RSMP-motiiviprofiilien teko Kuopion lukioissa

Steven Reissin motivaatioteoria ja 16 elämän perustarvetta 
 

Reiss Motivaatioprofiilin (engl. Reiss Motivation Profile®) tieteellinen pohja tulee amerikkalaisen psykologian ja psykiatrian professori Steven Reissin motivaatiotutkimuksesta. 

Vuonna 1995 hänen tutkimusryhmänsä aloitti laajan tutkimuksen ja löysi tuhansien testihenkilöiden avulla yhteensä 16 psykologista perustarvetta, jotka löytyvät jokaisesta ihmisestä. Nämä perusmotiivit täytyy tyydyttää, jotta tuntisimme elämämme mielekkääksi. Ne muodostuvat sekä geeniperimämme että lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista, ja pysyvät tähän asti tehtyjen tutkimusten mukaan suhteellisen samoina läpi koko elämän. Siksi ne tarjoavat meille pitkäjänteistä orientaatioapua yksilöllisiin tarpeisiin ja motivaatioon. (www.motivaatiotalo.fi) 

Motiviiprofiilien teko neljässä eri lukiossa Kuopiossa 

Ohjatusti kohti tulevaisuuden työelämää -hanke mahdollisti RSMP  -motiiviprofiilien (Reiss School Motivation Profile) laajamittaisen pilotoinnin neljässä eri Kuopion lukiossa lukuvuonna 2019-2020.  

Profiileja tehtiin Kuopion Klassillisessa lukiossa, Kuopion Lyseossa, Kallaveden lukiossa sekä Kuopion taidelukio Lumitissa yhteensä noin 350 opiskelijalle. Kuopion Lyseossa ja Kuopion taidelukio Lumitissa profiilien tekoa ohjasi opinto-ohjaaja Reetta Varis. Kallaveden lukiossa profiilien teko ja purku tehtiin yhteistyössä lukion omien opinto-ohjaajien Anne Sivénin ja Timo Piiraisen kanssa. Kuopion Klassillisen lukion profiilien teosta vastasivat lukion omat opinto-ohjaajat Markku Ukkonen, Juha Torniainen ja Jonna Kuusisto. 

Kaikissa lukioissa kohderyhmänä olivat toisen vuosikurssin opiskelijat. Profiilit tehtiin OP2 -kurssin tunneilla ja purettiin n. 10 opiskelijan pienryhmissä. Tämän lisäksi koulumotivaatiovalmentajakoulutuksen käyneet opinto-ohjaajat ovat voineet käyttää profiileja myös yksilöohjauksessa. Useat opinto-ohjaajat ovat kommentoineet, että profiili on oivallinen työkalu jatko-opintosuunnitelmien teossa ja itselle sopivan työn pohdinnoissa.  

Palautekyselyn perusteella opiskelijat kokivat, että profiilin teko vahvisti käsitystä itsestä ja antoi uusia näkökulmia omiin tarpeisiin, sekä auttoi jatko-opintovaihtoehtojen suunnittelussa. 

Erittäin mielenkiintoinen kokemus ja itselleni jäi siitä paljon käteen!” (lukio-opiskelija) 

“Kiehtova kokemus!” (lukio-opiskelija) 

Kuopion klassillisessa lukiossa motiiviprofiileja on tehty jo useamman vuoden ajan. Opinto-ohjaajat järjestivät OpoCoaching ry:n pyynnöstä webinaarin tammikuussa 2021, jossa he kertovat profiilien teon käytännön toteutuksesta Klassikan lukiossa.  

Haluatko lisätietoa RSMP -motiiviprofileista?  

Suomessa motivaatioprofiilien käyttöä organisoi ja hallinnois Suomen motivaatiotalo. www.motivaatiotalo.fi 

Koulumotivaatiovalmentajien koulutuksesta vastaa OpoCoaching Oy. https://opocoaching.fi/

Vihreää virtaa- lähiympäristöpäivä

Lempäälän lukion Virta kampuksella on 14. ja 15.4. #VihreääVirtaa-lähiympäristöpäivä, johon jokainen voi ottaa osaa katsomalla tuottamiamme videoita ja tekemällä fiksumpia valintoja! Aiheina mm. liikenne, ruoka ja kotien lämmitys.

