Pakopelit ovat valloittaneet maailmaa pitkään ja saaneet hyvin moninaisia muotoja. Perinteisimpien huonepakopelien rinnalle on noussut paljon uudenlaisia sovelluksia ja pelien maailma on tullut sisään myös pedagogiseen viiekehykseen. Ohjatusti kohti tulevaisuuden työelämää -hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on pedagogiikan kehittäminen ja uusien pedagogisten mallien luominen. Mikkelin lukion opettajat tarttuivat tänä keväänä tähän haasteeseen oppimispakopelien kautta. Opettajille järjestettiin päivän tiivis koulutus pakopelien pedagogisesta hyödyntämisestä ja tämän jälkeen opettajatiimi lähti rakentamaan peliä, jonka sisältö tulisi tukemaan tulevaisuudessa tarvittavia työelämätaitoja ja niiden oppimista. Peli pyrittiin rakentamaan teknillisesti toimivaksi, jännittäväksi ja mielenkiintoiseksi siten, että pelaajat pääsevät uppoutumaan pelin maailmaan.
Suunnittelu aloitettiin jälleen hieman epävarmoissa olosuhteissa, sillä koronapandemia on rytmittänyt Mikkelin lukion lukukautta siten, että välillä olemme olleet etäopetusjaksoilla. Nämä pitkät etäopetusjaksot mielessä pitäen, opettajat halusivat toteuttaa pakopelin ihan fyysisessä tilassa ja fyysisin välinein, mikä toisi tervetullutta vaihtelua tämän lukukauden pitkiin etäjaksoihin. Pelillisten menetelmien hienous on siinä, että pelaaja on aktiivinen toimija ja pelejä voidaan pelata myös porukassa, jolloin yhdessä tekemällä voidaan oppia ja oivaltaa asioita. Pelin teemaksi valikoitui Ohjatusti kohti tulevaisuuden työelämää -hankkeen ydin eli tulevaisuuden työelämä ja siinä vaadittavat taidot. Pelin ideointi lähti liikkeelle tulevaisuuden työelämätaitojen hahmottelusta ja näiden taitojen sisällyttämisestä itse peliin. Koulutuspäivänä kirjoittelimme taululle keskeisiä tulevaisuuden työelämätaitoja ja siitä koko urakka lähti käyntiin.
Työelämäteema näkyi pakopelien toteutuksessa sisällöllisten tavoitteiden lisäksi itse tarinan rakentamisessa. Lukion 5. kerroksen itseopiskelutilaa ja uusia upeita kalusteita hyödynnettiin siten, että kerrokseen rakennettiin kuvitteellisen suuren kansainvälisen firman (OKTTAGON OY:n) avokonttori, jossa opiskelijat pääsivät pelaamaan 3-5 henkilön osastoissa. Osastoja oli kuusi kappaletta eli tilassa pelasi aina yksi perusryhmä (luokka) kerrallaan jaettuna avokonttorin pienempiin osastoihin. Peliin osallistuivat kaikki Mikkelin lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat oman perusryhmänsä vuorolla.
Opiskelijaryhmän saapuessa paikalle, heille kerrottiin tarina, jossa jokainen osallistuja työskentelee OKTTAGON Oy:n yhdellä osastolla ja aamulla töihin tullessaan työntekijät kohtaavat erilaisia haasteita, joihin olisi löydettävä ratkaisut. Osaston tehtävänä on esitellä yrityksen johtoryhmälle aiemmin valmisteltu esitys ja ehdottaa sopivinta työnhakijaa tulevan projektin johtoon. Valmis esitys ja projektipäälliköiden hakemukset ja CV:t on laitettu talteen salkkuun, mutta ongelmana töihin tullessa on se, että salkku on viikonlopun aikana kadonnut ja jokaisen osaston tehtävänä on vihjeiden avulla löytää salkku, keksiä siihen oikea koodi, selvittää sopivin hakija ja paluttaa esitys ja ehdotus projektipäälliköstä yrityksen johtoryhmälle määräajassa. Tässä tehtävässä tarvittiin erityisesti yhteistyötaitoja, kommunikointikykyä, vastuun ottamista ja paineensietokykyä.
Pelin toteutus kokonaisuutena oli meidän järjestäjien mielestä erittäin onnistunut ja palaute opiskelijoiltakin oli hyvin positiivista. Saimme työelämää mukaan peliin myös yhteistyöyrityksen avulla, sillä pelin toteutukseen osallistui myös Call Waves Solutions Oy, joka vastaili yhdessä pelin osuudessa pelaajien whatsapp-viesteihin antaen lisäohjeita peliin. Tänä keväänä rakennettu pelikokonaisuus toteutetaan yleisön pyynnöstä myös tuleville 1. vuosikurssin opiskelijoille ensi syksynä ryhmäyttämisen apuna. Kokemus oli niin antoisa, että meillä Mikkelin lukiolla on herännyt jo ajatuksia uuden pelikokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta!
Steven Reissin motivaatioteoria ja 16 elämän perustarvetta
Reiss Motivaatioprofiilin (engl. Reiss Motivation Profile®) tieteellinen pohja tulee amerikkalaisen psykologian ja psykiatrian professori Steven Reissin motivaatiotutkimuksesta.
