Tulevaisuudentutkija Otto Tähkäpää Kuopion lukioiden vieraana
Järjestimme tulevaisuuden työelämä ja työn murros -teemaisia luentoja ja työpajoja 20.-21.10. 2020 Klassikan, Lyseon ja Kallaveden lukioilla. Luennoitsijana ja työpajojen vetäjänä toimi tulevaisuudentutkija Otto Tähkäpää.
Otto Tähkäpää
Otto Tähkäpää (VTM) on tulevaisuuden- ja historiantutkija sekä Tulevaisuuskoulun rehtori ja toiminnanjohtaja. Tulevaisuuskoulu liittyi 2020 Lasten ja nuorten säätiöön. Otto on kiinnostunut työn, koulutuksen, oppimisen ja osaamisen tulevaisuudesta. Tulevaisuuden lisäksi Ottoa kiehtoo myös menneisyys ja hän valmisteleekin parhaillaan väitöskirjaa yhteiskunta- ja ympäristöhistorian alalta.
Työn murros -luennot ja työpajat
Työskentely alkoi ennakkotehtävällä, jonka lukiolaiset saivat Otolta. Tehtävässä nuoret pääsivät miettimään omia tulevaisuuden näkymiään vuoteen 2035 tulevaisuusväittämien avulla. Työn murros -luennolla Otto avasi ensin työn historiaa ja sitä, miten kauan ihmisen elämä on ollut hyvin samankaltaista – taistelua hengissä pysymisestä. Nykypäivänä kehityksen tahti on huimaa ja tulevaisuutta on vaikeaa ennustaa.
Sitran megatrendikorttien kautta opiskelijat lähtivät luovan hulluttelevasti visioimaan ja kehittelemään mahdollisia tulevaisuuden näkymiä. Miten megatrendit ja heikot signaalit tulevat kehittymään? Miten ne vaikuttavat ihmisen arkeen ja tulevaisuuden työhön? Miten teknologia kehittyy? Miten ruokaa tuotetaan? Millaisia ammatteja on vuonna 2050? Jokainen ryhmä kehitteli tulevaisuuspyörän avulla tulevaisuuden ammatteja. Alla esimerkki tehtävän ohjeistuksesta.
Tulevaisuuden ammatti
Tulevaisuuden ammatit riippuvat siitä, millaisia ongelmia ja tarpeita tulevaisuudessa on ja miten niitä voidaan ratkoa ja tyydyttää. Millaisia ovat siis tulevaisuuden ongelmat ja tarpeet?
Tehtävän eteneminen:
Pienryhmät valitsevat tulevaisuuspyörästä jonkun kolmannen tai neljännen asteen vaikutuksen ja pohtivat, millaisia uusia ongelmia tai tarpeita ko. siihen liittyy.
Pienryhmät keksivät tulevaisuuden ammatin, joka vastaa esille nousseeseen ongelmaan tai tarpeeseen.
Tulevaisuuden ammatti luodaan käyttämällä tukena siihen tarkoitettua työpohjaa ja vastaamalla siinä esitettyihin kysymyksiin.
Lopuksi nuoret piirtävät kuvan tulevaisuuden ammatista, ammattilaisen työpäivästä tai hänen käyttämästään teknologiasta.
Klassikan ensimmäisen vuoden opiskelijoilla oli loka-marraskuussa 2020 tiimijakso, jossa oppiaineiden sisällöt oli integroitu osin toisiinsa. Jakson ajan työskenneltiin 4 – 5 hengen tiimeissä. Viikoittain aloitettiin oppiaineen omilla opetunneilla ja sitten tehtiin oppiaineita yhdistävä viikkotehtävä, joka esitettiin viikon lopussa.
Tänä vuonna tiimijakson teema oli tulevaisuus. Opiskelijoilla oli tiimijaksossa kaksi erilaista oppiainekokonaisuutta. Futuurissa ryhmät 20A – D opiskelivat terveystietoa, yhteiskuntaoppia, äidinkieltä, opoa ja opo-tvt:tä, ja Ventuurissa ryhmät 20E – H opiskelivat englantia, maantiedettä, äidinkieltä, opoa ja opo-tvt:tä. Molemmissa oppiainekokonaisuuksissa pureuduttin myös latinaan eri tieteitä yhdistävänä kielenä.
Useat vierailijat toivat tiimijakson teemaan syventävää tietoa. Futuristi Otto Tähkäpää Tulevaisuuskoulusta ohjasi opiskelijat pohtimaan tulevaisuuden työelämää.
Ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen Greenpeacesta kertoi tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista ilmaston näkökulmasta. Innovaatioviikolla Kuopio Business Center toi tuhdin tietopaketin yrittäjyydestä ja tiimeissä luotiin tulevaisuuden yrityksiä vuodelle 2040.
Myös opettajat tekivät tiivistä tiimityötä ja heittäytyivät luomaan tulevaisuuden ideoita!
Työelämän edustajat mukana Gradia-lukioiden LOPS-työskentelyssä 21.10.2020.
Kuva 1. Liiketoimintajohtaja Markku Pelkosen esitys keskustelun virittäjänä äidinkielen ja kirjallisuuden työpajassa.
Koulumaailmaa ympäröivien eri sektorien edustajien näkökulmat ja asiantuntemus ovat lukion opettajille ensiarvoisen tärkeitä erityisesti nyt, kun työstetään tulevaa paikallista opetussuunnitelmaa. Uudessa lukion opetussuunnitelmassa korostuvat laaja-alaisen osaamisen kokonaisuudet kaikissa oppiaineissa. Näihin kokonaisuuksiin kuuluvat hyvinvointiosaaminen, vuorovaikutusosaaminen, monitieteellinen ja luova osaaminen, globaali- ja kulttuuriosaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen sekä eettisyys ja ympäristöosaaminen. Opetussuunnitelma tuo mukanaan sekä sisällöllisiä että etenkin rakenteellisia muutoksia opetuksen toteuttamiseksi ja vaatimuksia opettajien lisäkoulutuksen järjestämiseen.