Menossa mukana suuri joukko vaikuttajia ja asiantuntijoita, kuten räppäri Paleface, meteorologi @KKotakorpi, painonnostaja @RoininenTeemu, Lempäälän kunnanjohtaja @KjRamo ja ekopsykologi Kirsi Salonen. @YleTampere@LVSanomat@WWFSuomi#HINKU#Lempäälä

Teknologiataitoja oppimassa

Teknologiataidot ovat osa työelämätaitoja. Tänä keväänä Lempäälän lukiossa panostetaan erityisesti ohjelmointiin. Viidennessä jaksossa olevalla todistamisen ja lukuteorian kurssilla perehdytään Python ohjelmointiin työkaluna lukuteoreettisten ongelmien ratkaisussa. Tätä tukemaan perustettiin myös ohjelmointityöpajat, jossa halukkaat voivat ottaa Python-ohjelmoinnin haltuun jo ennen matematiikan kurssin alkua. Pajatyöskentelyn välillä oppilaat ratkovat ongelmia https://tie.koodariksi.fi/ sivustolla. Opittuja taitoja voi hyödyntää myös kurssi- ja yo-kokeissa, sillä Python-tulkki on käytettävissä myös Abitti-ympäristössä.

Suomessa on pula 10 000 koodarista, joten toivotaan että mahdollisimman moni innostuu asiasta jo lukiossa.

Motivaatioprofiili antaa suuntaa -Mikkelin Kaupunkilehti esittelee Mikkelin lukion toteutusta

Ohjatusti kohti tulevaisuuden työelämää -hankkeessa kehitetään ohjauksessa käytettäviä toimintamalleja ja niissä hyödynnettäviä työvälineitä. Ohjauksen työvälineenä ja motivaatioperusteisen pedagogiikan pohjana käytetään lukiolaisten RSMP-koulumotivaatioprofiileja (Reiss School Motivation Profile). Hankkeessa ohjaushenkilöstöä perehdytetään motivaatioprofiilin käyttöön ohjaamisen työvälineinä. RSMP-motivaatioprofiili on eräänlainen persoonallisuustesti, joka perustuu amerikkalaisen psykologian professorin Steven Reissin laajaan empiiriseen tutkimukseen ja siitä johdettuun teoriaan elämän 16 perusmotiivista. Motiivit ovat universaaleja ja ne motivoivat jollakin tasolla meitä kaikkia. Yksilölliset erot syntyvät siitä, millä intensiteetillä jokainen motiivi meissä vaikuttaa. Kun tunnistaa oman motivaatioperustansa, ymmärtää oman ainutlaatuisuutensa ja sen missä asioissa ja miten eroaa muista. Tämä auttaa erityisesti omien luontaisten vahvuuksien löytämisessä.

Mikkelin lukiossa motivaatioprofiilit tehdään hankkeen puitteissa 105:lle opiskelijalle ja noin kymmenelle opettajalle. Mikkelin lukiossa on viisi koulumotivaatiovalmentajaa. Mikkelin kaupunkilehden toimittaja vieraili lukiolla ja esittelee motivaatioprofiilien toteutusta Mikkelin lukiossa uusimmassa julkaisussa.

Projektijakso Mikkelin lukiossa käynnistyi yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa

Mikkelin lukion projektijakso on toteutettu vaihtelevasti eri vuosina. Aikaisempina vuosina oppianineita on ollut mukana enemmänkin, mutta valitettavasti koronatilanne sotki suunnitelmia tämän vuoden osalta. Projektikurssien ideana on ollut toteuttaa erilaisia kursseja yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) kanssa. Yksi näistä projektikursseista on yhteiskuntaopin “Yritys ja yrittäjyys Suomessa” -kurssi, joka onneksi järjestyi tänäkin vuonna. Kurssin tarkoituksena on perehdyttää opiskelijoita sekä sisäiseen että ulkoiseen yrittäjyyteen. Sisäiseen yrittäjyyteen perehdyttämisessä kurssilla on tällä kertaa apuna myös RSMP-motivaatioprofiilit. Motivaatioprofiili auttaa tunnistamaan omia vahvuuksia ja niitä pohdittiin kurssilla erityisesti yrittäjyyttä ajatellen. Olisiko minusta yrittäjäksi? Minkälainen yrittäjä olisin? Minkälaisia vahvuuksia minulla olisi yrittäjänä? RSMP-motivaatiprofiilien avulla opiskelijat saivat uutta näkökulmaa ja syvyyttä sisäiseen yrittäjyyteen ja apua yritysideoiden kehittelyyn omien vahvuuksien kautta. Jokaisella opiskelijalla oli mahdollisuus henkilökohtaiseen purkukeskusteluun RSMP-valmentajan kanssa ja suurin osa purkukeskusteluista toteutettiinkin yksilöpurkuina. Joillekin hallukkaille keskustelu järjestettiin pareittain.

Sisäisen yrittäjyyden lisäksi projektikurssilla perehdytään myös ulkoiseen yrittäjyyteen. Opettajajohtoisten oppituntien lisäksi tämä tapahtuu erityisesti yrityspelin kautta. Yhteistyö Xamkin kanssa kulminoituu yrityspeliin, jota opiskelijat pääsevät pelaamaan läpi kurssin. Yrityspelissä pääsee ratkomaan oikeita liiketaloudellisia ja liikkeenjohdon kannalta keskeisiä ongelmia kuten strategian määrittely, investointilaskelma ja yritysostot. Opiskelijat pelaavat peliä tiimeissä toisia tiimejä vastaan ja kurssin lopussa selviää voittaja!

