Yhteinen näkemys työelämän kanssa

Jos työelämää tarkastelee lintuperspektiivistä, on siinä katseltavana moninaista- ja monen kokoista yritystä. Miten rakennetaan yhteinen näkemys-, tai tarkemmin kysyen, miten yhteistä näkemystä rakennetaan työelämän ja koulutuksen järjestäjän välillä työpaikalla toteutettavasta koulutuksesta? Tosielämä ei ole näin etäinen, eikä myöskään näin monumentaalisten instituutioiden avulla järkevästi hahmotettavissa. Otetaanpa pari askelta toimijuuksien suuntaan.

Millaisilla eväillä ammatillisessa koulutuksessa toimivat opettajat ovat työnantajien ja työelämässä toimivien puheille menneet? Arvatenkin varsin vähäisin, tai vanhentunein eväin. Jos ajatellaan lakia ja asetusta sekä reformissa syntynyttä uutta terminologiaa. Reformissa ammatillisessa koulutuksessa kaikki meni uusiksi. Siksi ei ole ollenkaan ihme, että pää on ollut pyörällä yhdellä, jos toisella ammatillisessa koulutuksessa työtä tekevällä. Mutta periksi ei ole annettu, eikä anneta missään Suomen kolkassa missä ammattiin koulutetaan ja opitaan.

Opetushallitus on rahoittanut Parasta osaamista -verkostohanketta, jossa ammatillista koulutusta pyritään kehittämään ja uudistamaan kokonaisuutena. Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on työelämän toimijoiden kanssa tiiviimmän yhteistyön rakentaminen, jossa tulee mahdolliseksi työpaikoilla järjestettävää koulutusta kaikille ammattiin opiskeleville nuorille ja aikuisille.

Parasta osaamista tavoitekohdan 4 toimijoiden tehtäviksi oli annettu muodostaa yhteisestä näkemystä toimintamalleista, joilla työpaikalla opiskelua toteutetaan. Lisäksi tehtävinä oli laatia työpaikalla osaamisen arviointioppaat opettajalle, opiskelijoille ja työpaikkaohjaajille.

Yhteisen näkemyksen luomiseksi järjestettiin syyskaudella 2018, yhdeksän työelämäfoorumia, joista yksi toteutettiin ruotsin kielellä. Foorumeihin osallistui 456 henkilöä eri ammattialojen työelämätoimijoita, sekä kauppakamarien, ammatti- ja muita etujärjestöjen edustajia. Allekirjoittaneena osallistuin Joensuussa syksyllä 2018 pidettyyn työelämäfoorumiin, jossa Riverian opettajien johtamissa työryhmissä käsittelimme aihealueita, joita tuloksekas työelämäyhteistyö ja työpaikoilla koulutuksen järjestäminen edellyttävät. Yhtenä keskeisenä teemana olivat osapuolten välisen kielen ja käsitteiden ymmärtäminen. Toisena, oikeastaan edelliseen liittyvänä olivat sopimukselliset, koulutussopimusten (KOSO) – oppisopimusten (OPSO) sisällöt ja kysymykset, miten oppisopimus otetaan uuden lain mukaisesti käyttöön. Kolmantena, eikä suinkaan vähäisimpänä keskustelun aiheena, olivat itseoikeutetusti opiskelijat, joiden opintoihin liittyy nykyisin henkilökohtaistamisprosessi (HOKS), joka luodaan opintojaan aloittavalle opiskelijalle ja päivitetään koko opintojen ajan. Nykyisin HOKSiin määritellään myös opiskelijan erityisen tuen tarpeet. Aihe oli kattavasti esillä myös Riverian järjestämässä työelämäfoorumissa. Spesian sekä Kiipulan toimijat jakoivat asiantuntijuuttaan erityisen tuen määrittelyissä, opiskelijan ohjauksen, työpaikalla opiskelun ja  työllistymisen näkökulmissa.

Työelämäfoorumeilta kerätyn tiedon, työryhmän vetäjän, Suvi Rädyn ansiokkaasti laatimien yhteenvetojen ja synteesejä jäsennettiin ja yhdisteltiin verkkoistunnoissa, edelleen tarkasteltiin lain 351/2017 ja asetuksen 361/2017 mukaisuutta. Työryhmä konsultoi Parasta perheen Parasta palvelua – kehittämisohjelmaa, jossa tutkittavina kohteina olivat työelämän ja koulutuksen järjestäjän yhteistyön sujuvaksi tekemiseen kriittiset pisteet. Henkilökohtaistamisprossi (HOKS) nousi keskeiseksi kaikkia yhteistyötahoja koskevaksi tarkastelun kohteeksi, jonka ympärille yhteisen näkemyksen osa-alueet muotoiltiin. Yhteistyö Parasta palvelua kehittämisohjelman projektipäällikkö Päivi Kalliokosken kanssa laajensi ja toisaalta tarkensi yhteisen näkemyksen sisältöä. Parasta palvelua kehittämisohjelma, sekä Työväen sivistysliitto, TSL ja ammatilliset opettajakorkeakoulut osallistuivat foorumien järjestelyihin sekä tapaamisiin. Työryhmä kokoontui säännöllisesti verkkoistuntoihin, jossa tarkasteltiin työelämässä järjestettävästä koulutuksen prosessia.  Työryhmän tuloksena laadittiin työpaikalla järjestettävän koulutuksen muistilistat opiskelijalle, työpaikkaohjaajalle sekä opettajalle prosessien laadun varmistamiseen.    

Lopuksi

Yhteinen näkemys ammatillisen koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön tekemiseen ei ole yksi pysyvä julistus paperilla. Se on jatkuvaa vuoropuhelua muutoksessa ihmiseltä ihmiselle ammatillisessa koulutuksessa toimijoiden ja työelämän toimijoiden välillä, sekä yhteisen tulevaisuuden tekemistä opiskelijalle, parasta osaamista ja työuraa tahtoen. Kuinka tuloksekasta yhteistyö on, riippuu hyvin pitkälti meidän opettajien ammattiin kasvattamisen tarkoituksen näkemisestä. Ammatillinen koulutus luo nahkansa reformin jälkeiseksi toimijuudeksi opettajien toteuttamana, koulutuksen järjestäjien siipien alla.  Tähän jatkuvassa muutoksessa elämiseen tarvitsemme ennakkoluulottomia avauksia, niin työelämässä kuin oppilaitoksissa, sekä viisautta ja parasta osaamista!

Keijo Hakanen, HAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Muistilistat löytyvät:

Verkostohankkeen omilta sivuilta sekä Ohjaan.fi verkkosivuilta