Vuonna 1995 hänen tutkimusryhmänsä aloitti laajan tutkimuksen ja löysi tuhansien testihenkilöiden avulla yhteensä 16 psykologista perustarvetta, jotka löytyvät jokaisesta ihmisestä. Nämä perusmotiivit täytyy tyydyttää, jotta tuntisimme elämämme mielekkääksi. Ne muodostuvat sekä geeniperimämme että lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista, ja pysyvät tähän asti tehtyjen tutkimusten mukaan suhteellisen samoina läpi koko elämän. Siksi ne tarjoavat meille pitkäjänteistä orientaatioapua yksilöllisiin tarpeisiin ja motivaatioon. (www.motivaatiotalo.fi)
Motiviiprofiilien teko neljässä eri lukiossa Kuopiossa
Ohjatusti kohti tulevaisuuden työelämää -hanke mahdollisti RSMP -motiiviprofiilien (Reiss School Motivation Profile) laajamittaisen pilotoinnin neljässä eri Kuopion lukiossa lukuvuonna 2019-2020.
Profiileja tehtiin Kuopion Klassillisessa lukiossa, Kuopion Lyseossa, Kallaveden lukiossa sekä Kuopion taidelukio Lumitissa yhteensä noin 350 opiskelijalle. Kuopion Lyseossa ja Kuopion taidelukio Lumitissa profiilien tekoa ohjasi opinto-ohjaaja Reetta Varis. Kallaveden lukiossa profiilien teko ja purku tehtiin yhteistyössä lukion omien opinto-ohjaajien Anne Sivénin ja Timo Piiraisen kanssa. Kuopion Klassillisen lukion profiilien teosta vastasivat lukion omat opinto-ohjaajat Markku Ukkonen, Juha Torniainen ja Jonna Kuusisto.
Kaikissa lukioissa kohderyhmänä olivat toisen vuosikurssin opiskelijat. Profiilit tehtiin OP2 -kurssin tunneilla ja purettiin n. 10 opiskelijan pienryhmissä. Tämän lisäksi koulumotivaatiovalmentajakoulutuksen käyneet opinto-ohjaajat ovat voineet käyttää profiileja myös yksilöohjauksessa. Useat opinto-ohjaajat ovat kommentoineet, että profiili on oivallinen työkalu jatko-opintosuunnitelmien teossa ja itselle sopivan työn pohdinnoissa.
Palautekyselyn perusteella opiskelijat kokivat, että profiilin teko vahvisti käsitystä itsestä ja antoi uusia näkökulmia omiin tarpeisiin, sekä auttoi jatko-opintovaihtoehtojen suunnittelussa.
“Erittäin mielenkiintoinen kokemus ja itselleni jäi siitä paljon käteen!” (lukio-opiskelija)
“Kiehtova kokemus!” (lukio-opiskelija)
Kuopion klassillisessa lukiossa motiiviprofiileja on tehty jo useamman vuoden ajan. Opinto-ohjaajat järjestivät OpoCoaching ry:n pyynnöstä webinaarin tammikuussa 2021, jossa he kertovat profiilien teon käytännön toteutuksesta Klassikan lukiossa.
Haluatko lisätietoa RSMP -motiiviprofileista?
Suomessa motivaatioprofiilien käyttöä organisoi ja hallinnois Suomen motivaatiotalo. www.motivaatiotalo.fi
Lempäälän lukion Virta kampuksella on 14. ja 15.4. #VihreääVirtaa-lähiympäristöpäivä, johon jokainen voi ottaa osaa katsomalla tuottamiamme videoita ja tekemällä fiksumpia valintoja! Aiheina mm. liikenne, ruoka ja kotien lämmitys.
Teknologiataidot ovat osa työelämätaitoja. Tänä keväänä Lempäälän lukiossa panostetaan erityisesti ohjelmointiin. Viidennessä jaksossa olevalla todistamisen ja lukuteorian kurssilla perehdytään Python ohjelmointiin työkaluna lukuteoreettisten ongelmien ratkaisussa. Tätä tukemaan perustettiin myös ohjelmointityöpajat, jossa halukkaat voivat ottaa Python-ohjelmoinnin haltuun jo ennen matematiikan kurssin alkua. Pajatyöskentelyn välillä oppilaat ratkovat ongelmia https://tie.koodariksi.fi/ sivustolla. Opittuja taitoja voi hyödyntää myös kurssi- ja yo-kokeissa, sillä Python-tulkki on käytettävissä myös Abitti-ympäristössä.
Suomessa on pula 10 000 koodarista, joten toivotaan että mahdollisimman moni innostuu asiasta jo lukiossa.
Professori Markku Hannula: Keskeisimmät ja uusimmat tutkimustulokset motivaatiosta ja matematiikan opetuksesta ja oppimisesta ja miten hyödyntää niitä lukion matematiikan opetuksessa. (60 min) https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/markku-hannula
Ilmastosoturi-toiminta käynnistettiin Lempäälän lukiossa syyslukukauden alussa 2018. Perustamispäätöksen taustalla oli edellisenä lukuvuonna opiskelijaryhmän kanssa toteutettuja erittäin onnistuneeksi koettu Earth Week–ympäristötapahtuma.
Projekti päättyi Ideaparkin keskusaukiolla järjestettyyn Ekolauantai-tilaisuuteen, josta myös saatiin erinomaista palautetta niin järjestämässä olleilta nuorilta kuin myös tapahtumaan osallistuneilta ”asiakkailta”. Lue lisää raportista!
