GreenPopUp4All-hankkeessa opitaan työelämässä tarvittavia tulevaisuustaitoja

Ravintola- ja catering-alalla tulevaisuustaitoja opiskellaan ja opitaan mm.  hyödyntämällä GreenPopU4All – Erasmus Plus -hanketta vuosien 2022 ja 2023 aikana. EU:n rahoittamassa hankkeessa yhdistyvät seuraavat ydinteemat: kestävä kehitys, digitalisaatio, inkluusio ja yrittäjämäinen toiminta. Gradian koordinoimassa hankkeessa ovat mukana Zealand Business College (Tanska), Borås Adult Education (Ruotsi) ja Kuresaari Ametikool (Viro)

Tulevaisuustaidot ovat inhimillisiä vahvuuksia, joita tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Näiden taitojen kehittymistä tuetaan erilaisilla pedagogisilla ratkaisuilla sekä tekemällä oppien.

Gradian Pedagoginen kehittämisohjelma rakentuu kuudesta eri tulevaisuustaidosta:

  • Oppimiskyky
  • Tulevaisuusajattelu ja muutoskyky
  • Yhdessä tekeminen ja verkostoituminen
  • Innovatiivisuus
  • Globaaliosaaminen
  • Teknologian käyttötaito

Hankkeen tavoite on luoda kestävän kehityksen oppimismalli ravintola- ja cateringalalle tulevaisuustaitoja painottaen. Oppimismenetelmänä käytetään PopUp-ravintolakonseptia, joka mahdollistaa yrittäjämaisen asenteen oppimisen aidoissa tilanteissa. Monikulttuuriset opiskelijatiimit, joihin jokaiseen kuuluu suomalainen, ruotsalainen, virolainen ja tanskalainen opiskelija, suunnittelevat ja toteuttavat annetun toimeksiannon mukaisesti kestävän kehityksen periaatteita noudattavan PopUp-ravintolan.

Oppimismenetelmässä yhdistyy digitaalinen oppiminen sähköisellä oppimisalustalla ja opiskelijoiden toteuttamat PopUp-ravintolat hankkeen oppilaitoksissa.

Molempia oppimisympäristöjä, digitaalista ja työpajaa, luodaan, testataan ja hyödynnetään koko kaksivuotisen hankkeen ajan siten, että opiskelijatiimit opiskelevat aluksi sähköisen oppimisympäristön avulla kestävää kehitystä ja aloittavat tiimeissä verkostuen PopUp ravintolan liikeidean ideoinnin. Vuoroin eri oppilaitoksissa toteutettavissa työpajoissa opiskelijat viimeistelevät PopUp-ravintolan liikeidean ja toteuttavat sen valitsemilleen asiakasryhmille. Oppimismenetelmässä kohdataan reaalimaailman tavoin muutoksia ja haasteita sekä opitaan innovoimaan uusia tapoja toteuttaa kestävää liiketoimintaa.

Syksyllä toteutettavassa toisessa työpajassa Ruotsissa eri maiden opiskelijoista koostuva opiskelijaryhmä suunnitteli yhdessä menun nimeltä Sharing menu with Swedish taste. Kestävän kehityksen näkökulmat huomioitiin menun raaka-aineissa, valmistuksessa ja tarjoilussa. Menu koostui lähellä tuotetuista raaka-aineista, sähkön ja veden tarve pyrittiin minimoimaan ja osa ruuista suunniteltiin sormiruuiksi tiskimäärien vähentämiseksi. Työpajassa opiskelijoille konkretisoitui, millaisia valintoja kestävä kehitys ravintola-alalla edellyttää.

GreenPoup4All mahdollistaa eri ikäisisten, eri tutkinnon tasoja suorittavien opiskelijoiden ja opintojen eri vaiheissa olevien opiskelijoiden osallistumisen ja kohtaamisen. Näin opitaan tärkeitä työelämätaitoja kestävän kehityksen ajatus huomioiden, mutta myös yhdessä tekemistä, verkostoitumista ja monikulttuurisessa toimintaympäristössä tarvittavia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja. Hankittu osaaminen ja kokemukset ovat arvokkaita taitoja, joita opiskelija voi hyödyntää tulevissa harjoittelu- ja työpaikoissaan. Samalla työnantajat voivat ammentaa uusien ammattilaistan tuoreinta osaamista.