Gradia-lukioissa (Jyväskylän Lyseon lukio, Schildtin lukio, Jyväskylän aikuislukio) on organisatoristen muutosten seurauksena syntynyt tarve toimia eri tavoin oppilaitosyhteisön kasvaessa. Lukioissamme on nykyisin yhteensä 2600 opiskelijaa ja opetushenkilöstöä 160. Opettajien pedagogisen osaamisen vahvistamiseen ja tiimimäiseen tapaan johtaa, opettaa ja opiskella on satsattu kouluissamme laajasti.
Ohjatusti kohti tulevaisuuden työelämää (ESR) -hankkeen tavoitteena on vahvistaa lukion ja työelämän vuoropuhelua työelämän osaamistarpeista sekä tukea opiskelijoiden kykyä toimia tulevaisuuden muuttuvassa työelämässä. Lukiot haluavat saada työelämän edustajat aidosti mukaan paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Tällä yhteistyöllä lukioissa voidaan ennakoida ja ottaa huomioon uudessa opetussuunnitelmassa ja opetuksessa työelämän jatkuva ja kiihtyvä muutos ja sen mukanaan tuomat tarpeet.
”Jokaisen opettajan tulee pystyä ennakoimaan ja yksilöimään, miten oman opetettavan oppiaineen sisältö tukee työelämätuntemusta ja urasuunnittelua.” – Raimo Vuorinen, JYU
Hankkeemme yhtenä tärkeänä tehtävänä on luoda malleja, joiden avulla opettajien olisi helppo löytää omaan oppiaineeseensa työelämätietoa ja asiantuntijuutta. Tavoitteenamme on mm. koota kontakteja korkeakouluista, julkiselta sektorilta ja yritysmaailmasta opettajien ja opiskelijoiden käyttöön.
“Oli ihanaa olla mukana ja tehdä jotain yhteiskunnallista.”
Maaliskuussa 2020 koronapandemia muutti radikaalisti toimintaympäristöä ja siksi piti löytää uusia tapoja yhteistyön toteuttamiselle. Nopea etätyöskentelyyn siirtyminen lukioissa vahvisti opettajien verkkotyöskentelytaitoja, minkä ansiosta meidän oli helppo kokeilla työpajaa Teams-yhteyksin. Ehdotimme kemian opettajille työelämän edustajien kanssa toteutettavaa yhteistä työskentelyä. Pyysimme kemian asiantuntijoita eri sektoreilta esittelemään omaa työtään, sen vaatimuksia ja heidän näkemyksiään siitä, mitä osaamista tulevaisuuden työelämässä tarvitaan. Yhteisen keskustelun tavoitteena oli avata työelämänäkökulmaa ja saada virikkeitä käynnissä olevaan lukion opetussuunnitelmatyöhön. Asiantuntijoina pajatyöskentelyyn osallistuivat kemian professori Jan Lundell Jyväskylän yliopistolta, market access manager Jenni Veid Medaffcon Oy:stä ja sairaalakemisti Jukka Saarimies Nordlab Oy:stä.
Työpajan toteutusta pidettiin onnistuneena ja rakenteeltaan sekä kestoltaan sopivana. Kemian opettajien mielestä parasta työpajassa oli kuulla näkemyksiä kemian osaamisesta ja kemiaan liittyvästä työelämästä sekä ajatustenvaihto erilaisessa työympäristössä toimivien henkilöiden kanssa. Työelämän edustaja mainitsi, että oli ihanaa olla mukana ja tehdä jotain yhteiskunnallista. Onnistunut toteutus ja osallistujien palautteet kannustivat kokeilemaan tämän tyyppistä työpajatyöskentelyä laajemminkin.
“Tämä konsepti tosiaan sopii myös toisiin aineryhmiin ja toisten oppiaineiden opettajille.”
Kemian työpajan innoittamina mietimme, miten hyödyntäisimme onnistunutta pilottia lukion kaikille aineryhmille. Lukioissa on tiivis aikataulu ja yhteisten aikojen sopiminen on vaativaa. Päätimme ehdottaa lukiokoulutuksen johdolle, että kaikissa aineryhmissä järjestettäisiin samanaikaisesti työpajat seuraavan lukuvuoden alkupuolella. Hankkeemme vastuulla oli järjestää koko Gradia-lukioiden opetushenkilöstölle sekä johdolle samaan aikaan toteutettavaksi koulutustyöpajat 21.10. Työpajojen ajoituksesta ja toteuttamisesta neuvoteltiin yhdessä lops-kehitystyöryhmän toimijoiden kanssa. Hyvällä ajoituksella ja yhteissuunnittelulla saimme työskentelyn ja sen teemat – työelämävalmiudet ja tulevaisuuden osaamistarpeet – sopimaan erinomaisesti myös Gradia-lukioiden Lops2021-prosessiin. Osallistimme lops-aineryhmävastaavat toteutuksen suunnitteluun ja perehdytimme heidät tarkemmin työpajan teemaan.
Gradia-lukioiden opettajille lähetettiin kysely, jossa heitä haastettiin ehdottamaan asiantuntijoita omiin työpajoihinsa. Näin aktivoimme opettajien omia verkostoja mukaan, kun lähdimme kontaktoimaan ja kokoamaan yhteensä 30 asiantuntijan joukkoa. Asiantuntijoiden osallistuminen eri puolilta Suomea oli mahdollista etäyhteyksin toteutettavaan vuoropuheluun ja työskentelyyn. Tekniikan hyödyntämisen tarjoamat edut tulivat hyvin esille.