Tulevaisuudentutkija Otto Tähkäpää Kuopion lukioiden vieraana
Järjestimme tulevaisuuden työelämä ja työn murros -teemaisia luentoja ja työpajoja 20.-21.10. 2020 Klassikan, Lyseon ja Kallaveden lukioilla. Luennoitsijana ja työpajojen vetäjänä toimi tulevaisuudentutkija Otto Tähkäpää.
Otto Tähkäpää
Otto Tähkäpää (VTM) on tulevaisuuden- ja historiantutkija sekä Tulevaisuuskoulun rehtori ja toiminnanjohtaja. Tulevaisuuskoulu liittyi 2020 Lasten ja nuorten säätiöön. Otto on kiinnostunut työn, koulutuksen, oppimisen ja osaamisen tulevaisuudesta. Tulevaisuuden lisäksi Ottoa kiehtoo myös menneisyys ja hän valmisteleekin parhaillaan väitöskirjaa yhteiskunta- ja ympäristöhistorian alalta.
Työn murros -luennot ja työpajat
Työskentely alkoi ennakkotehtävällä, jonka lukiolaiset saivat Otolta. Tehtävässä nuoret pääsivät miettimään omia tulevaisuuden näkymiään vuoteen 2035 tulevaisuusväittämien avulla. Työn murros -luennolla Otto avasi ensin työn historiaa ja sitä, miten kauan ihmisen elämä on ollut hyvin samankaltaista – taistelua hengissä pysymisestä. Nykypäivänä kehityksen tahti on huimaa ja tulevaisuutta on vaikeaa ennustaa.
Sitran megatrendikorttien kautta opiskelijat lähtivät luovan hulluttelevasti visioimaan ja kehittelemään mahdollisia tulevaisuuden näkymiä. Miten megatrendit ja heikot signaalit tulevat kehittymään? Miten ne vaikuttavat ihmisen arkeen ja tulevaisuuden työhön? Miten teknologia kehittyy? Miten ruokaa tuotetaan? Millaisia ammatteja on vuonna 2050? Jokainen ryhmä kehitteli tulevaisuuspyörän avulla tulevaisuuden ammatteja. Alla esimerkki tehtävän ohjeistuksesta.
Tulevaisuuden ammatti
Tulevaisuuden ammatit riippuvat siitä, millaisia ongelmia ja tarpeita tulevaisuudessa on ja miten niitä voidaan ratkoa ja tyydyttää. Millaisia ovat siis tulevaisuuden ongelmat ja tarpeet?
Tehtävän eteneminen:
Pienryhmät valitsevat tulevaisuuspyörästä jonkun kolmannen tai neljännen asteen vaikutuksen ja pohtivat, millaisia uusia ongelmia tai tarpeita ko. siihen liittyy.
Pienryhmät keksivät tulevaisuuden ammatin, joka vastaa esille nousseeseen ongelmaan tai tarpeeseen.
Tulevaisuuden ammatti luodaan käyttämällä tukena siihen tarkoitettua työpohjaa ja vastaamalla siinä esitettyihin kysymyksiin.
Lopuksi nuoret piirtävät kuvan tulevaisuuden ammatista, ammattilaisen työpäivästä tai hänen käyttämästään teknologiasta.
Klassikan ensimmäisen vuoden opiskelijoilla oli loka-marraskuussa 2020 tiimijakso, jossa oppiaineiden sisällöt oli integroitu osin toisiinsa. Jakson ajan työskenneltiin 4 – 5 hengen tiimeissä. Viikoittain aloitettiin oppiaineen omilla opetunneilla ja sitten tehtiin oppiaineita yhdistävä viikkotehtävä, joka esitettiin viikon lopussa.
Tänä vuonna tiimijakson teema oli tulevaisuus. Opiskelijoilla oli tiimijaksossa kaksi erilaista oppiainekokonaisuutta. Futuurissa ryhmät 20A – D opiskelivat terveystietoa, yhteiskuntaoppia, äidinkieltä, opoa ja opo-tvt:tä, ja Ventuurissa ryhmät 20E – H opiskelivat englantia, maantiedettä, äidinkieltä, opoa ja opo-tvt:tä. Molemmissa oppiainekokonaisuuksissa pureuduttin myös latinaan eri tieteitä yhdistävänä kielenä.
Useat vierailijat toivat tiimijakson teemaan syventävää tietoa. Futuristi Otto Tähkäpää Tulevaisuuskoulusta ohjasi opiskelijat pohtimaan tulevaisuuden työelämää.
Ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen Greenpeacesta kertoi tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista ilmaston näkökulmasta. Innovaatioviikolla Kuopio Business Center toi tuhdin tietopaketin yrittäjyydestä ja tiimeissä luotiin tulevaisuuden yrityksiä vuodelle 2040.
Myös opettajat tekivät tiivistä tiimityötä ja heittäytyivät luomaan tulevaisuuden ideoita!
Työelämän edustajat mukana Gradia-lukioiden LOPS-työskentelyssä 21.10.2020.
Kuva 1. Liiketoimintajohtaja Markku Pelkosen esitys keskustelun virittäjänä äidinkielen ja kirjallisuuden työpajassa.