Tämän tekstin kirjoitti ravintola- ja cateringalan opettaja Pia Särkkä, joka toimii GreenPpPUp4All-hankkeen projektikoordinaattorina. Haluatko tietää lisää tämän kirjoituksen aiheesta? Ota yhteyttä Piaan.

Kestävää kehitystä keksinnöillä

Uuden keksiminen alkaa ongelman tunnistamisesta, uuden mahdollisuuden oivaltamisesta tai vaikkapa vain halusta tehdä jotain uutta. Monelle keksiminen on elämäntapa, toisille ainutkertainen asia elämän varrella. Keksinnöt syntyvät usein työpaikoilla mutta liittyvät usein myös harrastuksiin tai opiskeluun.

Kuka tahansa voi keksiä uusia asioita. Omassa mielessä syntyvästä ideasta on kuitenkin pitkä matka ratkaisuksi, joka voi olla tuote, palvelu tai teknologia, jonka muut sitten tuotteistavat. Monelta into loppuu kesken. Jotkut ovat sinnikkäitä ja jaksavat viedä prosessin loppuun asti. Toisilla on paljonkin valmiuksia, joita keksintöprosessissa tarvitaan, toiset joutuvat etsimään ulkopuolista apua. Onnistuneita keksintöjä voi syntyä siis keneltä tahansa.

Innovaatiot syntyvät aina kuhunkin maailmantilanteeseen ja kulttuuriin, jossa keksijät elävät. Joskus ollaan aikaa edellä, joskus taas aika ajaa keksinnöstä ohi. Varsinkin Suomessa innovaattorit ovat hyvin valveutuneita ja osaavat ottaa huomioon myös idean ympäristövaikutukset. Kestävä kehitys onkin monelle juuri se sytyke, joka saa luovuuden liikkeelle. Halu parantaa maailmaa on keksijälle luontainen ominaisuus, harvoin pelkkä taloudellinen voitto riittää motivaatioksi.

Innovointiprosessissa on tärkeää saada uusinta tietoa maailman tilanteesta, materiaalien ja laitteiden ympäristövaikutuksista ja aiheeseen liittyvistä muista ratkaisuista. Sen vuoksi keksijän tulee osallistua seminaareihin, lukea tutkimuksia ja keskustella laajasti muiden kanssa. Uusi tieto rikastaa keksimisen mahdollisuuksia ja tulevan tuotteen käyttöönoton esteet katoavat hyvissä ajoin kehittämistyön kuluessa.

Askelmerkkejä kestävään yrittäjyyteen -hankkeen viimeisessä webinaarissa ja työpajassa keväällä 2022 tarkasteltiin innovaatioiden merkitystä vastuullisuudessa. Hankkeessa mukana olevissa yrityksissä on havaittavissa monenlaista innovaatiotoimintaa, joka on mahdollistanut tai kehittänyt liiketoimintaa. Monia hienoja innovaatioita on myös ”työpöydällä”, mutta pienemmissä yrityksissä pienemmät resurssit voivat hidastaa niiden etenemistä. Yrittäjällä itsellään aika voi mennä tuotteiden tai palveluiden tuottamiseen sekä liiketoiminnan pyörittämiseen, mistä syystä innovaatiot eivät välttämättä etene suunnitellulla tavalla. Askelmerkkejä-hankkeessa olemme apuna tälläkin saralla kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa. 

Luovuus herää usein rikastavassa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Innostavat ihmiset antavat energiaa ja onnistuneet esimerkit uskoa omiin mahdollisuuksiin. Verkostoitumalla saa myös apua omaan kehitystyöhön ja uutta intoa, kun oma usko on hiipumassa. Kehittäminen nostaa esiin myös monia uusia mahdollisuuksia, joista voi kertoa toisille. Kaikkea tietoa ei kukaan yksin ehdi hyödyntää ja valmiin innovaation voi joku toinen tuotteistaa eri asiakkaille. Luovuutta voi siis käyttää monin eri tavoin.