Ehdotetuista asiantuntijoista vain muutama joutui kieltäytymään osallistumisestaan työesteiden takia. Asiantuntijoille lähetettiin ohjeistus siitä, mitä asioita toivoimme heidän käsittelevän alustuksissaan. Tarkoituksenamme oli ennen kaikkea saada mahdollisimman monipuolinen käsitys siitä, mitkä ovat eri alojen edustajien näkemykset keskeisimmistä työelämätaidoista. Ennen varsinaisen työpajan toteutusta kaikkien eri osallistujatahojen (koulun johto, lops-vastaavat, digipalvelut) edustajien kanssa tarkennettiin koulutusiltapäivän sisältö ja kulku toimintaohjeineen. Vaikka Teams-alusta oli jo tullut opetushenkilöstölle tutuksi viime keväänä, halusimme työpajoihin kuitenkin kaksi vastuuhenkilöä, jotta työskentely verkon kautta sujuisi jouhevasti. Huolellisella valmistelulla ja ohjeistuksella tavoittelimme mahdollisimman toimivaa ja sisällöltään jokaiselle aineryhmälle räätälöityä kokonaisuutta.
Kolmekymmentä innostavaa asiantuntijaa
Samaan aikaan järjestettiin yhteensä kymmenen työpajaa, joista yksi lukiojohdolle. Jokaisessa workshopissa oli mukana asiantuntija julkiselta sektorilta, korkeakoulusta ja yritysmaailmasta.
Asiantuntijoita Jyväskylän yliopistolta olivat:
professori Hannu Heikkinen (Koulutuksen tutkimuslaitos) lehtori Harri Högmander (Matematiikan ja tilastotieteen laitos) professori Varpu Marjomäki (Bio- ja ympäristötieteiden laitos) yliopistonopettaja John Pajunen (Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos) professori Anne Pitkänen-Huhta (Kieli- ja viestintätieteiden laitos) apulaisprofessori Sari Sulkunen (Kieli- ja viestintätieteiden laitos) johtaja Peppi Taalas (Monikielinen akateemisen viestinnän keskus) professori Terhi-Anna Wilska (Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos)
Jyväskylän ammattikorkeakoululta osallistui lehtori Sami Sallinen (Suomalainen musiikkikampus).
Yrityselämän edustajia olivat:
toimitusjohtaja Ilari Anttila (EnerKey Oy) hyvinvointiasiantuntija Jaakko Kotisaari (Firstbeat Oy) liiketoimintajohtaja Markku Pelkonen (Otava Oppimisen palvelut) henkilöstöpäällikkö Satu Pennanen (Valmet Oyj) viestinnän asiantuntija Kerttu Pylvänäinen (Kamua Oy) koulutusjohtaja Leena Pöntynen (Teknologiateollisuus) toimitusjohtaja Jaana Seppälä (KasvuOpen Oy) brainee Milla Toivanen (Blic Oy) hallintojohtaja Mika Tyrväinen (Naava Oy)
Julkiselta sektorilta asiantuntijoita olivat:
projektitutkija Päivi Berg (Nuorisotutkimusseura ry) sairaalafyysikko Eeva Boman (Sairaalafyysikot ry) kansainvälisten yhteyksien päällikkö Satu Heikkinen (Jyväskylän kaupunki) kansanedustaja Petri Honkonen (Eduskunta) tietopalvelusuunnittelija Miia Huomo (Tilastokeskus) meteorologi Matti Huutonen (YLE) yksikönpäällikkö Laura Kamras (Ulkoministeriö) amanuenssi Kristiina Ljokkoi (HAM Helsingin taidemuseo) hiippakuntasihteeri Mirca Mäensivu-Puukko (Lapuan hiippakunta) psykologi Timo Mäki (Jyväskylän kaupunki) henkilöstöasiantuntija Mari Nurmiranta (Jyväskylän kaupunki) johtaja (opetus ja kulttuuri) Terhi Päivärinta (Kuntaliitto)
Kuva 2. Asiantuntijoita eri työpajoista.
Työpajoihin saatiin asiantuntijoita laajasti eri työelämän sektoreilta sekä erilaisista työtehtävistä. Alustukset olivat erinomaisia kuvauksia nykypäivän asiantuntijatyön arjesta ja syvällinen luotaus tämän päivän työssä tarvittaviin tietoihin ja taitoihin.
Kaikille asiantuntijoille oli lähetetty ennakkoon seuraavat kysymykset:
Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät työelämätaidot ja mitä taitoja tarvitset omassa työssäsi? Mitä tärkeitä taitoja opit lukiossa ja mitä olisit tarvinnut enemmän? Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät työelämätaidot? Mitä taitoja pidät tärkeinä erityisesti tulevaisuudessa?
Alustuksista ja esityksistä sekä käydyistä keskusteluista nousi esiin paljon yhdistäviä tekijöitä, joita lähes kaikki asiantuntijat tarvitsivat omassa työssään ja jotka he nostivat keskeisimmiksi työelämätaidoiksi nyt ja tulevaisuudessa.
“Tärkein työelämätaito on kyky luoda omien arvojen mukainen työelämä, riittävän monipuolinen osaaminen, resilienssiä sekä hyvät verkostot.”
Kuva 3. Viestinnän asiantuntija Kerttu Pylvänäisen nosto tärkeimmäksi työelämätaidoksi.
Keskeisimmäksi työelämätaidoksi mainittiin lähes kaikkien asiantuntijoiden esityksissä vuorovaikutustaidot. Tämä nousi esiin monella eri tavalla. Asiantuntijatyössä työtä tehdään monesti osana jotakin tiimiä. Kyky monipuoliseen vuorovaikutukseen, suulliseen ja kirjalliseen esittämiseen sekä kyky ymmärtää erilaisia ihmisiä ovat keskeinen osa lähes kaikkien asiantuntijoiden työtä.
Toisena keskeisenä työelämätaitona pidettiin kriittistä ajattelua. Tämä sanoitettiin monella eri tavalla. Asiantuntijoiden oli pystyttävä erottamaan valtavasta määrästä dataa oleellinen tieto ja ymmärtämään laajoja kokonaisuuksia sekä kyettävä hyödyntämään tämä tieto mahdollisimman tehokkaasti.
