Historia

Jämsässä matkailualan koulutusta on järjestetty viime vuosituhannelta saakka. Vuonna 2001 Jämsänseudun koulutuskeskuksessa aloitettiin luonto- ja ympäristöalan tutkinnon järjestäminen, josta valmistui luonto-ohjaajia. Luonto-ohjaajat valmistuivat toteuttamaan ohjelmapalveluja luonnossa. Matkailualalta valmistui matkailupalvelujen tuottajia sekä virkailijoita. Vuonna 2003 haettiin Jämsän seudun koulutuskeskukselle järjestämislupaa erä-ja luonto-oppaiden koulutukseen. Koulutus alkoi syksyllä 2004. Matkailuala toimi omana koulutusohjelmana ja luonto- ja ympäristöala omanaan. Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto muuttui vuonna 2018 luontoalan ammattitutkinnoksi.

Tutkintojen perusteet ovat uusiutuneet keskimäärin 3-4 vuoden välein ja Jämsän seudun koulutuskeskuksen nimi on muuttunut ensin Jämsän ammattiopistoksi ja sittemmin Gradia Jämsäksi. Nykyään olemme Suomen suurimpien koulutuksen järjestäjien joukossa. Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä toimiva Gradia Jämsä tarjoaa monipuolisesti koulutusta nuorille ja aikuisille. Matkailualan tutkintoja ovat matkailualan perustutkinto, opastuspalvelujen ammattitutkinto ja matkailupalvelujen ammattitutkinto. Luonto- ja ympäristöalalla koulutetaan eräoppaita. Olimme mukana valtakunnallisessa luontomatkailun erätys-hankkeessa 2013-2015, jossa verkostoiduimme alan muiden toimijoiden kanssa https://blogit.gradia.fi/tiimimestari/eratys-hanke/

Nykyaika

Vuonna 2018 ammatillisen koulutuksen reformi antoi oppilaitoksille lisää valtuuksia koulutuksen järjestämiseksi. Gradia Jämsän luontomatkailutiimissä siirryttiin tiimimäisen oppimisen malliin ja saimmekin tiimioppimisen sertifikaatin matkailualan koulutusohjelmaan https://www.gradia.fi/gradia-jamsan-tapahtumatorpan-valmennusohjelmalle-tiimiakatemiar-sertifikaatti

Matkailualan ja luontoalan aktiivinen yhteistyö käynnistettiin vahvasti reformin (2018) myötä. Eräoppaat valmistuvat matkailualan työkentälle, joten katsoimme eduksi yhdistää koulutusresurssimme. Koronakeväästä 2020 asti olemme aktiivisesti kehittäneet näitä kahta koulutusalaa luontomatkailun opetiimissä. Tammikuussa aloitimme matkailupalvelujen ammattitutkinnon luontoliikuntapainotteisen koulutuksen.

Luontoalan ammattitutkinnossa tarjoamme eräoppaan osaamisalaa, josta valmistuu erä- ja luonto-oppaita. Eräopaskoulutus aloitetaan nykyään syksyisin (syyskuu) ja luontoliikuntaohjaaja talvisin (tammikuu). Matkailualan perustutkintoon on jatkuva haku. Tavoitteena olisi kehittää luontomatkailualan koulutuksen laatua ja yritysyhteistyötä verkostoitumalla ja tiimissä tekemällä. Olemme mukana mm. Keitele-Päijänne matkailun kehittämishankkeessa 2021-2022. https://www.witas.fi/hankkeet/keitele_paijanne_matkailu_990

Sosiaalisen median kanavamme

https://www.instagram.com/gradiajamsa_eraopas/

https://www.instagram.com/luontoliikuntaohjaaja/

https://www.facebook.com/gradiaera

https://www.facebook.com/tapahtumatorppa/

Tutkintoihin haku

https://www.gradia.fi/matkailupalvelujen-tuottaja/l15233, jatkuva haku auki

https://www.gradia.fi/luontoliikuntaohjaaja/l20284, haku aukeaa syyskuussa 2021

https://www.gradia.fi/era-ja-luonto-opas/l17729, haku auki tammikuussa 2021

Tervetuloa tutustumaan ja oppimaan

Suomalainen koulutusjärjestelmä on ollut putki, joka valmistaa lapset ja nuoret eri ammatteihin. Aikuiset kouluttautuvat uudelleen. Puhumme elinikäisestä oppimisesta, jossa taidot ovat alasta riippumatta keskiössä, mutta millaiset taidot?

Kohtaamisen taito

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa perustuu taitoihin ja kohtaamisiin, ei tutkintoihin. Kuka sinä olet ja miten arvotat itsesi suhteessa muihin? Kohtaatko ihmisiä aidosti, oletko kiinnostunut kuulemaan ja havainnoimaan mitä ympärilläsi tapahtuu? Asiakkaan ensimmäinen kohtaaminen on ratkaisevassa asemassa, jos ja kun haluat myydä osaamistaitojasi.