Oppilaitoksissa myös opiskelijoilta tulee raikkaita ideoita, jotka tarvitsevat yrityksiä tai yrittäjyyden oppimisympäristöjä niiden testaamisen tueksi. Oivallisia mahdollisuuksia ovatkin toimiminen Ny-yrityksessä tai osuuskunnassa. Opiskelijoilla voi olla myös omia yrityksiä tai he voivat työskennellä toisen yrityksen palveluksessa. Vastuullisen osaamisen vieminen käytäntöön jo opintojen aikana mahdollistuu myös työpaikalla tapahtuvan oppimisen kautta. Valmistuttuaan opiskelijoilla on kertynyttä osaamista myös vastuullisuudesta, mitä voi hyödyntää innovaatioprosesseissa. Askelmerkkejä kestävään yrittäjyyteen -hankkeessa työstetään opiskelijoiden kanssa myös yrityksiltä tulleita tehtävänantoja, jotka voivat liittyä esimerkiksi innovaatioiden vastuullisuuteen.

Savesta tehty koti on mielenkiintoinen tuhansia vuosia vanha innovaatio. Ekologinen ja käyttäjäystävällinen rakentamisen tapa on noussut uudestaan muotiin, kun hiilijalanjälkeä yritetään pienentää. Olkien sijaan on opittu käyttämään hamppua ja muitakin materiaaleja. Vanhan menetelmän soveltaminen nykyaikaan vaatii monien haasteiden voittamista. Perinteisen menetelmän yhdistäminen uuden teknologian mahdollisuuksiin antaa tilaa luovuudelle, uusille keksinnöille ja innovaatioille. Kestävä elämäntapa on mahdollinen. Tarvitaan keksijöitä ja innovaattoreita tekemään kokeiluja ja näyttämään suuntaa meille kaikille.

Tämän tekstin ovat kirjoittaneet yhdessä luovuuden asiantuntija, valmentaja ja ELY-keskuksen asiantuntija Jouni Hynynen sekä Askelmerkkejä kestävään yrittäjyyteen -hankkeen projektipäällikkö Markus Vehniäinen Gradialta.

Yhteistyöllä syntyi uusi tutkinnon osa paikallisiin työelämän tarpeisiin

Meillä Gradian puhtauspalvelualalla on parhaillaan meneillään Konkretiaa kestävään matkailuun -hanke (KoKeMa), jonka tavoitteena on edistää kestävän kehityksen käytännön osaamista sekä opintojen työelämälähtöisyyttä palvelualoilla, erityisesti matkailijoille välittömästi näkyvissä ruoka-, puhtaus- ja kiinteistöpalveluissa. Hanke jatkuu ensi toukokuun loppuun.

KoKeMa-hankkeen yksi tavoitteista on ollut kehittää yhteistyössä Keski-Suomen matkailualan yritysten kanssa kaikille valinnainen paikallinen tutkinnon osa, jossa työelämän tarpeet on huomioitu ammattitaitovaatimuksissa. Ammattitaitovaatimukset vastaavat tasoltaan perustutkinnon muita osia ja ne ovat aina valinnaisia tutkinnon osia. Uudessa opintokokonaisuudessa kerrytetään osaamista, joka on hyödynnettävissä useammassa työpaikassa.

Lähdimme selvittämään osaamistarpeita työpajoissa yhdessä yritysten kanssa. Työpajoissa keskustelimme, millaisia näkemyksiä yrityksillä on henkilöstön nykyisistä ja tulevista osaamistarpeista. Kevään 2022 aikana tapasimme kerran kuukaudessa yhteensä neljä kertaa. Laadimme myös kyselyn Business Finlandin Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelman itsearviointikysymysten pohjalta selvittääksemme mukana olevien yritysten nykytilaa. Vastauksista saimme hyvän pohjan ammattitaitovaatimuksien laatimiseen.

Loppukeväästä esittelimme yrityksille Ympäristövastuullinen toiminta matkailualan yrityksessä -tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ja pyysimme työpajaan osallistuneilta yritykseltä puoltolausunnon paikallisen tutkinnon osan esitykseen. Paikallista tutkinnon osaa ovat olleet kehittämässä seuraavat yritykset:

  • Jyväskylästä Hotelli Alba​, Arts & Crafts Restaurants Oy, Ravintola Harmooni, Savutuvan Apaja sekä​ Naissaaren Koskenhenki​.
  • Keuruulta Hotelli Keurusselkä.
  • Laukaasta Varjolan tila sekä Kylpylähotelli Peurunka.
  • Petäjävedeltä Maatilamatkailu Kumpunen, Hakamaan Lammastila sekä Toppalan mökit.