Kaikki asiantuntijat tarvitsevat luonnollisesti oman alansa vahvaa substanssiosaamista eli tiedolliset sisällöt ja teoria on oltava hallussa. Kolmas keskeinen taito, jota asiantuntijat tarvitsevat alasta riippumatta, on monipuoliset digitaidot. Moderni työelämä hyödyntää niin voimakkaasti tieto- ja viestintätekniikkaa, että niiden riittävä hallinta on välttämättömyys. Sisällöntuottaja ja bloggaaja tarvitsevat erilaisia työkaluja kuin esimerkiksi sairaalafyysikko, mutta molemmat tarvitsevat paljon tavallisia tietojenkäsittelyohjelmia.
Kuva 4. Opettajia ja rehtoreita eri työpajoista.
“Mistä voimme tietää, millaista on tulevaisuuden työelämä?”
Tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta ja myös työelämän muutosten täydellinen ennakointi on haastavaa. Asiantuntijoidemme esityksistä tulevaisuuden keskeisimmiksi työelämätaidoiksi pystyi huomaamaan paljon yhtäläisyyksiä. Sopeutumiskykyä eli resilienssiä tarvitaan alati muuttuvassa ja hektisessä maailmassa, mikä näkyi myös eri aloja edustavien toimijoiden alustuksissa.
Professori Hannu Heikkinen Jyväskylän yliopistosta haastoi jo oman esityksensä otsikossa, voimmeko todella edes ennakoida tulevaisuuden työelämää. Kuluvan vuoden aikana pandemiaksi levinnyt koronavirusepidemia on ollut omanlaisensa musta joutsen, jonka moninaisia vaikutuksia on todella ollut vaikea kuvitella.
Kuva 5. Professori Hannu Heikkisen kysymys tulevaisuuden työelämästä.
Tärkeä osa tätä muutoksensietokykyä on kyky oppia uutta ja oppimaan oppiminen. Ennakoimattomiin muutoksiin on helpompi reagoida, jos kykenee oppimaan uutta. Digitalisaatio ja robotiikka etenevät kovaa vauhtia ja niiden luomat mahdollisuudet avaavat aivan uusia työnimikkeitä tulevaisuudessa. Robotin töitä ei kannata yrittää varastaa, vaan kaikkien alojen asiantuntijoiden työssä mekanistisen tiedon käsittelyn määrä putoaa. Ihmisen aivot kannattaa mekanistisen datan käsittelyn sijaan valjastaa saadun tiedon tulkintaan ja jatkojalostamiseen. Myös kyky seuloa luotettava tieto valtavasta datamäärästä on tärkeä taito, mikä nousi myös monen asiantuntijan esityksestä tärkeäksi taidoksi tulevaisuuden työelämässä.
Tärkeistä tulevaisuuden taidoista otettiin esiin myös resurssiviisaus. Resurssit voidaan nähdä yksilön jaksamisen resursseina, taloudellisina resursseina ja myös ympäristön kantokyvyn resursseina. Kaikkien näiden resurssien – aineellisten ja aineettomien – vastuullinen ja järkevä käyttö on edellytys kestävälle toiminnalle ja tärkeä osa tulevaisuuden ammattilaisten osaamista. KasvuOpenin toimitusjohtaja Jaana Seppälä muistuttaa myös omien arvojen merkityksestä alaa ja työtä valittaessa.
Työpajan vetäjät esittelivät opetussuunnitelman perusteista tehtyjä poimintoja liittyen opetuksen toteuttamiselle asetettuihin vaatimuksiin työelämä- ja yrittäjyysyhteistyöstä. Nostona oli myös kysymys siitä, millaista osaamista nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan. Alustusten pohjalta työpajoissa käytiin vilkasta keskustelua ja todettiin yhteistyön kiinnostavuus ja tarpeellisuus jatkossa.
Lops-työpajan jälkeen lähetimme kaikille – lähes 200 osallistujalle – kyselyn, jossa he antoivat palautetta asiantuntijoille, arvioivat työpajojen antia omaan työhönsä ja ideoita lukioiden ja työelämän yhteistyöskentelyn kehittämiseen.
“Kiitos, että tulitte mukaan lops-työhömme!”
Osallistujien mielestä asiantuntijat olivat valmistelleet erinomaiset alustukset, jotka tarjosivat hyvät lähtökohdat keskustelulle. Alustukset olivat osallistujien mielestä mielenkiintoisia, ajatuksia herättäviä, hyvin valmisteltuja ja selkeän tiiviitä. Esittelyistä välittyi myös tunne siitä, että he viihtyvät nykyisessä työtehtävässään, mikä tuli myös esiin innostavana ja asiantuntevana esityksenä. Osallistujien mukaan työpajan teemaa ja kohderyhmää oli pohdittu huolellisesti ja kaikkien osallistujien yhteiset intressit nousivat keskiöön. Työpajan asiantuntijat pitivät myös toistensa alustuksia kiinnostavina ja huomasivat, kuinka yllättävän samansuuntaisia ajatuksia heillä kaikilla oli tulevaisuuden työelämän taidoista. Alustajien näkemykset työelämätaidoista saivat myös opettajat pohtimaan omaa oppimistaan ja ajankäyttöä tarkemmin.
Opettajat olisivat halunneet vielä tuoda vastavuoroisesti esille sen, mitä nykyopetus on lukiossa. He olisivat myös mielellään halunneet kuulla lisää siitä, mitä ohjeita alustajilla olisi nuorelle opiskelijalle, joka haluaisi suuntautua heidän edustamalleen alalle.
“Työnantaja ei ole nykyisin kiinnostunut osaamisesta taaksepäin vaan työnhakijan rohkeasti aukikuvaamasta potentiaalista ja unelmista eteenpäin.”
Useammassa vastauksessa korostui lukion opettajan perustyön tärkeys, johon kuuluvat myös toistuvat arkiset kohtaamiset, joissa opiskelija oppii samalla monia vuorovaikutustaitoja, joista hänelle on hyötyä niin jatko-opinnoissa kuin työelämässä. Asiantuntijoiden alustukset vahvistivat myös opettajien ajatuksia siitä, mitä taitoja tulevaisuuden tekijä erityisesti tarvitsee eli tiimityöskentely-, digi- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä hyviä suullisia ja kirjallisia viestintätaitoja.