Mikkelin lukion toiminnalliset työelämätyöpajat abeille

Mikkelin lukiossa Ohjatusti kohti tulevaisuuden työelämää -hanke järjesti kaikille abeille toiminnalliset työelämätyöpajat. Pajojen tarkoituksena oli tuoda työelämää lähemmäksi opiskelijoita antamalla näkökulmia ja käytännön taitoja työnhakuun ja työn tekemiseen. Pajat toteutettiin yhteistyössä markkinointialan yrityksen Visla Solutions Oy:n kanssa, joka tarjosi opiskelijoille nimenomaan työnantajan näkökulman työnhaun ja työn tekemisen teemoihin.

Vallitseva koronapandemia on aiheuttanut haasteita koko yhteiskunnan-, mutta myös hankkeemme tasolla ja suunnitelmamme työelämätyöpajojen toteutuksesta joutui mukautumaan vallitseviin ja muuttuviin olosuhteisiin. Mikkelin lukion kohdalla tämä tarkoitti sitä, että kesken työpajojen toteutuksen jouduimme jälleen siirtymään lähiopetuksesta etäjaksolle ja viemään toteutuksen loppuun etänä. Suunnitteluvaiheessa tämä vaihtoehto oli toki otettu huomioon, mutta etänä tapahtuvissa tilaisuuksissa pelkona on erityisesti toiminnallisuuden kärsiminen ja toiminnallisuus oli keskeinen teemamme työpajoissa.

Työpajojen suunnittelu lähtikin liikkeelle hybridimallista, jossa jo lähtökohtaisesti työpajan ensimmäinen osuus toteutettiin etänä tallenteen avulla. Työpajojen ensimmäinen osuus koostui katsauksesta yritysten tilanteeseen Etelä-Savossa ja Mikkelissä ja Visla Solutions Oy keräsi tallenteelle entisten opiskelijoidemme lyhyitä yrittäjätarinoita. Tähän ensimmäiseen osuuteen saimme siis hauskasti yhdistettyä alumnitoimintaa! Työpajan ensimmäisessä osuudessa toiminnallisuus tuli mukaan tehtävän kautta, johon opiskelijat saivat ohjeistuksen tallenteesta. Tehtävänä oli tehdä yksi versio video-cv:stä ennen seuraavaa työpajaa.

Työpajojen toinen osuus oli alunperin suunniteltu lähiopetuksessa tapahtuvaksi, mutta suurimmalle osalle abeista jouduimme pitämään tosenkin osuuden etänä. Työpajojen toinen osuus koostui Mikko Laukkasen pitämästä esityksestä, jonka teemoina oli työnhaku sosiaalisessa mediassa, työnanatajan näkökulma työnhakuun ja työnhaun erilaiset kanavat. Työnantajan näkökulma työntekijöiltä vaadittaviin taitoihin tuotiin esityksessä hauskasti esiin humoristisen videon avulla ja työnhakua sosiaalisessa mediassa tarkasteltiin erityisesti Linked In:in käytön näkökulmasta. Pajojen toisessa osuudessa opiskelijat pääsivät myös työstämään omia video-cv:tään eteenpäin. Interaktiivisuutta saatiin etätoteutukseen myös padletin avulla. Siellä opiskelijat saivat julkaista kysymyksiä läpi työpajan toisen osuuden. “Oli hyvä, että opiskelijoilta kysyttiin, mitä he haluaisivat tietää ja että niihin kysymyksiin ja aihealueisiin vastattiin.” -kommentoi eräs abiturienttimme palautteessa. Toteutus saatiin haasteista huolimatta onnistumaan erittäin antoisalla tavalla!

Webinaari Klassikan tiimijaksosta ja innovaatioviikosta

Kuopion klassillisessa lukiossa järjestetystä tiimijaksosta ja innovaatioviikosta järjestettiin webinaari maanantaina 1.2.2021. Kannattaa tutustua jaettuun materiaaliin ja linkkeihin! Tarkkojen kuvausten avulla pääset rakentamaan oman tiimijakson tai innovaatioviikon.

Tiimijakso – teemana tulevaisuus!

