Minäkäsityksellä tarkoitetaan yksilön laajaa kuvaa itsestään, fyysistä ominaisuuksista, omista kyvyistään, omasta arvostaan ja päämääristä.

Minäkäsitys syntyy useita minäkuvista, joita ihminen on muodostanut itsestään vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Esim. olen hyvä koulussa, huono urheilija, ulkonäkö ihan ok.

Jos ihminen kokee olevansa hyvin erilainen kuin muut, poikkeava piirre yleensä korostuu minäkäsityksessä (ylipaino, pituus, lyhyys, jokin vamma).

Joskus minäkäsitys on jakautunut moniin alajärjestelmiin eli henkilö on hyvin erilainen eri ympäristöissä. Vaikka joukkueen parissa urheiluharrastuksessa rentoa ja puhelias, mutta koulussa hiljainen ja vaivautunut.

Identiteetti on yksilön käsitys siitä, kuka hän on, mihin hän pyrkii, mikä on hänen paikkansa. Käsite sisältää käsityksen omista fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista ominaisuuksista.

Identiteettiin liittyvät vahvasti yksilön roolit yhteisössä. Roolilla tarkoitetaan sosiaaliseen asemaan liittyvien odotusten, vaatimusten ja tehtävien kokonaisuutta, rooleja voi olla monia, esim. nuorilla naisilla tytär, tyttöystävä, opiskelija.

Joskus eteen tulee rooliristiriitoja eli on vaikeaa sovittaa yhteen montaa eri roolia. Monelle nuorelle ensimmäisen lapsen saaminen on hankala paikka, on opittava vanhemman rooliin.

Jatkuvat ristiriidat ja roolin hakeminen voivat johtaa identiteettikriisiin, jolloin ihminen ei tunnu löytävän omaa paikkaansa vaan kokee jatkuvaa hämmennystä.

 Itsetunto

Ihminen, jolla on hyvä itsetunto, tuntee itsensä, luottaa kykyihinsä ja arvostaa itseään. Itsetuntemus taas on avain tasapainoiseen elämään, on tunnettava omat vahvuudet ja heikkoudet.

Monien psyykkisten häiriöiden tuntomerkki on itsetuntemuksen puuttuminen eli ihminen väheksyy itseään ja pitää muita huonompana. Omien taitojen yliarviointi ja optimismi voi olla jossain määrin jopa hyväksi, kunhan se ei mene liiallisuuksiin.

Itseluottamus liittyy suorittamiseen, se on uskoa tavoitteissa onnistumiseen.

Minäkäsitys ja itsearvostus vaikuttavat elämässä menestymiseen tai epäonnistumiseen. Haitallisia toimintastrategioita ovat esim. itseään vahingoittava strategia (”minua syrjitään”) ja opittu avuttomuus (”olen niin huono, että en voi onnistua).