Työelämän puoltolausunnon allekirjoitusten jälkeen aloitimme osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelman laatimisen. Esitys paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvan tutkinnon osan toteuttamissuunnitelmasta toimitettiin osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmatyötä ohjaavalle asiantuntijaryhmälle. Hieno hetki koitti toukokuussa 2022, kun paikallinen tutkinnon osa Ympäristövastuullinen toiminta matkailualan yrityksessä vahvistettiin. Vahvistettujen ammattitaitovaatimuksen jälkeen pääsimme varsinaiseen suunnittelutyöhön tutkinnon osan teoriatiedon sisällön ja konkreettisten asioiden rajaamiseen. Moodle-kurssin lopullinen sisältö alkoi hahmottua elokuussa 2022.

Viimeksi kokoonnuimme KoKeMa-hankkeen yhteistyöyritysten kanssa syyskuun lopulla yhteen nauttimaan Gradian toisen vuoden opiskelijoiden luonnontuotteista suunnitteleman ja valmistaman lounaan äärelle.

Uudessa Ympäristövastuullinen toiminta matkailualan yrityksessä -opintokokonaisuudessa opiskelijat pääsevät erikoistumaan ja kehittämään omaa osaamistaan ympäristölähtöisten ratkaisujen ja toimintatapojen havaitsemisessa. Opiskelu on tehty helpoksi ja joustavaksi, sillä teoriaopinnot suoritetaan verkkokurssilla. Verkkokurssilla on paljon materiaalia, joista osa visualisoitiin tukemaan työelämän tarvitsemaa osaamista.

Teoriaopintojen jälkeen opiskelija tekee työelämässä oppimisen jakson aikana ohjatun työelämäprojektin, jossa ideoi ja toteuttaa yhdessä työpaikan kanssa käytännön ratkaisuja yrityksen vastuullisen toiminnan lisäämiseksi.

Uuden valinnaisen opintokokonaisuuden kohderyhmänä ovat erityisesti matkailualan, puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ja ravintola- ja cateringalan perustutkinto-opiskelijat sekä puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ja ruokapalvelujen ammattitutkinto-opiskelijat, mutta myös muut opiskelijat ovat toki tervetulleita mukaan!

Työelämässä oppimisen laadun parantamista lähdimme tavoittelemaan toteuttamalla pilotointikoulutuksen tutkinnon osan laatimiseen osallistuneissa yrityksissä. Nämä yritykset tuntevat uuden tutkinnon osan sisällön ja ammattitaitovaatimukset ja osaavat ohjata opiskelijaa oikeisiin työtehtäviin. Matkailualan toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat aloittavat pilotoinnin lokakuussa 2022. Pian pääsemme siis kuulemaan ensimmäisiä kokemuksia uudesta paikallisesta tutkinnon osasta!

Julkaisemme hankkeen kuulumisia ja mukana olevien yritysten esittelyitä puhtauspalvelualan sekä matkailualan Intragram-tileillä. Käy kurkkaamassa @gradiapuhtauspalveluala sekä @gradiajyvaskylamatkailu.

Tämän tekstin kirjoitti Konkretiaa kestävään matkailuun -hankkeen projektipäällikkö Eija Kinnunen. Haluatko tietää lisää hankkeesta tai uudesta tutkinnon osasta? Kysy lisää Eijalta.

Ilmoittaudu Vastuullisuusviestinnän sparraukseen

Askelmerkkejä kestävään yrittäjyyteen -hankkeen tavoitteena on kehittää ja mallintaa kestävän yrittäjyyden toimintatapa Keski-Suomessa. Järjestämme kestävän yrittäjyyden sparrauksia yrityksille. Ensimmäinen sparraus teemasta Vastuullisuusviestintä pidetään webinaarin muodossa 9.5.2022 klo 17-19.

