Itsesäätely ja selviytymiskeinot (coping)
Lazaruksen stressi- ja copingmalli (1984)

Psyykkisellä itsesäätelyllä tarkoitetaan psyykkisten toimintojen (ajattelu, tunteet, ulkoinen käytös) mukauttamista tilannetta vastaavaksi. Itsesäätelyn avulla ylläpidetään identiteettiä, minäkäsitystä ja itsearvostusta.
Hyviä coping-keinoja ovat liikunta ja sosiaalinen toiminta. Tärkeitä ovat myös kognitiiviset strategiat, joissa ihminen asettaa itselleen tavoitteita ja suunnittelee ja arvioi toimintaansa.
*TEHTÄVÄ 13 – Omat copingkeinosi
Tavoitteiden asettamiseen vaikuttavat yksilön omat selviytymisodotukset ja standardit, joihin omia tavoitteita verrataan (esim. Haluan valmistua ammattiin, haluan huippu-urheilijaksi, haluan menestyvän yrityksen
Mitä ajattelet seuraavissa tilanteissa?
Et pääse läpi tärkeästä kokeesta.
Ystäväsi tuntuu suuttuneen sinulle jostakin eikä enää halua viettää aikaa kanssasi.
Et pääsekään lomamatkalle, joka sinulle oli jo luvattu.
Poika-tai tyttöystäväsi jättää sinut.
Minän puolustuskeinot (defenssit)
Joskus paine on niin suuri, etteivät hallintakeinot riitä. Tällöin psyykkiseen itsesäätelyyn käytetään defenssimekanismeja, jotka ovat yksilön tiedostamattomia tapoja suojata minää ahdistusta vastaan.
taantuma
kieltäminen (tyypillistä lapsille)
projektio
arvon kieltäminen
sublimaatio (korvaava toiminta)
torjunta
huumori
Puolustuskeinot ovat tarpeellisia, mutta ne eivät saisi olla liian hallitsevia eivätkä leimata aikuisen ihmisen elämää.