Koulumaailmaa ympäröivien eri sektorien edustajien näkökulmat ja asiantuntemus ovat lukion opettajille ensiarvoisen tärkeitä erityisesti nyt, kun työstetään tulevaa paikallista opetussuunnitelmaa. Uudessa lukion opetussuunnitelmassa korostuvat laaja-alaisen osaamisen kokonaisuudet kaikissa oppiaineissa. Näihin kokonaisuuksiin kuuluvat hyvinvointiosaaminen, vuorovaikutusosaaminen, monitieteellinen ja luova osaaminen, globaali- ja kulttuuriosaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen sekä eettisyys ja ympäristöosaaminen. Opetussuunnitelma tuo mukanaan sekä sisällöllisiä että etenkin rakenteellisia muutoksia opetuksen toteuttamiseksi ja vaatimuksia opettajien lisäkoulutuksen järjestämiseen.
Gradia-lukioissa (Jyväskylän Lyseon lukio, Schildtin lukio, Jyväskylän aikuislukio) on organisatoristen muutosten seurauksena syntynyt tarve toimia eri tavoin oppilaitosyhteisön kasvaessa. Lukioissamme on nykyisin yhteensä 2600 opiskelijaa ja opetushenkilöstöä 160. Opettajien pedagogisen osaamisen vahvistamiseen ja tiimimäiseen tapaan johtaa, opettaa ja opiskella on satsattu kouluissamme laajasti.
Ohjatusti kohti tulevaisuuden työelämää (ESR) -hankkeen tavoitteena on vahvistaa lukion ja työelämän vuoropuhelua työelämän osaamistarpeista sekä tukea opiskelijoiden kykyä toimia tulevaisuuden muuttuvassa työelämässä. Lukiot haluavat saada työelämän edustajat aidosti mukaan paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Tällä yhteistyöllä lukioissa voidaan ennakoida ja ottaa huomioon uudessa opetussuunnitelmassa ja opetuksessa työelämän jatkuva ja kiihtyvä muutos ja sen mukanaan tuomat tarpeet.
”Jokaisen opettajan tulee pystyä ennakoimaan ja yksilöimään, miten oman opetettavan oppiaineen sisältö tukee työelämätuntemusta ja urasuunnittelua.” – Raimo Vuorinen, JYU
Hankkeemme yhtenä tärkeänä tehtävänä on luoda malleja, joiden avulla opettajien olisi helppo löytää omaan oppiaineeseensa työelämätietoa ja asiantuntijuutta. Tavoitteenamme on mm. koota kontakteja korkeakouluista, julkiselta sektorilta ja yritysmaailmasta opettajien ja opiskelijoiden käyttöön.
“Oli ihanaa olla mukana ja tehdä jotain yhteiskunnallista.”
Maaliskuussa 2020 koronapandemia muutti radikaalisti toimintaympäristöä ja siksi piti löytää uusia tapoja yhteistyön toteuttamiselle. Nopea etätyöskentelyyn siirtyminen lukioissa vahvisti opettajien verkkotyöskentelytaitoja, minkä ansiosta meidän oli helppo kokeilla työpajaa Teams-yhteyksin. Ehdotimme kemian opettajille työelämän edustajien kanssa toteutettavaa yhteistä työskentelyä. Pyysimme kemian asiantuntijoita eri sektoreilta esittelemään omaa työtään, sen vaatimuksia ja heidän näkemyksiään siitä, mitä osaamista tulevaisuuden työelämässä tarvitaan. Yhteisen keskustelun tavoitteena oli avata työelämänäkökulmaa ja saada virikkeitä käynnissä olevaan lukion opetussuunnitelmatyöhön. Asiantuntijoina pajatyöskentelyyn osallistuivat kemian professori Jan Lundell Jyväskylän yliopistolta, market access manager Jenni Veid Medaffcon Oy:stä ja sairaalakemisti Jukka Saarimies Nordlab Oy:stä.
Työpajan toteutusta pidettiin onnistuneena ja rakenteeltaan sekä kestoltaan sopivana. Kemian opettajien mielestä parasta työpajassa oli kuulla näkemyksiä kemian osaamisesta ja kemiaan liittyvästä työelämästä sekä ajatustenvaihto erilaisessa työympäristössä toimivien henkilöiden kanssa. Työelämän edustaja mainitsi, että oli ihanaa olla mukana ja tehdä jotain yhteiskunnallista. Onnistunut toteutus ja osallistujien palautteet kannustivat kokeilemaan tämän tyyppistä työpajatyöskentelyä laajemminkin.
“Tämä konsepti tosiaan sopii myös toisiin aineryhmiin ja toisten oppiaineiden opettajille.”
Kemian työpajan innoittamina mietimme, miten hyödyntäisimme onnistunutta pilottia lukion kaikille aineryhmille. Lukioissa on tiivis aikataulu ja yhteisten aikojen sopiminen on vaativaa. Päätimme ehdottaa lukiokoulutuksen johdolle, että kaikissa aineryhmissä järjestettäisiin samanaikaisesti työpajat seuraavan lukuvuoden alkupuolella. Hankkeemme vastuulla oli järjestää koko Gradia-lukioiden opetushenkilöstölle sekä johdolle samaan aikaan toteutettavaksi koulutustyöpajat 21.10. Työpajojen ajoituksesta ja toteuttamisesta neuvoteltiin yhdessä lops-kehitystyöryhmän toimijoiden kanssa. Hyvällä ajoituksella ja yhteissuunnittelulla saimme työskentelyn ja sen teemat – työelämävalmiudet ja tulevaisuuden osaamistarpeet – sopimaan erinomaisesti myös Gradia-lukioiden Lops2021-prosessiin. Osallistimme lops-aineryhmävastaavat toteutuksen suunnitteluun ja perehdytimme heidät tarkemmin työpajan teemaan.
