Asiakkuusajattelu toiminnan perustana- valmennus Kaarinassa

Valmennuksen tavoitteena oli tunnistaa, ylläpitää ja kehittää oman alan verkosto- ja asiakkuustyötä. Osallistujat laativat ennakkotehtävänä kuvauksen tai kuvion omasta verkostostaan. Ensimmäisessä lähitapaamisessa arvioitiin verkostokuvauksia ja pohdittiin, onko opiskelija asiakas. Keskustelussa päädyttiin siihen, että opiskelija suunnittelee omaa oppimisen prosessiaan yhdessä opettajan kanssa ja toisaalta opiskelijalle tuotetaan asiakaskokemuksia erilaisissa kohtaamisissa. Opettaja ei voi opiskelijan puolesta oppia, mutta hän tukee ja ohjaa opiskelijan prosessia. Opiskelija käyttää asiakkaana oppilaitoksen tuottamia osaamisen kehittämisen palveluita.

Oppilaitoksen asiakaskunnasta nykyään noin puolet ovat peruskoulun päättäneitä ja puolet jatkuvan haun kautta tulleita. Muutama prosentti asiakaskunnasta on yritys- tai työelämäasiakkaita. Oppilaitoksen toiminnan kehittäminen vaatii näin ollen ennakointia paitsi alan osaamistarpeista myös asiakaskunnan muuttumisesta. Ennustettavissa on, että tulevaisuudessa yritys- ja työelämäasiakkaiden määrä tulee kasvamaan. Tämä edellyttää sitä, että osaamisen kehittämisen palvelut osataan tuotteistaa ja myydä. Oppilaitoksen tulee lisätä työelämäyhteistyötä ja kartoittaa osaamisen tarpeita sekä laatia osaamisen kehittämisen suunnitelmia. Käytännössä esittää ja toteuttaa ratkaisuja asiakastarpeisiin.

Oppilaitoksen tulee siis laatia suunnitelma siitä, miten tehdä markkinointia eri kohderyhmille; peruskoululaisille ja jatkuvan haun asiakkaille sekä miten markkinoida ja myydä tuotteita ja palveluita yrityksille sekä työelämälle. Suunnitelmat ja toimenpiteet ovat erilaisia, sillä kohderyhmien tarpeet vaihtelevat. Peruskoululaisille suunnatussa markkinoinnissa kannattaa käyttää heidän ikäistensä opiskelijatarinoita sosiaalisessa mediassa, jatkuvan haun hakijoille edelleen digitaaliset kanavat ovat tärkeitä ja työelämän asiakkuussuhteita pidetään parhaiten yllä säännöllisillä tapaamisilla. Lisäksi oppilaitoksen on hyvä tunnistaa omat myyntivalttinsa eli vahvuutensa ja käyttää niitä markkinoinnissa ja myynnissä apuna.

Yritys- ja työelämäasiakkaille tuotetaan jatkossa todennäköisesti yhä enemmän tutkinnon osia tai sitäkin pienempiä osa-alueita, siksi niistä löytyy uusia potentiaalisia asiakkuuksia yhä enemmän tulevaisuudessa. Hyvänä tavoitteena olisi päästä kumppanuusajatteluun, jossa oppilaitos voisi toimia kokonaisvaltaisena osaamisen kehittäjänä yritykselle tai organisaatiolle. Kumppanuuteen pääsemiseksi on hyvä koota esimerkiksi yhteistyöryhmä oppilaitoksen ja työpaikan avainhenkilöistä, jotka kokoontuvat säännöllisesti muutaman kerran vuodessa. Yhteistyöryhmässä on hyvä keskittyä toteutettuihin osaamisen kehittämisen valmennuksiin ja tunnistaa asiakkaan uusia tarpeita tai herättää uusia tarpeita uusilla tuotteilla tai palveluilla. Yhteistyö voi rakentua todella monipuoliseksi usean alan toiminnaksi oppilaitoksen puolelta. Työelämä puolestaan saa kerralla helposti ”koko paketin”; työelämässä oppijoita, osaamisen kehittämisen kartoitusta, osaamisen kehittämisen palveluita, mahdollisuuden vaikuttaa alan koulutukseen ym. Silloin ollaan selkeässä win-win- tilanteessa.

Livian rehtori Ilkka Harkkila:

” Kaksiosaisen koulutuksen ensimmäisen päivän aikana muutaman opettajan kommenteista ja kysymyksistä huomasi hyvin, että koulutus on tarpeen. Kaikille ei ollut selvää oman työn markkinoinnin tarve. Toisena koulutuspäivänä jokainen oli sisäistänyt koulutuksen sanoman eli koulutuspaketti onnistui hyvin tavoitteissaan. Minusta opettajat olivat hyvin mukana keskusteluissa ja koulutuksessa oli innostunut ilmapiiri.  Käytännön esimerkit osuivat selvästi alojen vaihtelevaan opiskelijatilanteeseen. Yksi opettajatiimi järjesti omasta aloitteestaan suunnittelupäivän alan markkinointitoimenpiteistä. Oletan että se oli jatkumoa koulutuksesta. ”

Kouluttajina toimivat Susanna Löf Haaga-Heliasta ja Tomi Raitanen Hamkista

Teksti: Susanna Löf