Itsesäätely ja selviytymiskeinot (coping)

 

Lazaruksen stressi- ja copingmalli (1984)

Psyykkisellä itsesäätelyllä tarkoitetaan psyykkisten toimintojen (ajattelu, tunteet, ulkoinen käytös) mukauttamista tilannetta vastaavaksi. Itsesäätelyn avulla ylläpidetään identiteettiä, minäkäsitystä ja itsearvostusta.

Hyviä coping-keinoja ovat liikunta ja sosiaalinen toiminta. Tärkeitä ovat myös kognitiiviset strategiat, joissa ihminen asettaa itselleen tavoitteita ja suunnittelee ja arvioi toimintaansa.

*TEHTÄVÄ 13 – Omat copingkeinosi

Tavoitteiden asettamiseen vaikuttavat yksilön omat selviytymisodotukset ja standardit, joihin omia tavoitteita verrataan (esim. Haluan valmistua ammattiin, haluan huippu-urheilijaksi, haluan menestyvän yrityksen

Mitä ajattelet seuraavissa tilanteissa?

Et pääse läpi tärkeästä kokeesta.

Ystäväsi tuntuu suuttuneen sinulle jostakin eikä enää halua viettää aikaa kanssasi.

Et pääsekään lomamatkalle, joka sinulle oli jo luvattu.

Poika-tai tyttöystäväsi jättää  sinut.

Minän puolustuskeinot (defenssit)

Joskus paine on niin suuri, etteivät hallintakeinot riitä. Tällöin psyykkiseen itsesäätelyyn käytetään defenssimekanismeja, jotka ovat yksilön tiedostamattomia tapoja suojata minää ahdistusta vastaan.

taantuma

kieltäminen (tyypillistä lapsille)

projektio

arvon kieltäminen

sublimaatio (korvaava toiminta)

torjunta

huumori

Puolustuskeinot ovat tarpeellisia, mutta ne eivät saisi olla liian hallitsevia eivätkä leimata aikuisen ihmisen elämää.