Gradia-lukioiden opettajille lähetettiin kysely, jossa heitä haastettiin ehdottamaan asiantuntijoita omiin työpajoihinsa. Näin aktivoimme opettajien omia verkostoja mukaan, kun lähdimme kontaktoimaan ja kokoamaan yhteensä 30 asiantuntijan joukkoa. Asiantuntijoiden osallistuminen eri puolilta Suomea oli mahdollista etäyhteyksin toteutettavaan vuoropuheluun ja työskentelyyn. Tekniikan hyödyntämisen tarjoamat edut tulivat hyvin esille.
Ehdotetuista asiantuntijoista vain muutama joutui kieltäytymään osallistumisestaan työesteiden takia. Asiantuntijoille lähetettiin ohjeistus siitä, mitä asioita toivoimme heidän käsittelevän alustuksissaan. Tarkoituksenamme oli ennen kaikkea saada mahdollisimman monipuolinen käsitys siitä, mitkä ovat eri alojen edustajien näkemykset keskeisimmistä työelämätaidoista. Ennen varsinaisen työpajan toteutusta kaikkien eri osallistujatahojen (koulun johto, lops-vastaavat, digipalvelut) edustajien kanssa tarkennettiin koulutusiltapäivän sisältö ja kulku toimintaohjeineen. Vaikka Teams-alusta oli jo tullut opetushenkilöstölle tutuksi viime keväänä, halusimme työpajoihin kuitenkin kaksi vastuuhenkilöä, jotta työskentely verkon kautta sujuisi jouhevasti. Huolellisella valmistelulla ja ohjeistuksella tavoittelimme mahdollisimman toimivaa ja sisällöltään jokaiselle aineryhmälle räätälöityä kokonaisuutta.
Kolmekymmentä innostavaa asiantuntijaa
Samaan aikaan järjestettiin yhteensä kymmenen työpajaa, joista yksi lukiojohdolle. Jokaisessa workshopissa oli mukana asiantuntija julkiselta sektorilta, korkeakoulusta ja yritysmaailmasta.
Asiantuntijoita Jyväskylän yliopistolta olivat:
professori Hannu Heikkinen (Koulutuksen tutkimuslaitos) lehtori Harri Högmander (Matematiikan ja tilastotieteen laitos) professori Varpu Marjomäki (Bio- ja ympäristötieteiden laitos) yliopistonopettaja John Pajunen (Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos) professori Anne Pitkänen-Huhta (Kieli- ja viestintätieteiden laitos) apulaisprofessori Sari Sulkunen (Kieli- ja viestintätieteiden laitos) johtaja Peppi Taalas (Monikielinen akateemisen viestinnän keskus) professori Terhi-Anna Wilska (Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos)
Jyväskylän ammattikorkeakoululta osallistui lehtori Sami Sallinen (Suomalainen musiikkikampus).
Yrityselämän edustajia olivat:
toimitusjohtaja Ilari Anttila (EnerKey Oy) hyvinvointiasiantuntija Jaakko Kotisaari (Firstbeat Oy) liiketoimintajohtaja Markku Pelkonen (Otava Oppimisen palvelut) henkilöstöpäällikkö Satu Pennanen (Valmet Oyj) viestinnän asiantuntija Kerttu Pylvänäinen (Kamua Oy) koulutusjohtaja Leena Pöntynen (Teknologiateollisuus) toimitusjohtaja Jaana Seppälä (KasvuOpen Oy) brainee Milla Toivanen (Blic Oy) hallintojohtaja Mika Tyrväinen (Naava Oy)
Julkiselta sektorilta asiantuntijoita olivat:
projektitutkija Päivi Berg (Nuorisotutkimusseura ry) sairaalafyysikko Eeva Boman (Sairaalafyysikot ry) kansainvälisten yhteyksien päällikkö Satu Heikkinen (Jyväskylän kaupunki) kansanedustaja Petri Honkonen (Eduskunta) tietopalvelusuunnittelija Miia Huomo (Tilastokeskus) meteorologi Matti Huutonen (YLE) yksikönpäällikkö Laura Kamras (Ulkoministeriö) amanuenssi Kristiina Ljokkoi (HAM Helsingin taidemuseo) hiippakuntasihteeri Mirca Mäensivu-Puukko (Lapuan hiippakunta) psykologi Timo Mäki (Jyväskylän kaupunki) henkilöstöasiantuntija Mari Nurmiranta (Jyväskylän kaupunki) johtaja (opetus ja kulttuuri) Terhi Päivärinta (Kuntaliitto)
Kuva 2. Asiantuntijoita eri työpajoista.
Työpajoihin saatiin asiantuntijoita laajasti eri työelämän sektoreilta sekä erilaisista työtehtävistä. Alustukset olivat erinomaisia kuvauksia nykypäivän asiantuntijatyön arjesta ja syvällinen luotaus tämän päivän työssä tarvittaviin tietoihin ja taitoihin.
Kaikille asiantuntijoille oli lähetetty ennakkoon seuraavat kysymykset:
Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät työelämätaidot ja mitä taitoja tarvitset omassa työssäsi? Mitä tärkeitä taitoja opit lukiossa ja mitä olisit tarvinnut enemmän? Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät työelämätaidot? Mitä taitoja pidät tärkeinä erityisesti tulevaisuudessa?