Webinaarin sisältö 9.5.2022

Marika Mesimäki tulee puhumaan meille vastuullisuusviestinnästä ja sen merkityksestä:
”Vastuullisuus koetaan monessa yrityksessä velvoitteena. Haluaisin kääntää ajatuksen siihen, että vastuullisuus tuo liiketoimintaan arvoa, kuten parempia asiakaskokemuksia ja motivoituneempia työntekijöitä. Parhaassa tapauksessa se voi luoda aivan uutta liiketoimintaa. Vastuullisesti toimiva ja selkeästi viestivä yritys luo itselleen myös uskollisempia asiakkaita. Vastuullisuusviestinnän avulla kaikki yrityksen tekemät vastuullisuusteot saadaan näkyviksi ja niistä on helppo kommunikoida tärkeille sidosryhmille. Sparrauksen aikana käyn läpi konkreettisten esimerkkien kautta, miten yritys voi ja miksi sen kannattaa viestiä vastuullisuudestaan!!”

Sparrauksen asiantuntija – Marika Mesimäki

Marika Mesimäki on yrittäjä ja markkinoinnin asiantuntija Oakhill Groupista. Hän on työskennellyt kohta 20 vuotta myynnin, markkinoinnin ja viestinnän erilaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä. Vuodesta 2017 lähtien Marika toiminut Oakhill Oy:n yrittäjä-toimitusjohtajan roolissa ja päässyt osallistumaan lukuisten eri toimialojen yritysten markkinoinnin ja viestinnän kehittämiseen. Oakhillillä on myös kaksi tytäryritystä, joista Tammi Digital tekee ohjelmistokehitystä ja Think Further luo yrityksille vastuullisuusohjelmia.

Ennen yrittäjäksi alkamista Marika on istunut molemmin puolin pöytää eli toiminut sekä myynti- ja markkinointipäällikkönä eri yrityksissä että ollut myös mainostoimiston toimitusjohtajana.

Ilmoittaudu mukaan

Markus Vehniäinen, puh. 040 341 6377, markus.vehniainen(a)gradia.fi TAI
Sarita Jylhä-Rastas, puh. 040 132 5014, sarita.jylha-rastas(a)poke.fi

Kasvata kestävyysosaamistasi

Ilmoittaudu mukaan sparraukseen!

Tavoite

Askelmerkkejä kestävään yrittäjyyteen -hankkeen tavoitteena on kehittää ja mallintaa kestävän yrittäjyyden toimintatapa Keski-Suomessa. Järjestämme kestävän yrittäjyyden sparrauksia yrityksille.

Sparrausta yrityksesi tarpeisiin

Yrityksellesi ilmainen neljän tunnin sparraus voi olla yritys- tai yritysryhmäkohtainen. Sparrauksessa käsitellään yrityksen keskeisiä vastuullisuuteen liittyviä asioita, joita voivat olla esimerkiksi tuotekehitykseen, innovointiin tai vastuullisuusviestintään liittyvät kysymykset. Sparrauksen sisältö, aika ja paikka sovitaan yrityskohtaisesti.

Kasvata kestävyysosaamista

Sparrauksessa on mahdollisuus hyödyntää hankkeen verkoston asiantuntemusta yrityksellesi parhaimman kestävyysosaamisen valmentamisessa. Siksi käymme läpi jokaisen sparraukseen osallistuvan yrityksen kanssa keskeisimmät kestävyystarpeet, jotta toteutettava sparraus voisi vastata niihin mahdollisimman hyvin.

Ilmoittaudu mukaan:

Markus Vehniäinen
puh. 040 341 6377 tai
markus.vehniainen(a)gradia.fi

TAI

Sarita Jylhä-Rastas
puh. 040 132 5014 tai
sarita.jylha-rastas(a)poke.fi

Antavatko tutkinnon perusteet riittävät eväät tulevaisuuden kiertotalous- ja vastuullisuushaasteisiin?

Tätä ja muitakin teeman liittyviä näkökulmia on lehtori Sirpa Vauhkala tutkinut ”Vastuullisuus ja kiertotalous osana tekstiili- ja muotialan toisen asteen ammatillisten tutkintojen perusteita ja toimeenpanoa” opinnäytetyössään.