Nähtiin myös tärkeänä se, että opettajan tulisi vain sitkeästi jaksaa vaatia nuoria entistä enemmän kiinnittämään huomiota siihen, miten toimia eri tilanteissa ja samalla altistaa heitä toisten kohtaamiseen. Opiskelijoita tulisi rohkaista tarttumaan yhteiskunnan eri tilaisuuksiin ja toimimaan rohkeasti. Opiskelijoille tulisi enemmän korostaa ajatusta “miten petaa, siten makaa”. Opettajan tehtävänä on omalla esimerkillään muistaa innostaa ja lisätä kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen harjoittelua, keskustelua ja väittelyä. Asiantuntijoiden alustukset saivat myös opettajat pohtimaan omaa elinikäistä oppimistaan ja kehittymistään.
Opettajien palautteissa tuli myös esille se, että koulun ulkopuolisten ammattilaisten asiantuntemusta tulisi hyödyntää monipuolisemmin opetuksessa. Lukio tarvitsee enemmän vuoropuhelua korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Opiskelijat haluttaisiin myös osallistaa etsimään mielenkiintoisia ja uusia yhteistyökumppaneita. Moni opettaja on kiinnostunut toteuttamaan oppitunneillaan erilaisia virtuaalivierailuja ja kysymystuokioita työelämän ja korkeakoulujen edustajien kanssa.
Kuva 6. Liiketoimintajohtaja Markku Pelkosen näkökulmia tulevaisuustaitoihin.
“Millainen tyyppi pärjää työelämässä, mitä taitoja opettelemme lukiossa ja millä osaamisella on merkitystä?”
Opettajien näkemysten mukaan opiskelijat kaipaavat paljon tietoa erilaisista urapoluista ja työelämän vaatimuksista. Opettajat halusivat myös vahvistaa omia näkemyksiään ja löytää konkreettisia tartuntapintoja työelämään esim. tet-tai job shadowing -menetelmin työpaikalla tai verkkoalustoilla. Heidän on hyvä tuntea se yhteiskunnallinen ympäristö, jonne opiskelijat aikanaan siirtyvät. Yhteistyömuotoja eri sektorien välillä haluttiin systematisoida siten, että esimerkiksi eri aineryhmät olisivat vuorovuosin vastuussa yhteistyöstä tai, että lukioille valittaisiin opettajista työelämätiimit, jotka kehittäisivät yhteistyötä useamman vuoden ajan. Ehdotettiin myös työelämästä kouluttajia lukioon sekä vuosittaisia seminaareja, joissa tarkasteltaisiin eri talojen toimintatapoja uuden opetussuunnitelman puitteissa ja jaettaisiin hyviä kokemuksia työelämäyhteistyöstä.
Oppitunneille ehdotettiin eri oppiaineisiin ja teemakokonaisuuksiin sopivia videovarantoja, joista voisi ammentaa eri tilanteisiin sopivia tietoiskuja. Opettajat ehdottivat, että yhteistyökumppaneiksi voisi pyytää korkeakoululähettiläitä ja vaihto-opiskelijoita sekä videovierailijoiksi opinnoistaan vasta valmistuneita tai nuoria yrittäjiä. Työelämätreffejä ym. työelämän yhteistyömuotoja olisi toistettava niin kauan, että ne muuttuvat “uudeksi normaaliksi”. Keski-Suomessa maaperää on muokattu jo 10 vuotta erilaisissa kehittämishankkeissa. Lähtökohtana tulevaisuuden yhteistyölle olisi molemminpuolinen hyöty ja win-win periaate.
“Jos lähtisimme kehittelemään pysyvämpää työryhmää työelämä-yhteistyön kehittämiseen, haluaisin napata teidät heti mukaan. “
Osallistujat arvioivat myös työpajojen toteutusta ja asiantuntijoiden antia.
Kuva 7. Työpajojen toteutus sai osallistujilta hyvän arvosanan.Kuva 8. Asiantuntijoiden anti työpajassa sai myös hyvän arvosanan.
Vahvistusta ja eväitä Gradia-lukioiden kehittämistyöhön
Työpajat käynnistivät tehokkaasti luontevan ja monipuolisen keskustelun työelämäyhteistyön merkityksestä koko lukioyhteisössä. Opettajilta ja työelämän edustajilta saadut palautteet vahvistivat käsitystä siitä, että lukioissa tarvitaan enemmän työelämäyhteistyötä. Yhteistyön jatkaminen on tärkeää, sillä lukioissa eletään monessa mielessä omassa koulutuskuplassa eikä välttämättä olla tietoisia kaikista mahdollisuuksista ja yhteistyön muodoista, joita korkeakoulut ja työelämä sekä nykyteknologia voisivat tarjota. Resursseja säästävä ja tekniikkaa hyödyntävä työskentelytapa mahdollistaa yhteistä tiedon rakentelua ja vuoropuhelua eri tahojen kesken. Asiantuntija-alustukset ja Teams-tallenteet työpajoista muodostavat rikkaan kokonaisuuden, jonka hyödyntämismahdollisuus on todellinen lisäresurssi. Materiaalien avulla opettajat ja esimiehet voivat tutustua joustavasti ajasta ja paikasta riippumatta työpajoissa käytyihin keskusteluihin. Tallenteiden avulla esimiehille tarjoutuu myös oiva tilaisuus tutustua opettajien ja eri alojen työelämän asiantuntijoiden käymään vuoropuheluun. Työpajatoteutus on yksi innostava ja rohkaiseva esimerkki yhteistyömahdollisuudesta yli rajojen.
Opettajat voivat halutessaan hyödyntää asiantuntijoiden esittelymateriaalia myös opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoiden osallistuminen työpajoihin yhdessä työelämän asiantuntijoiden ja opettajien kanssa voisi olla mielenkiintoista.