Alustuksista ja esityksistä sekä käydyistä keskusteluista nousi esiin paljon yhdistäviä tekijöitä, joita lähes kaikki asiantuntijat tarvitsivat omassa työssään ja jotka he nostivat keskeisimmiksi työelämätaidoiksi nyt ja tulevaisuudessa.
“Tärkein työelämätaito on kyky luoda omien arvojen mukainen työelämä, riittävän monipuolinen osaaminen, resilienssiä sekä hyvät verkostot.”
Kuva 3. Viestinnän asiantuntija Kerttu Pylvänäisen nosto tärkeimmäksi työelämätaidoksi.
Keskeisimmäksi työelämätaidoksi mainittiin lähes kaikkien asiantuntijoiden esityksissä vuorovaikutustaidot. Tämä nousi esiin monella eri tavalla. Asiantuntijatyössä työtä tehdään monesti osana jotakin tiimiä. Kyky monipuoliseen vuorovaikutukseen, suulliseen ja kirjalliseen esittämiseen sekä kyky ymmärtää erilaisia ihmisiä ovat keskeinen osa lähes kaikkien asiantuntijoiden työtä.
Toisena keskeisenä työelämätaitona pidettiin kriittistä ajattelua. Tämä sanoitettiin monella eri tavalla. Asiantuntijoiden oli pystyttävä erottamaan valtavasta määrästä dataa oleellinen tieto ja ymmärtämään laajoja kokonaisuuksia sekä kyettävä hyödyntämään tämä tieto mahdollisimman tehokkaasti.
Kaikki asiantuntijat tarvitsevat luonnollisesti oman alansa vahvaa substanssiosaamista eli tiedolliset sisällöt ja teoria on oltava hallussa. Kolmas keskeinen taito, jota asiantuntijat tarvitsevat alasta riippumatta, on monipuoliset digitaidot. Moderni työelämä hyödyntää niin voimakkaasti tieto- ja viestintätekniikkaa, että niiden riittävä hallinta on välttämättömyys. Sisällöntuottaja ja bloggaaja tarvitsevat erilaisia työkaluja kuin esimerkiksi sairaalafyysikko, mutta molemmat tarvitsevat paljon tavallisia tietojenkäsittelyohjelmia.
Kuva 4. Opettajia ja rehtoreita eri työpajoista.
“Mistä voimme tietää, millaista on tulevaisuuden työelämä?”
Tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta ja myös työelämän muutosten täydellinen ennakointi on haastavaa. Asiantuntijoidemme esityksistä tulevaisuuden keskeisimmiksi työelämätaidoiksi pystyi huomaamaan paljon yhtäläisyyksiä. Sopeutumiskykyä eli resilienssiä tarvitaan alati muuttuvassa ja hektisessä maailmassa, mikä näkyi myös eri aloja edustavien toimijoiden alustuksissa.
Professori Hannu Heikkinen Jyväskylän yliopistosta haastoi jo oman esityksensä otsikossa, voimmeko todella edes ennakoida tulevaisuuden työelämää. Kuluvan vuoden aikana pandemiaksi levinnyt koronavirusepidemia on ollut omanlaisensa musta joutsen, jonka moninaisia vaikutuksia on todella ollut vaikea kuvitella.
Kuva 5. Professori Hannu Heikkisen kysymys tulevaisuuden työelämästä.
Tärkeä osa tätä muutoksensietokykyä on kyky oppia uutta ja oppimaan oppiminen. Ennakoimattomiin muutoksiin on helpompi reagoida, jos kykenee oppimaan uutta. Digitalisaatio ja robotiikka etenevät kovaa vauhtia ja niiden luomat mahdollisuudet avaavat aivan uusia työnimikkeitä tulevaisuudessa. Robotin töitä ei kannata yrittää varastaa, vaan kaikkien alojen asiantuntijoiden työssä mekanistisen tiedon käsittelyn määrä putoaa. Ihmisen aivot kannattaa mekanistisen datan käsittelyn sijaan valjastaa saadun tiedon tulkintaan ja jatkojalostamiseen. Myös kyky seuloa luotettava tieto valtavasta datamäärästä on tärkeä taito, mikä nousi myös monen asiantuntijan esityksestä tärkeäksi taidoksi tulevaisuuden työelämässä.
Tärkeistä tulevaisuuden taidoista otettiin esiin myös resurssiviisaus. Resurssit voidaan nähdä yksilön jaksamisen resursseina, taloudellisina resursseina ja myös ympäristön kantokyvyn resursseina. Kaikkien näiden resurssien – aineellisten ja aineettomien – vastuullinen ja järkevä käyttö on edellytys kestävälle toiminnalle ja tärkeä osa tulevaisuuden ammattilaisten osaamista. KasvuOpenin toimitusjohtaja Jaana Seppälä muistuttaa myös omien arvojen merkityksestä alaa ja työtä valittaessa.
Työpajan vetäjät esittelivät opetussuunnitelman perusteista tehtyjä poimintoja liittyen opetuksen toteuttamiselle asetettuihin vaatimuksiin työelämä- ja yrittäjyysyhteistyöstä. Nostona oli myös kysymys siitä, millaista osaamista nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan. Alustusten pohjalta työpajoissa käytiin vilkasta keskustelua ja todettiin yhteistyön kiinnostavuus ja tarpeellisuus jatkossa.