Kuluttajat ovat alkaneet vaatimaan vastuullista tuotteiden ja palvelujen tuottamista. Vähitellen kiinteistöjen katoille on ilmestynyt aurinkopaneeleja, tarjottimet ovat hävinneet ruokalasta, ruuan valmistuksessa suositaan lähiruokaa, jätteet lajitellaan yhä tarkemmin ja hankintojen valintakriteereinä voidaan painottaa ympäristöarvoja. Yritysten tuotteisiin on kiinnitetty ympäristömerkkejä, ja verkkosivuille koottu vastuullisuuden pääkohtia. Muutoksiin vaikuttaa muun muassa vahva arvopohjan muutos.

Vastuullisuus on jo osa perusarkea, mutta muutokset tapahtuvat asteittain, jolloin kehitys voi jäädä huomaamatta. Vastuullisuudesta käytetään eri yhteyksissä nimityksiä yritysvastuu, yhteiskuntavastuu, kestävä kehitys tai kestävyys. Yleensä näillä kaikilla viitataan ekologiseen, sosiaalinen ja taloudelliseen vastuuseen, mutta ne lähestyvät aihealuetta hieman ei näkökulmista. Vastuullisuuteen linkittyvänä, yleisenä kehityssuuntana on myös nykyisen, lineaarisen talousmallin haastaminen ja siirtyminen kiertotalouteen. Kiertotaloudessa materiaalit palautetaan kiertoon ja hävitetään vasta sen jälkeen, kun ne ovat elinkaarensa lopussa eikä niistä voida enää jalostaa uutta raaka-ainetta. Kyseinen toimintamalli on konkretisoitunut ajan myötä erilaisiksi kiertotalouden liiketoimintamalleiksi.

Meistä jokaisen tulisi pysähtyä pohtimaan, mitä omalla toimialalla tapahtuu vastuullisuuden kiertotalouden näkökulmasta, miten kyseiset näkymät heijastuvat alan tutkintojen perusteisiin ja, miten ne konkretisoituvat arjen toiminnassa.

Esimerkiksi omalla toimialallani, tekstiili- ja muotialalla uudet biopohjaiset materiaali-innovaatiot, tekstiilien erilliskeräyksen järjestäminen, ylijäämämateriaalin hyödyntäminen ja digitaalisten jakamisalustojen yleistyminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia alan toimijoille. Nämä kehityssuunnat ja muutokset määrittävät sitä toimintaympäristöä, jossa tekstiili- ja muotialan ammattilainen tulee toimimaan, ja toisaalta niitä sisältöjä, jotka hänen tulisi hallita valmistuttuaan.

Alalla tapahtuvien muutosten tulisi heijastua myös tutkintojen perusteisiin. Tutkinnon suorittaneen osaamisen kuvaus sisältää koko tutkinnon läpileikkaavia ydinsisältöjä, jotka tulisi sisällyttää niin pakollisiin kuin valinnaisiin tutkinnon osiin. Tekstiili- ja muotialan tutkinnoissa näitä painotuksia ovat vastuullisuus ja kestävä kehitys sekä laatu. Vastuullisuus on aihealueena hyvin laaja, joten henkilöstön vastuullisuusosaamisen kehittäminen on välttämätöntä. Jatkuvalla kouluttautumisella ja kehittämistoiminnalla voidaan päivittää niin henkilöstön kuin eri aloille valmistuvien ammattilaisten osaamista.

Tutustu ”Vastuullisuus ja kiertotalous osana tekstiili- ja muotialan toisen asteen ammatillisten tutkintojen perusteita ja toimeenpanoa” opinnäytetyöhön tarkemmin ja lataa laajempi teksti . Henkilökohtainen vastuullisuus opinpolkuni jatkuu Polku 2.0 hankkeessa, jossa kehitetään bio- ja kiertotalouden osaamista Keski-Suomessa.

Sirpa Vauhkala, lehtori/JYTE Taide, puu ja muoti

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia

Kestävät liiketoimintamallit

Askelmerkkejä kestävään yrittäjyyteen -hankkeen toinen webinaari 3.12.2021 käsitteli kestäviä liiketoimintamalleja. Esille nousivat mm. kiertotalouden liiketoimintamallit ja tekniikat, joilla liiketoimintamallien kestävyyteen voidaan vaikuttaa.