Työpajoissa pilotoimme yhteistyömallin, jota voidaan hyödyntää myös muissa Gradia-lukioilla järjestettävissä koulutus- ja yhteistyötilaisuuksissa.
Mikkelin lukiossa järjestetään teemakurssi “Matkailun uudet trendit Saimaalla” yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja paikallisten matkailuyritysten Järvisydämen ja Sahanlahden kanssa. Kurssi on tarkoitettu kielistä, matkailusta ja yrittäjyydestä kiinnostuneille. Kurssin aikana tehdään vierailuja maakunnan matkailuyrityksiin. Työmuotoihin kuuluvat yritysvierailut, case study ja pienryhmätyöskentely.
Kurssin aikana opiskelijat saavat kuvan siitä, millaisia matkailuyrityksiä seudulla on. Kurssilla tarkastellaan myös, miten uudet trendit kuten ekoturismi, hyvinvointi- ja terveysmatkailu, luonto- ja kulttuurimatkailu näkyvät Etelä-Savossa ja sitä, mikä merkitys on kielitaidolla ja kulttuurien tuntemuksella. Kurssilaiset osallistuvat myös työelämäagenttitoimintaan tutustumalla erilaisiin uratarinoihin.
Työelämäagentit tutustumassa matkailukohteessa
Mikkelin lukion OKTT-hankkeen ensimmäiset työelämäagentit, opettajat Satu Rantanen ja Tuula Räsänen vierailivat Hotel & Spa Resort Järvisydämessä tutustuen yhteen kiehtovimmista matkailukohteista täällä Etelä-Savossa. Järvisydämessä työelämäagenttejamme kohtasi ihana vastaanotto. Opettajat saivat tutustumispäivän aikana esittelyn yrityksestä, pääsivät kiertelemään aluetta ja työskentelemään majotuspaikan respassa.
Kokemus oli Satun ja Tuulan mielestä erittäin antoisa ja he suosittelevat työelämään tutustumista ehdottomasti myös muille opettajille. Järvisydämen yksi hienous oli Satun ja Tuulan mukaan nähdä kuinka yksilöllistä palvelua matkailukohde tarjoaa ja koko paikka muistuttaa siitä, että unelmia kannattaa tavoitella ja mikä tahansa on mahdollista!
Työelämätyöpajojen sisällöllistä suunnittelua Visla Solutions Oy:n kanssa. Kuva: Anni Pietarinen
Mitä tapahtuu tällä hetkellä työelämässä? Millainen on yritysten tilanne Etelä-Savossa ja Mikkelissä korona-aikana? Mitä työnhaussa on tällä hetkellä huomioitava? Millaista on työnhaku sosiaalisessa mediassa?
Tässä muutamia kysymyksiä, joihin haluaisimme antaa meidän Mikkelin lukion abeille vastauksia, jotta he olisivat valmiimpia kohtaamaan tulevaisuudessa työelämän asettamat vaatimukset ja haasteet. Me opettajat ja opot aiomme yhdistää voimamme yrittäjäyhteistyökumppaneidemme kanssa Ohjatusti kohti tulevaisuuden työelämää -hankkeen puitteissa, jotta pystyisimme tarjoamaan abeillemme mahdollisimman hyvät eväät työnhakuun ja tulevaisuuden työelämään.
Joulukuussa Mikkelin lukion abeilla starttaa opo2-kurssi, johon luomme yhdessä Visla Solutions Oy:n kanssa toiminnalliset työelämätyöpajat, joissa abit saavat vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin. Työpajapäivien aikana opiskelijat saavat katsauksia paikalliseen yritystoimintaan ja pääsevät harjoittelemaan työnhaussa tarvittavia taitoja mm. video-cv:n tekemisen muodossa.
Gradia-lukioiden eli Jyväskylän Lyseon lukion, Schildtin lukion ja Jyväskylän aikuislukion työelämäyhteistyö tarjoaa erilaisia kehittämis- ja yhteistyömahdollisuuksia.
Teille tämä yhteistyö voi antaa: • tilaisuuden oman toiminnan markkinointiin suoraan opiskelijoillemme • osaavia työntekijöitä nyt tai tulevaisuudessa • motivoituneita ja osaavia tekijöitä ja alanne oppijoita työpaikallenne • tilaisuuden kantaa yhteiskuntavastuuta ja vahvistaa vastuullisen työnantajan mainepääomaa • nykyisiä tai tulevia mahdollisia asiakkaita • ikkunan nuorten lukio-opiskelijoiden maailmaan
Haastamme teidät mukaan! • tarjoamaan kiertotalouteen liittyvän ongelman tai haasteen opiskelijatiimin ratkaistavaksi • mahdollistamaan yritysvierailuja tai työpaikkavierailuja tai asiantuntijavierailuja oppilaitokseen • tarjoamaan lukiolaisille lyhyitä työelämäjaksoja • toteuttamaan yhteisiä työpajoja tai tilaisuuksia lukion henkilöstön kanssa tavoitteena konkretisoida tulevaisuuden työelämän tarpeet • kehittämään uudenlaisia työelämäyhteistyön malleja • luomaan työelämälähtöistä alumnitoiminnan mallia • vaikuttamaan lukion opetussuunnitelman sisältöön aiheesta työelämävalmiudet
Gradiassa Jyväskylän Lyseon lukion lukuvuosisuunnitelmassa on viisi teemaviikkoa. Jaksoteemat ovat samat kuin tulevan uuden opetussuunnitelman laaja-alaiset osaamisen alueet. Vaikuttamisen ja kansainvälisyysviikon eli Global Action Weekin tavoitteena oli nostaa esille erilaisia vaikuttamisen keinoja globaalilla tasolla.
