Positiivinen psykologia korostaa ihmisen vahvuuksia ja keinoja, joilla voi voittaa vaikeitakin ongelmia. Se tutkii ihmisen hyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä kuten myönteistä elämänasennetta, optimismia, rakkautta, toivoa ja elämän mielekkyyttä. Ideana positiivisessa psykologiassa on keskittyä vahvuuksiin, ei ongelmiin!

Onnellisuuden määritteleminen on hankalaa ja vaihtelee eri ihmisillä. Tiedekin on yrittänyt selvittää, mistä onni koostuu?

Se, että kokee olevansa onnellinen, vaikuttaa yleismielialaan. Mieliala vaikuttaa tunne-elämään, joten hyväntuulinen ihminen kokee helposti iloa ja näkee asiat myönteisinä. Myönteisyydellä on vaikutuksia terveyteen, oppimiseen ja ihmissuhteisiin.

Hyvän elämän osatekijät

Yleisesti ottaen hyvään elämään katsotaan kuuluvan seuraavanlaisia asioita:

Usein terveys on listalla ensimmäisenä hyvän elämän tekijöistä, on helpompi tehdä ja toimia, jos oma terveydentila ei ole jatkuvasti esteenä tai vie suurta osaa huomiosta. Toisaalta myös vakavasti sairaat voivat kokea elävänsä hyvää elämää ja merkityksellistä elämää, vaikka se olisikin rajatumpaa.

Myös riittävä määrä rakkautta ja läheisyyttä kuuluu hyvään elämään. Se, saako sitä ystäviltä, lapsilta, puolisolta, rakasteltulta tai lemmikkielämiltä ei ole olennaista, jos vain kokee rakkauden tarpeensa täytetyksi.

Hyvän elämän kokemusta lisää myös se, että kokee saavansa toteuttaa itseään ja persoonallisia vahvuuksiaan. Arvostettavia ominaisuuksia, joiden toteuttamisesta saa mielihyvää on monenlaisia:  sosiaalinen taitavuus, luovuus, kielellinen lahjakkuus, musikaalisuus, liikunnallisuus, ammattitaito.

Pohdittavaa:
Mikä tekee sinut onnelliseksi, mitä on hyvä elämä?
Oletko optimisti vai pessimisti?
Mitä on terveyskäyttäytyminen? Testaa itsesi, oletko rauhallinen vai stressaaja?