Yritykset pyrkivät sopeutumaan ympäristöönsä strategiansa avulla. Liiketoimintamallit kuvastavat organisaation tekemiä strategisia valintoja. Jokaisella pitää olla oma ”juoni”. Kestävyyden vaatimus voidaan nähdä ympäristöstä nousevana laaja-alaisena ilmiönä, johon on vastattava. Kestävyyden ottaminen näkökulmaksi liiketoimintamalleissa on välttämättömyys. Yrittäjyydelle se ei ole ongelma! Yrittäjyys Ilmiönä ”ratsastaa muutoksen aallonharjalla” ja pyrkii hyödyntämään muutoksen mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Kestävyyden huomioiminen voi tuoda yritykselle jopa pysyvää kilpailuetua.

Liiketoimintamallit strategiatyökaluina

Liiketoimintamallit pyrkivät tarkastelemaan liiketoiminnan eri elementtejä:

  • Asiakastarve/ hyöty asiakkaalle
  • Kohderyhmä eli segmentti
  • Imago
  • Tuote/palvelu
  • Arvolupaus
  • Ansaintamalli
  • Markkinointikanavat
  • Kilpailuetu
  • Kustannusrakenne
  • Tarvittavat resurssit
  • Tulovirrat

Ehkä yksinkertaisin tapa hahmottaa liiketoimintaa on ruotsalaisen Richard Normanin 70- luvulla lanseeraama liikeidea- malli. Siinä vastataan kolmeen kysymykseen: ”kenelle?”, ”mitä?” ja ”miten?”, Myöhemmin mallia on terästetty kysymyksellä ”imago?”.

”Kenelle, mitä ja miten?”

Markkinoinnillisesti liikeidea- mallia lähestyttäessä ensimmäinen kysymys ”kenelle?” on tärkein. Liikkeelle lähdetään siis asiakkaasta ja hänen tarpeestaan. Ei tämä aina niin selvää ole; yhä voi törmätä yrityksiin, jotka lähtevät liikkeelle omasta tuotteesta, jonka oletetaan sopivan kenelle tahansa. Toinen kysymys markkinoinnillisessa lähestymistavassa on ”imago?”. Imagolla tarkoitetaan mielikuvaa. Mielikuva on luotava valitun asiakkaan eli kohderyhmän arvostusten pohjalta. Mielikuvien rakentaminen pitää perustua todellisuuteen – luodut lupaukset on lunastettava enemmin tai myöhemmin. Vasta kolmantena tulee kysymys ”mitä?”. Sillä tarkoitetaan tuotetta tai palvelua, kaikkineen yrityksen tarjoomaa, joka on rakennettava asiakkaan tarpeen pohjalta. Viimeinen kysymys ”miten?” pitää sisällään yrityksen tavan toimia. Siinä kuvataan se, miten yritys on organisoitunut, miten tuote tarjotaan asiakkaalle, mistä yritys ”rahastaa” jne.

Liikeidea- malli perustuu osien yhteensopivuuteen. Kilpailuedun eli ylivoiman ajatellaan syntyvän kokonaisuuden synnyttämästä synergiasta. Kilpailuetu ylipäätään on aina yritysten tavoite. Pienyritys voi tavoitella kilpailuetua erityisesti erilaistamalla eli differoimalla. Sillä tarkoitetaan erottautumista jossakin keskeisessä tekijässä kilpailijoista. Voisiko tuo tekijä olla kestävyys?

Liikeidea- mallia on kritisoitu yksinkertaisuudesta ja dynamiikan puutteesta. On olemassa myös muita malleja esimerkiksi Businen Model Canvas (2008).  Sitä on mainostettu liiketoiminnan kehittämisen ja arvioinnin, liiketoiminnan visualisoinnin ja liiketoiminnan uudistamisen välineenä. Canvas kuvataan yleensä taulukkona, jossa tarkastellaan yhdeksää yrityksen ansaintalogiikkaan ja liiketoimintaan liittyvää avainkohtaa.