Aikaansaamisen taito ja -taika

Aikaansaamisen taito on tekemisen aloittamista. Hyvää suunnittelua seuraa aina hyvä tekeminen eli käytännön toteutus. Aloittamisen taitoa voi harjoittaa aloittamalla työ. Aloittamisen taidon kehittymisen suurimmat esteet ovat sanonnat ”sitku” ja ”mutku”. Aikomukset muuttuvat käytännön teoiksi, kun työntekijä uskoo organisaation toimintamalliin ja arvoihin.

Viestintä- ja vuorovaikutustaito sekä tiimityö

Dialogitaidot, johon keskeisimpänä kuuluu läsnäoleva kuunteleminen on tiimityön tärkein taito. Ilman kuuntelemisen taitoa ei voi oppia uutta eikä ratkaista asiakkaan ongelmaa. Huono ja epäselvä viestintä aiheuttaa helposti mielipahaa ja epätietoisuutta tiimissä. Viestintätaitoja voi harjoitella kiteyttämällä asia esim. ”Hissipuheeksi”, jossa viestistä on karsittu kohina. Tärkeintä ei ole mitä sanot, vaan miten sanot. Saatko kuulijassa aikaan tunteen? Viestinnässä on muistettava se, että kuulijan viestin kertojan välillä on aina ”kohinaa”. Pyri tuntemaan kuulija ja hänen persoonansa. Ihmisiä ei välttämättä voi sijoittaa yhteen persoonallisuuskategoriaan, mutta voit havainnoida kuulijasta tiettyjä ominaisuuksia ja muotoilla viestin sen mukaan. Tutustu disc-analyysi.

Motivaatiotaito

Psykologi Satu Eerolan mukaan motivaatiotaito tarkoittaa kykyä etsiä ja löytää mahdollisia tavoitteita, jotka voivat auttaa kiinnittymään opittavaan asiaan ja löytämään siihen itselle mielekkään suhteen.

Motivaatio on taitoa löytää tilanteen mahdollisuudet, jokin mielekäs toimintapolku, johtolanka. Se on tietenkin helpompaa, kun opittava asia on innostavaa jo valmiiksi. Mutta tätä taitoa kysytään erityisesti silloin, kun asia on vaikea, tai jos se on pakkopullaa, josta kuitenkin täytyisi syystä tai toisesta suoriutua. 

Innostumisen taito

Innostunut oppija ja työntekijä on yrityksen ja yhteisön tärkein voimavara. Innostumisen taito syttyy, jos työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi ja autonomiseksi. Ihminen innostuu, kun kokee onnistumisen tunteen ja saa siitä positiivista palautetta. Työnantajan olisi hyvä luoda olosuhteet, jossa työntekijä pääsee toteuttamaan ja kehittämään itseään (milleniaalit). Innostumisen taitoa voi harjoitella hakeutumalla tilanteisiin, joista on aidosti kiinnostunut.

Ongelmaratkaisutaito

Työ on ongelmanratkaisua. Tulevaisuuden ongelmat ovat yhä kompleksisempia ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan tiimityötä. Asiakas olisi hyvä ottaa aika-ajoin mukaan tiimitapaamisiin. Avoin ja selkeä vuorovaikutus tiimin sisällä ja asiakkaan kuunteleminen ovat avainasemassa ongelmaratkaisuissa. Hyväksi ongelmaratkaisijaksi kehittyy havainnoimalla ympäristöä ja olemalla utelias.

Empatiataito

Empatiakyky on taito, jota voi harjoitella. Se vaatii sen, että pienentää itsensä, egonsa ja tittelinsä. Työpsykologi Jaakko Sahimaa: ”Empatia on kykyä havainnoida tilanteita myös toisten ihmisten näkökulmasta ja sopeuttaa omaa toimintaa suhteessa muihin ihmisiin, heidän oikeuksiinsa ja tarpeisiinsa”.

https://duunitori.fi/tyoelama/empatia-tyoelamassa

Medialuku- ja digitaidot

Sosiaalinen media on hyvä renki, mutta huono isäntä. Kriittinen medialukutaito ja ”some-etiketti” ovat keskeisiä asioita, joihin pitää kiinnittää tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota. Kaikki mikä voi digitalisoitua digitalisoituu ja tekoäly alkaa tekemään yhä enemmän suorittavaa tietotyötä. Hyvällä oppijalla ja työntekijällä on digitaidot hallussa.

https://sisaltosekaannus.fi/sisaltosekaannuksen-selviytymisopas/mietittavaa-mediakasvattajille/

Hyvinvointitaito

Itsensä johtaminen vaatii ensisijaisesti omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Ennen kuin voi tuottaa hyvinvointia ympärilleen, on itse ymmärrettävä hyvinvoinnin perusteet. Aki Hintsa puhuu ”coresta” eli keskeisistä osa-alueista, joihin hyvinvointi perustuu.

Perttu Pölönen, tulevaisuuden lukujärjestyksessä esitellään tulevaisuuden työelämätaitoja lukujärjestyksen muodossa. Näitä voisi sijoittaa omaankin lukujärjestykseen.

Perttu Pölösen uusin kirja 11/2020 käsittelee tulevaisuuden identiteettejä. Tulevaisuudessa ammattinimikkeet voisivat olla esim. Kirkastaja tai yhteyttäjä. Kuka sinä olet?