Lops-työpajan jälkeen lähetimme kaikille – lähes 200 osallistujalle – kyselyn, jossa he antoivat palautetta asiantuntijoille, arvioivat työpajojen antia omaan työhönsä ja ideoita lukioiden ja työelämän yhteistyöskentelyn kehittämiseen.
“Kiitos, että tulitte mukaan lops-työhömme!”
Osallistujien mielestä asiantuntijat olivat valmistelleet erinomaiset alustukset, jotka tarjosivat hyvät lähtökohdat keskustelulle. Alustukset olivat osallistujien mielestä mielenkiintoisia, ajatuksia herättäviä, hyvin valmisteltuja ja selkeän tiiviitä. Esittelyistä välittyi myös tunne siitä, että he viihtyvät nykyisessä työtehtävässään, mikä tuli myös esiin innostavana ja asiantuntevana esityksenä. Osallistujien mukaan työpajan teemaa ja kohderyhmää oli pohdittu huolellisesti ja kaikkien osallistujien yhteiset intressit nousivat keskiöön. Työpajan asiantuntijat pitivät myös toistensa alustuksia kiinnostavina ja huomasivat, kuinka yllättävän samansuuntaisia ajatuksia heillä kaikilla oli tulevaisuuden työelämän taidoista. Alustajien näkemykset työelämätaidoista saivat myös opettajat pohtimaan omaa oppimistaan ja ajankäyttöä tarkemmin.
Opettajat olisivat halunneet vielä tuoda vastavuoroisesti esille sen, mitä nykyopetus on lukiossa. He olisivat myös mielellään halunneet kuulla lisää siitä, mitä ohjeita alustajilla olisi nuorelle opiskelijalle, joka haluaisi suuntautua heidän edustamalleen alalle.
“Työnantaja ei ole nykyisin kiinnostunut osaamisesta taaksepäin vaan työnhakijan rohkeasti aukikuvaamasta potentiaalista ja unelmista eteenpäin.”
Useammassa vastauksessa korostui lukion opettajan perustyön tärkeys, johon kuuluvat myös toistuvat arkiset kohtaamiset, joissa opiskelija oppii samalla monia vuorovaikutustaitoja, joista hänelle on hyötyä niin jatko-opinnoissa kuin työelämässä. Asiantuntijoiden alustukset vahvistivat myös opettajien ajatuksia siitä, mitä taitoja tulevaisuuden tekijä erityisesti tarvitsee eli tiimityöskentely-, digi- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä hyviä suullisia ja kirjallisia viestintätaitoja.
Nähtiin myös tärkeänä se, että opettajan tulisi vain sitkeästi jaksaa vaatia nuoria entistä enemmän kiinnittämään huomiota siihen, miten toimia eri tilanteissa ja samalla altistaa heitä toisten kohtaamiseen. Opiskelijoita tulisi rohkaista tarttumaan yhteiskunnan eri tilaisuuksiin ja toimimaan rohkeasti. Opiskelijoille tulisi enemmän korostaa ajatusta “miten petaa, siten makaa”. Opettajan tehtävänä on omalla esimerkillään muistaa innostaa ja lisätä kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen harjoittelua, keskustelua ja väittelyä. Asiantuntijoiden alustukset saivat myös opettajat pohtimaan omaa elinikäistä oppimistaan ja kehittymistään.
Opettajien palautteissa tuli myös esille se, että koulun ulkopuolisten ammattilaisten asiantuntemusta tulisi hyödyntää monipuolisemmin opetuksessa. Lukio tarvitsee enemmän vuoropuhelua korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Opiskelijat haluttaisiin myös osallistaa etsimään mielenkiintoisia ja uusia yhteistyökumppaneita. Moni opettaja on kiinnostunut toteuttamaan oppitunneillaan erilaisia virtuaalivierailuja ja kysymystuokioita työelämän ja korkeakoulujen edustajien kanssa.
Kuva 6. Liiketoimintajohtaja Markku Pelkosen näkökulmia tulevaisuustaitoihin.
“Millainen tyyppi pärjää työelämässä, mitä taitoja opettelemme lukiossa ja millä osaamisella on merkitystä?”
Opettajien näkemysten mukaan opiskelijat kaipaavat paljon tietoa erilaisista urapoluista ja työelämän vaatimuksista. Opettajat halusivat myös vahvistaa omia näkemyksiään ja löytää konkreettisia tartuntapintoja työelämään esim. tet-tai job shadowing -menetelmin työpaikalla tai verkkoalustoilla. Heidän on hyvä tuntea se yhteiskunnallinen ympäristö, jonne opiskelijat aikanaan siirtyvät. Yhteistyömuotoja eri sektorien välillä haluttiin systematisoida siten, että esimerkiksi eri aineryhmät olisivat vuorovuosin vastuussa yhteistyöstä tai, että lukioille valittaisiin opettajista työelämätiimit, jotka kehittäisivät yhteistyötä useamman vuoden ajan. Ehdotettiin myös työelämästä kouluttajia lukioon sekä vuosittaisia seminaareja, joissa tarkasteltaisiin eri talojen toimintatapoja uuden opetussuunnitelman puitteissa ja jaettaisiin hyviä kokemuksia työelämäyhteistyöstä.