Pandemiasta johtuen toteutukset tehtiin webinaareina ja Teams-yhteyksin. Alkuviikon teemoina olivat mm. Unicef, Gradian Model United Nations -toiminnan esittely, monikulttuurisuus ja oman koulun kahdenvälisten vaihtojen esittely. Perjantain teemana oli muuttoliikkeet, pakolaisuus, syrjintä, vähemmistöryhmät ja kehitysyhteistyö.
Hankkeemme osallistui 29.10. päivän toiselle ja kolmannen vuositasolle järjestettyyn ohjelmaan. Päivän teemana olivat vuorostaan kansainväliset työelämätaidot ja kulttuurien välinen viestintä. Apulaisprofessori Marko Siitonen Jyväskylän yliopiston Kieli- ja viestintätieteiden laitokselta luennoi kulttuurien välisestä viestinnästä koulumme ensimmäisen vuositason opiskelijoille.
Satu Heikkinen kansainvälisten yhteyksien päällikkö Jyväskylän kaupungista kertoi puolestaan näkemyksistään ja ajatuksistaan koskien kansainvälisiä työelämätaitoja. Hänen alustuksensa jälkeen opiskelijoilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kommentoida alustusta. Opiskelijoille annettiin myös mahdollisuus jatkotyöskentelyyn. Heidän tehtävänä oli löytää paikallisia tai globaaleja yrityksiä tai muita tahoja, jotka olisivat heidän näkökulmastaan mielenkiintoisia yhteistyökumppaneita lukioillemme.
Teksti ja kuvat: Arja Jokinen, Jyväskylän Lyseon lukio, Gradia
Lempäälän lukiossa tärkeä osa hanketta on ilmastosotureiden toiminta. Opiskelija Hilja-Maria on kirjoittanut mielenkiintoisen artikkelin ilmastomuutoksen ja ihmisen onnellisuuden suhteesta. Lue tästä:
LOPS 2021 tuo tullessaan tärkeän teknologiataidon osaksi matematiikan opetussuunitelmaa. Algoritmit ja lukuteoria – kurssin keskeisiin sisältöihin kuuluu ohjelmointi. Tämä uudistus on looginen, sillä ohjelmointi on jo ollut osa perusopetuksen opetussuunnitelmaa.
Lempäälän lukiossa olemme lisäämässä matematiikan opetussuunitelmaan myös toisen ohjelmointikurssin tukemaan oppilasta ponnisteluissaan algoritmisen ajattelun parissa.
Ohjelmointi, 2 op (MAA15)
Tavoitteet
• kertaa peruskoulun matematiikan opetussuunnitelmassa olevat ohjelmointitaidot • oppii tietotyypin luku lisäksi käyttämään myös merkkijonoja • oppii käyttämään listoja ohjelmia laatiessaan • oppii ratkaisemaan matematiikan ylioppilastehtäviä ohjelmointia käyttäen
Keskeiset sisällöt
• muuttujat, silmukat, ehdot ja if-rakenne • satunnaisuus ja simulaatiot • tekoälyn perusteet
Jo edellisessä opetussuunnitelmassa Lempäälässä oli tarjolla paikallisia tietotekniikka ja teknologia – oppiaineen kursseja.
Tässä luonnokset uuteen opetussuunnitelmaamme:
Tietotekniikan perusteet I
Opintojaksossa opitaan lukio-opinnoissa ja Abitti-koeympäristössä olevien sähköisten ohjelmistojen käyttöä. Puolet opintojaksosta käsittelee matemaattisia ohjelmistoja (GeoGebra sekä taulukkolaskenta- ja laskinohjelmistot). Toinen puoli käsittelee tekstin- ja kuvankäsittelyä, aineiston käsittelyä sekä muita opintojen kannalta hyödyllisiä ohjelmistoja. Opintojakso suositellaan käytäväksi ensimmäisenä lukiovuotena, jotta opittuja ohjelmistoja pystyy hyödyntämään mahdollisimman nopeasti heti opintojen alusta alkaen.
Tietotekniikan perusteet II
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija oppii perustaidot kuvankäsittelystä, esitysgrafiikasta, videoeditoinnista ja verkkojulkaisujärjestelmistä. Opintojaksossa tehdään 3D-malleja, joita tulostetaan 3D-tulostimella. Oman blogin perustamiseen ja ylläpitoon tutustutaan käyttäen julkaisualustaa. Opintojakso ei edellytä esitietoja.
Luovaa teknologiaa
Opintojaksossa tutustutaan teknologian mahdollisuuksiin yhdistämällä luovasti sähkötekniikkaa , Arduino-ohjelmointia ja 3D-tulostusta. Opintojaksossa rakennetaan ja ohjelmoidaan vimpaimia, joihin tarvittaessa yhdistetään 3D-tulostettuja osia. Opetusmenetelmänä on tekemällä oppiminen. Opintojakso ei edellytä esitietoja.
Gradia-lukiot ja Keski-Suomen Yrittäjät haluavat lisätä yhteistyötä lukiolaisten työelämävalmiuksien ja opettajien työelämäosaamisen vahvistamiseksi sekä koulun ja työelämän kehittämiseksi. Gradia-lukioiden tavoitteena on systemaattinen yhteistyö yritysten kanssa, työelämäjaksojen ja asiantuntijoiden verkoston rakentaminen sekä yhteisten tapahtumien ja kurssien toteuttaminen.
Muuttuva yhteiskunta, työelämä ja yrittäjyys vaativat uudenlaisia ratkaisuja jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämiseksi. Nuorten auttaminen eteenpäin elämässä on merkityksellistä ja yhteiskunnallisesti arvokasta työtä!
Nuoret myös odottavat lukiolta tiiviimpää vuoropuhelua työelämän kanssa. Gradia-lukioissa, joita ovat Jyväskylän Lyseon lukio, Schildtin lukio ja Jyväskylän aikuislukio, yhteistyön tavoitteet pohjautuvat lukion uuteen opetussuunnitelmaan, joka otetaan käyttöön elokuussa 2021. Uusi opetussuunnitelma linjaa kaksi työelämäyhteistyöhön liittyvää tavoitetta: työelämän ja yrittäjyyden tuntemuksen lisääminen sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamisen vahvistuminen.
