tutkimusaineisto kuvaa suomalaisten oppisopimusorganisaatioiden tuki- ja ohjausjärjestelyjen toimintaprosesseja sekä erityisen tuen toteutumista työpaikoilla ja oppilaitoksissa.

Tutkimustulokset tuoreessa väitöstutkimuksessa osoittavat, että oppisopimuskoulutuksen järjestäjillä on huomattavia eroja erityisten tukitoimien ja erityisopetuksen järjestämisessä. Nämä erot ja puutteet aiheuttavat oppisopimuskoulutuksen laadun vaihtelua ja pienentävät koulutuksen läpäisyastetta. Oppisopimuskoulutuksen tutkintojen suorittamisprosentit eivät tilastojen valossa ole valtakunnallisesti erityisen korkealla tasolla Suomessa.

Tutkimusaineiston perusteella voidaan sanoa, että suurimmalla osalla oppisopimuskoulutuksen

järjestäjiä puutteita seuraavista kokonaisuuksista:

• osaamista tunnistaa erityisen tuen tarve
• rakenteet ovat puutteelliset tai epäselvät
• testeistä ja tuesta kieltäydytään (opiskelijat)
• resurssit erityisen tuen tunnistamiseen
• ei tarvetta erityiselle tuelle
• asenne erityisen tuen tarpeelle

Käyhkön väitöstutkimuksessa (2018) ilmeni, että oppisopimuskoulutuksen järjestäjät tiedostavat puutteet tuki- ja ohjausjärjestelyjen prosesseissa. Suurimmalla osalla oppisopimuskoulutuksen järjestäjistä on erilaisia kehittämishankkeita tai -toimenpiteitä asian korjaamiseksi, joiden avulla tilanne on mennyt parempaan suuntaan. Näistä huolimatta oppisopimuskoulutuksen järjestäjät kokevat, että he eivät tällä hetkellä pysty tarjoamaan kaikille opiskelijoille heidän tarpeitaan ja edellytyksiään vastaavaa koulutusta. Tämä tarkoittaa, että koulutuksellista tasa-arvoa ei kaikilta osin pystytä toteuttamaan.

Kehittämisehdotuksina ja suosituksina Käyhkö (2018) toteaa, että oppisopimuskoulutuksen järjestäjillä tulee olla riittävä osaaminen ja resurssi erityisen tuen tarpeen tunnistamiseen. Oppisopimusopiskelijan erityistä tukea koskeva suunnitelma on usein laadittu niin, että se kattaa vain oppilaitosympäristössä tapahtuvan opiskelun. Oppisopimuskoulutuksessa se ei kuitenkaan riitä, vaan erityisen tuen tarve ulottuu myös opiskelijan työpaikalle ja se tulee huomioida, ohjausta ja tukea tarvitaan usein myös työpaikalla. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjillä on käytössä erilaisia keinoja ja menetelmiä erityisen tuen tarpeen toteuttamiseksi, mutta niitä ei välttämättä osata käyttää. Käyttöön ottaminen edellyttää osaamisen vahvistamista sekä rakenteisiin puuttumista. Erityistä tuke tarvitsevaa oppisopimusopiskelijaa ei voida tunnistaa yhteen kaavaan tai muottiin, vaan erityisen tuen tarpeet voidaan jakaa kolmeen eri tarpeeseen: elämänhallintaan, oppimiseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet. Nämä kolme tarvetta muodostavat ns. oppisopimusopiskelijan negatiivisen kierteen (Käyhkö, 2018, 185). Tämä tarkoittaa, että koulutuksen alussa tai sen aikana mikä tahansa ensimmäinen tuen tarve johtaa helposti toisen tuen tarpeeseen jne. Tarpeisiin puuttuminen vähentää opintojen keskeyttämistä ja lisää läpäisyä. Toisaalta, tarvittavia tukitoimia on vaikea havaita heti koulutuksen alussa. Käyhkö totesi väitöstilaisuuden aikana, että erityisen tuen tarpeet tulevat esiin usein vasta koulutuksen lähdettyä käyntiin. eikä puutteita haluta käsitellä heti kun työllistyy. Oppimiseen ja ohjaukseen liittyvien tukitoimien selkeyttäminen ja suuntaaminen opintojen alussa ja sen aikana myös oppisopimuskoulutukseen on erityisen tärkeää, koska näillä on vaikutuksia opintojen keskeyttämisen vähenemiseen ja läpäisyn lisääntymiseen. Tärkeää olisi järjestää opetusta niin, että kaikille löytyisi sopiva tapa oppia.

Lähteet

Käyhkö, J. 2018. Erityisen tuen toimintaprosessien nykytila ja kehittäminen suomalaisessa

oppisopimuskoulutuksessa, Acta Universitatis Lappeenrantaensis 810. Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

Jorma Käyhkön väitöstilaisuus, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 12.10.2018 klo 12, Mukkulan kartano, Lahti

Kirjoittaja Annukka Norontaus