Oppitunneille ehdotettiin eri oppiaineisiin ja teemakokonaisuuksiin sopivia videovarantoja, joista voisi ammentaa eri tilanteisiin sopivia tietoiskuja. Opettajat ehdottivat, että yhteistyökumppaneiksi voisi pyytää korkeakoululähettiläitä ja vaihto-opiskelijoita sekä videovierailijoiksi opinnoistaan vasta valmistuneita tai nuoria yrittäjiä. Työelämätreffejä ym. työelämän yhteistyömuotoja olisi toistettava niin kauan, että ne muuttuvat “uudeksi normaaliksi”. Keski-Suomessa maaperää on muokattu jo 10 vuotta erilaisissa kehittämishankkeissa. Lähtökohtana tulevaisuuden yhteistyölle olisi molemminpuolinen hyöty ja win-win periaate.
“Jos lähtisimme kehittelemään pysyvämpää työryhmää työelämä-yhteistyön kehittämiseen, haluaisin napata teidät heti mukaan. “
Osallistujat arvioivat myös työpajojen toteutusta ja asiantuntijoiden antia.
Kuva 7. Työpajojen toteutus sai osallistujilta hyvän arvosanan.Kuva 8. Asiantuntijoiden anti työpajassa sai myös hyvän arvosanan.
Vahvistusta ja eväitä Gradia-lukioiden kehittämistyöhön
Työpajat käynnistivät tehokkaasti luontevan ja monipuolisen keskustelun työelämäyhteistyön merkityksestä koko lukioyhteisössä. Opettajilta ja työelämän edustajilta saadut palautteet vahvistivat käsitystä siitä, että lukioissa tarvitaan enemmän työelämäyhteistyötä. Yhteistyön jatkaminen on tärkeää, sillä lukioissa eletään monessa mielessä omassa koulutuskuplassa eikä välttämättä olla tietoisia kaikista mahdollisuuksista ja yhteistyön muodoista, joita korkeakoulut ja työelämä sekä nykyteknologia voisivat tarjota. Resursseja säästävä ja tekniikkaa hyödyntävä työskentelytapa mahdollistaa yhteistä tiedon rakentelua ja vuoropuhelua eri tahojen kesken. Asiantuntija-alustukset ja Teams-tallenteet työpajoista muodostavat rikkaan kokonaisuuden, jonka hyödyntämismahdollisuus on todellinen lisäresurssi. Materiaalien avulla opettajat ja esimiehet voivat tutustua joustavasti ajasta ja paikasta riippumatta työpajoissa käytyihin keskusteluihin. Tallenteiden avulla esimiehille tarjoutuu myös oiva tilaisuus tutustua opettajien ja eri alojen työelämän asiantuntijoiden käymään vuoropuheluun. Työpajatoteutus on yksi innostava ja rohkaiseva esimerkki yhteistyömahdollisuudesta yli rajojen.
Opettajat voivat halutessaan hyödyntää asiantuntijoiden esittelymateriaalia myös opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoiden osallistuminen työpajoihin yhdessä työelämän asiantuntijoiden ja opettajien kanssa voisi olla mielenkiintoista.
Työpajoissa pilotoimme yhteistyömallin, jota voidaan hyödyntää myös muissa Gradia-lukioilla järjestettävissä koulutus- ja yhteistyötilaisuuksissa.
Mikkelin lukiossa järjestetään teemakurssi “Matkailun uudet trendit Saimaalla” yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja paikallisten matkailuyritysten Järvisydämen ja Sahanlahden kanssa. Kurssi on tarkoitettu kielistä, matkailusta ja yrittäjyydestä kiinnostuneille. Kurssin aikana tehdään vierailuja maakunnan matkailuyrityksiin. Työmuotoihin kuuluvat yritysvierailut, case study ja pienryhmätyöskentely.
Kurssin aikana opiskelijat saavat kuvan siitä, millaisia matkailuyrityksiä seudulla on. Kurssilla tarkastellaan myös, miten uudet trendit kuten ekoturismi, hyvinvointi- ja terveysmatkailu, luonto- ja kulttuurimatkailu näkyvät Etelä-Savossa ja sitä, mikä merkitys on kielitaidolla ja kulttuurien tuntemuksella. Kurssilaiset osallistuvat myös työelämäagenttitoimintaan tutustumalla erilaisiin uratarinoihin.
Työelämäagentit tutustumassa matkailukohteessa
Mikkelin lukion OKTT-hankkeen ensimmäiset työelämäagentit, opettajat Satu Rantanen ja Tuula Räsänen vierailivat Hotel & Spa Resort Järvisydämessä tutustuen yhteen kiehtovimmista matkailukohteista täällä Etelä-Savossa. Järvisydämessä työelämäagenttejamme kohtasi ihana vastaanotto. Opettajat saivat tutustumispäivän aikana esittelyn yrityksestä, pääsivät kiertelemään aluetta ja työskentelemään majotuspaikan respassa.
Kokemus oli Satun ja Tuulan mielestä erittäin antoisa ja he suosittelevat työelämään tutustumista ehdottomasti myös muille opettajille. Järvisydämen yksi hienous oli Satun ja Tuulan mukaan nähdä kuinka yksilöllistä palvelua matkailukohde tarjoaa ja koko paikka muistuttaa siitä, että unelmia kannattaa tavoitella ja mikä tahansa on mahdollista!