Yhteistyö vauhtiin brunssilla
Paras yhteistyö lukion ja yrityksen välillä syntyy yhdessä suunnitellen, kokeillen ja oppien. Uudenlaisen yhteistyön starttitilaisuutena Jyväskylän alueella toimi Gradia-lukioiden ja Keski-Suomen Yrittäjien yhteinen brunssi Schildtin lukiolla perjantaina 30.10.2020 koronarajoitukset huomioiden. Herkullisen brunssitarjoilun ohessa keskusteltiin lukion nykytilanteesta ja yhteistyötoiveista yrittäjien kanssa.
Paikalla oli kaikkien osapuolten edustajia: yrittäjät Antony Smal Frostigon Oy:stä, Juha Kolari Docovenumista, Arja Soramäki Erila Oy:stä, Sofia Alajääskö Kirrin Kirppikseltä, Joni Borgström Pengon Oy:stä ja Juhani Ahonen Autokoulu Juhasta sekä Schildtin lukion opinto-ohjaajia, opettajia ja opiskelijoita.
Yrittäjä Juha Kolari kertoi oman yrittäjätarinansa.
Tilaisuudessa Schildtin lukion apulaisrehtori Mika Rantala kertoi lukion tavoitteista yrittäjäyhteistyölle ja unelmastaan saada kaikille lukio-opiskelijoille jotain yrittäjyyteen liittyvää osaksi opintoja. Opinto-ohjaajat esittelivät opinto-ohjauksen kokonaisuutta, yrittäjyyden esittelyä uravaihtoehtona sekä tämän hetken yrittäjäyhteistyön muotoja.
Gradia-lukioissa opiskelijat saavat kosketusta yrittäjyyteen
Schildtin lukion yrittäjyyskasvatuksen opettaja Mikko Saranen kertoi jo olemassa olevasta lukion yrittäjyyskasvatukseen liittyvästä toiminnasta. Lukiolaiset voivat saada kosketuksen yrittäjyyteen vaikkapa Yhdysvaltain suurlähetystön yritysideakilpailun (AEC), omien yritysideoiden kokeilun ja kehittämisen, Yritys hyvä! -kilpailun tai pop up –yrityspäivien kautta. Toiveena lukiossa on tehdä yritystapahtumista isompia ja säännöllisiä sekä saada käyttöön yritystila Jyväskylän keskustasta, jonka voisi antaa parhaiden yritysideoiden käyttöön kesäksi.
Lyseon lukiolla toteutetaan Vuosi yrittäjänä –ohjelmaa, Schildtin lukiolla TAT:n verkkokursseja ja lisäksi Jyväskylän Yritystehdas tarjoaa edistyneemmille yrittäjille opintoja ja sparrausta. Gradian yritysrahoitusraadilta opiskelijayritykset voivat hakea rahoitusta yrityksen kehittämiseen ja investointeihin. Myös eri oppiaineiden kursseilla tehdään yrittäjävierailuja ja yrittäjiä käy koulussa kertomassa omasta työstään.
Yrittäjät opiskelijoiden sparraajiksi
Brunssilla käytiin hyvää keskustelua lukion tulevasta opetussuunnitelmasta sekä yrittäjyyskasvatuksesta osana sitä. Lisäksi opiskelijat jakoivat omia näkemyksiään ja kokemuksiaan yrittäjyyden opetuksesta ja ohjauksesta.
Sofia Alajääskö, Laura Sallinen ja Lassi Pyykkö olivat yhtä mieltä yrittäjyysosaamisen merkityksestä lukiossa.
“Yrittäjäkummi ja sparraaja voisi tuoda paljon hyvää yrittäjyyden alkuvaiheessa oleville nuorille”, entinen Schildtin lukiolainen, nykyinen tuore yrittäjä Sofia Alajääskö kommentoi.
Samaa mieltä olivat Schildtin lukion toisen vuoden opiskelijat Pinja Hämäläinen ja Emma Suni, jotka molemmat toimivat yrittäjinä lukio-opintojen ohessa. “Konkreettista ja käytännön apua olisi kaivattu yrityksen perustamiseen”, kaksikko tuumasi.
Yrittäjyys esille aitona vaihtoehtona
Kartoittaakseen yrittäjien toiveita ja tahtotilaa Gradia-lukiot ja Keski-Suomen Yrittäjät lähettivät alkusyksystä kyselyn Jyväskylän alueen jäsenyrityksille. Yhteistyön muodoista yrittäjiä kiinnostivat erityisesti vierailu yrittäjänä oppilaitoksessa, yrittäjyyskurssilla sparraaminen, yhteisten työpajojen tai tilaisuuksien toteuttaminen lukion opettajien kanssa tavoitteena konkretisoida tulevaisuuden työelämän tarpeita, uudenlaisten työelämäyhteistyön mallien kehittäminen esim. yhteisten projektien muodossa ja lyhyiden työelämäjaksojen tarjoaminen lukiolaisille.
Yrittäjä Arja Soramäki pitää motivaatiota tärkeänä nuoren pohtiessa yrittäjäksi ryhtymistä.
”Lukion tehtävä ei niinkään liene kouluttaa yrityksen perustamiseen, mutta lukiossa olisi tärkeää muistaa mainita yrittäjyys aitona vaihtoehtona. Kävisin mielelläni puhumassa käytännön läheisistä aiheista: miten käytännössä pääset alkuun, miten voit testata laskelmilla yritysideasi toimivuutta, miten voit hakea apua taipaleesi alkuun, miten haet rahoitusta sekä miksi yrittäjäksi kannattaa ryhtyä ja mihin yrittäjiä tarvitaan. Opiskelijoiden motivaatio on tässäkin kaiken lähtökohta”, Soramäki summaa.
Brunssin päätteeksi yhteistyön jatkamisen ja tiivistämisen puolesta liputtivat kaikki osapuolet.