Valmennusfilosofia – Keijo Vehkakoski 2020

Vaelluspäivän päätteeksi Gradia Jämsän eräopasopiskelijat kokoontuvat pimeässä illassa nuotion äärelle. Takana on muutama päivä patikointia ja telttailua. Alkavan nuotiodialogin teemana on ryhmän ohjaaminen yön yli vaelluksella.

Dialogi on yhdessä ajattelemista, jossa keskeistä on aito läsnäolo ja kuunteleminen. Toimivassa dialogissa ihmiset kohtaavat tasavertaisina yksilöinä ja ovat valmistautuneet kohtaamaan omasta käsityksestä eroavia näkökulmia. Dialogissa luodaan mm. yhteistä ymmärrystä, luottamusta ja minäkäsitystä. Huipputiimiä synnytettäessä tärkeintä on kehittyä ensin yksilönä ja sitten tiiminä. Dialogia voi harjoitella osa-alueittain. Hyvä alku on havainnoida ensin omaa läsnäoloa, heittäytymistä ja osallistumista. Voit muuttaa vain omaa käyttäytymistäsi.

Ryhmän ohjaaminen luonnossa ja varsinkin useamman päivän vaelluksella tuo usein tunteet pintaan ja dialogi muuttuu parhaimmillaan flow-tilaksi, jossa ajan ja paikan taju katoaa. Yhteisten kokemusten käsittely päivän päätteeksi on yksi parhaista ryhmäytymishetkistä ja toimii tiimin luottamuksen rakentajana.

”Yhdessä tekeminen, rasitus, jaettu luontokokemus saavat ihmisen herkistymään ja avautumaan” – Olli Lappi, eräopaskouluttaja

Oppiminen on kokemusten reflektointia, jossa yksilö käsittelee yhdessä muiden kanssa onnistumiset ja epäonnistumiset. Nuotion äärellä on helppo olla ja se lämmittää kehoa sekä mieltä. Nuotion ääreltä ei ole kiire pois.

”Nuotion ympärille on helppo rauhoittua ja sen ääressä on helppo olla ja siinä voi kohdistaa katseensa välillä tuleen, jos katsekontakti vaikeuttaa itsensä ilmaisemista” – Riikka Penttinen, eräopasopiskelija

Oppimistiimin jatkuva vuoropuhelu sosiaalistaa jäsenen tiimiin ja se on yksi tärkeimmistä oppimisen lähtökohdista. Kun tiimiin ja oppimisympäristöön syntyy psykologinen turvallisuuden tunne, jossa on mahdollisuus tehdä virheitä ja epäonnistua, oppiminen alkaa. Turvallisuuden tunteeseen voi jokainen tiimiläinen vaikuttaa pohtimalla omaa käytöstään suhteessa muihin. Ihan ensin täytyy siis tuntea itsensä, jotta voi tuntea muita ja olla empaattinen.

”Erittäin hyvä tapa käydä läpi opittuja asioita ja sisäistää oppimansa kertomalla niistä. Puhumalla opitut asiat jäävät mieleen paremmin” – Tommi Lehtinen, eräopasopiskelija

Onnistuneessa nuotiodialogissa voidaan käsitellä negatiivisiakin asioita, mutta on oltava tarkkana, että ei jäädä negatiivisten tunteiden ”vangiksi”. Dialogin lopputulosta ei voi ennustaa, siihen vaikuttaa olennaisesti jäsenten tunnetilat ja niiden hallitseminen.

”Ennen dialogin käyttämistä oppimismenetelmänä olisi hyvä käydä perusteet ja säännöt ryhmän kanssa läpi”. – Katarina Keränen, eräopasopiskelija.

Oppimisympäristöllä on erittäin suuri vaikutus oppijan valmiuteen vastaanottaa palautetta omasta toiminnastaan. Ihmisillä on sisäsyntyinen tarve puolustautua, kun hänelle annetaan ”rakentavaa kritiikkiä”. On taito hallita tunteensa ja aidosti kuunnella ja vastaanottaa positiivinen ja negatiivinen palaute. Nuotiodialogi on kohtaamisen korkeakoulu.

Nuotiodialogin ohjaaminen on vaativa tiimivalmennuksen laji. Onnistuessaan se tarjoaa erinomaisen oppimisympäristön itsetunnon ja substanssiopin reflektointiin. Nuotiodialogin voi myös pilata monella tavalla. Yksi tapa on johdatella keskustelua kohti omasta mielestä parasta vaihtoehtoa, tyrmätä tiimiläisen idea, keskeyttää usein toisen puhe, puhumalla itse eniten, rönsyilemällä aiheesta. Nuotiodialogi on hyvä aloittaa ”Check In” kierroksella, jossa kartoitetaan jäsenten tunnetila. Tilaisuus on myös hyvä päättää selkeään ”Check Out” – kierrokseen. Tunne on aina subjektiivinen kokemus. Nuotiolla tunne on usein aito.

Keijo Vehkakoski, Gradia Jämsä – luonnossa liikkuva tiimivalmentaja