14.30–14.35 Webinaarin avaus ja käytännön ohjeistukset
Apulaisrehtori Inka Kokkonen, Ohjatusti kohti tulevaisuuden työelämää -hankkeen
Kuopion koordinaattori


14.40–15.05 Tiimijakso Klassikassa
Lehtori Riikka Salminen, Kuopion klassillinen lukio


15.05–15.25 Englannin opetus tiimijaksossa
Lehtori Hanna Sutinen, Kuopion klassillinen lukio
Iiro Keränen, kielten opiskelija, Jyväskylän yliopisto


15.25–15.55 Innovaatioviikko – yrittäjyysprojekti lukiolaiselle
Matti Laitinen, Innovaatioasiantuntija
Pohjois-Savon Business Center

Lukion innovaatioviikon ohjelma


15.55–16.00 Tilaisuuden lopetus

Webinaari: Matematiikan oppiminen ja motivaatio

Aika: 25.11.2020 klo 14-16

Webinaarin ohjelma

Ilmoittautuminen

Sähköpostilla osoitteeseen mika.setala@lempaala.fi. Laita viestin otsikoksi Webinaari 25.11.

Kokemuksia ilmastosoturitoiminnasta- mitä työelämätaitoja on opittu?

Jarmo Lehtisen yhdessä oppilaiden kanssa laatima raportti ilmastosoturitoiminnasta Lempäälän lukiossa.

Ilmastosoturi-toiminta käynnistettiin Lempäälän lukiossa syyslukukauden alussa 2018. Perustamispäätöksen taustalla oli edellisenä lukuvuonna opiskelijaryhmän kanssa toteutettuja erittäin onnistuneeksi koettu Earth Week–ympäristötapahtuma.

Projekti päättyi Ideaparkin keskusaukiolla järjestettyyn Ekolauantai-tilaisuuteen, josta myös saatiin erinomaista palautetta niin järjestämässä olleilta nuorilta kuin myös tapahtumaan osallistuneilta ”asiakkailta”. Lue lisää raportista!

Miten työ muuttuu tulevaisuudessa?

Tulevaisuudentutkija Otto Tähkäpää Kuopion lukioiden vieraana

Järjestimme tulevaisuuden työelämä ja työn murros -teemaisia luentoja ja työpajoja 20.-21.10. 2020 Klassikan, Lyseon ja Kallaveden lukioilla. Luennoitsijana ja työpajojen vetäjänä toimi tulevaisuudentutkija Otto Tähkäpää.

Otto Tähkäpää

Otto Tähkäpää (VTM) on tulevaisuuden- ja historiantutkija sekä Tulevaisuuskoulun rehtori ja toiminnanjohtaja. Tulevaisuuskoulu liittyi 2020 Lasten ja nuorten säätiöön. Otto on kiinnostunut  työn, koulutuksen, oppimisen ja osaamisen tulevaisuudesta.  Tulevaisuuden lisäksi Ottoa kiehtoo myös menneisyys ja hän valmisteleekin parhaillaan väitöskirjaa yhteiskunta- ja ympäristöhistorian alalta.

Työn murros -luennot ja työpajat

Työskentely alkoi ennakkotehtävällä, jonka lukiolaiset saivat Otolta. Tehtävässä nuoret pääsivät miettimään omia tulevaisuuden näkymiään vuoteen 2035 tulevaisuusväittämien avulla. Työn murros -luennolla Otto avasi ensin työn historiaa ja sitä, miten kauan ihmisen elämä on ollut hyvin samankaltaista – taistelua hengissä pysymisestä. Nykypäivänä kehityksen tahti on huimaa ja tulevaisuutta on vaikeaa ennustaa.

Sitran megatrendikorttien kautta opiskelijat lähtivät luovan hulluttelevasti visioimaan ja kehittelemään mahdollisia tulevaisuuden näkymiä. Miten megatrendit ja heikot signaalit tulevat kehittymään? Miten ne vaikuttavat ihmisen arkeen ja tulevaisuuden työhön? Miten teknologia kehittyy? Miten ruokaa tuotetaan? Millaisia ammatteja on vuonna 2050? Jokainen ryhmä kehitteli tulevaisuuspyörän avulla tulevaisuuden ammatteja. Alla esimerkki tehtävän ohjeistuksesta.

Tulevaisuuden ammatti

Tulevaisuuden ammatit riippuvat siitä, millaisia ongelmia ja tarpeita tulevaisuudessa on ja miten niitä voidaan ratkoa ja tyydyttää. Millaisia ovat siis tulevaisuuden ongelmat ja tarpeet?

Tehtävän eteneminen:

  1. Pienryhmät valitsevat tulevaisuuspyörästä jonkun kolmannen tai neljännen asteen vaikutuksen ja pohtivat, millaisia uusia ongelmia tai tarpeita ko. siihen liittyy.
  2. Pienryhmät keksivät tulevaisuuden ammatin, joka vastaa esille nousseeseen ongelmaan tai tarpeeseen.
  3. Tulevaisuuden ammatti luodaan käyttämällä tukena siihen tarkoitettua työpohjaa ja vastaamalla siinä esitettyihin kysymyksiin.
  4. Lopuksi nuoret piirtävät kuvan tulevaisuuden ammatista, ammattilaisen työpäivästä tai hänen käyttämästään teknologiasta.