Kestävät liiketoimintamallit

Kaikki liiketoimintamallit eivät varmastikaan pysty vastaamaan Spinnovan tai Betolarin tapaan maailmaluokan kestävyyshaasteisiin. Paljon useampi kuitenkin voi vähintäänkin aktiivisesti minimoida yritystoiminnan negatiivisia vaikutuksia, esimerkiksi hiilijalanjälkeä pienentämällä. Siitä ei ole kovinkaan pitkä matka siihen, että yritetään aktiivisesti lisätä yritystoiminnan positiivisia vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan.

”Kestävyytä saadaan aikaan toimimalla toisin”

Kestävyyttä saadaan aikaan toimimalla toisin. Siinä mielessä tämä on liiketoiminnassa ennestään tunnettua differointia eli erilaistamista. Erilaistamalla yritys välttää usein myös avoimen hintakilpailun. Oikea hinta puolestaan takaa terveen talouden. Uudet toimintatavat vaativat innovointia. Innovointia voidaan edistää ja vahvistaa erilaisilla tekniikoilla. Ne tulevat esille myöhemmin tässä hankkeessa.

Uudet ratkaisut voivat perustua uusiin tekniikoihin, jotka liittyvät usein valmistusprosessiin ja materiaaleihin. Myös toiminnalliset ja sosiaaliset innovaatiot tuovat uutta kestävyyttä. Tuote voidaan nähdä uudella tavalla. Usein tuote muuntuu palveluksi ja omistamisesta siirrytään kohti palvelun käyttämistä. Talouden tasolla tämä vähentää sitoutuvaa pääomaa ja lisää pääoman käytön tehokkuutta.

Kaikkineen kestävyysteema asettuu liiketoimintamalleihin luontevasti. Liiketoiminnalliset vahvuudet hahmottuvat uudella tavalla. Pelkkien mielikuvien varaan ei voida kuitenkaan rakentaa. Taustalla täytyy aina olla reaalimaailman toimenpiteitä. Se mitä on tehty, kannatta tuoda esille myös viestinnässä. Imago eli mielikuvaelementti rakentuu näin käytännön kautta.

Vaikka mielikuva ei voi olla lähtökohta, on se tärkeä apuväline yrityksen ”kestävyysbrändiä” rakennettaessa. Mielikuvaelementit ovat muodostuneet tällä vuosituhannella tärkeiksi kilpailuetua luotaessa. Tekninen ja toiminnallinen etumatka voidaan aina kuroa umpeen, mutta brändin kautta muodostuvaa kilpailuetua ei voida kopioida. Tällöin puhutaan pysyvästä kilpailuedusta.

Omaa liikeideaa eli ”juonta” on hyvä pysähtyä aika ajoin tarkastelemaan eri näkökulmista. Hankkeen aikana toteutetaan yrityssparrausta, joka voisi olla apuna tässä.

Reijo Hytönen, Tuntiopettaja / liiketoiminta ja yrittäjyys

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto (POKE)

Kestävyysosaaminen kilpailuetuna

Askelmerkkejä kestävään yrittäjyyteen -hankkeen ensimmäinen webinaari 5.11. käsitteli kestävyyttä yrityksen kilpailuetuna. Webinaarissa avattiin asiaan liittyviä termejä ja käsitteitä, sekä keskusteltiin siitä, mitä kaikkea kestävyys voisi eri yritysten kohdalla tarkoittaa.

Englannin kielen termi ”sustainability” on ollut pinnalla jo pitkään esimerkiksi YK:n kansainvälisten kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals, SDGs) kautta. Suomeksi termi kääntyy kestävyyden lisäksi usein myös vastuullisuutena.

Kulmakivinä ympäristö, ihminen ja talous

Yritysvastuusta tai kestävästä kehityksestä ylätasolla puhuttaessa yleensä mukana on kolminaisuus ympäristö – ihminen – talous. Tästä on vielä hienoinen matka ennen kuin päästään konkretiaan kunkin yrityksen arjessa. Asiaa voi lähteä purkamaan vaikkapa kunkin yrityksen vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan.

Kestävyysasioista puhuttaessa ympäristöasiat tulevat usein ensimmäisenä mieleen. Ympäristövaikutusten alla voi tarkastella esimerkiksi yrityksen materiaalien, veden ja energian käyttöä, jätteitä ja päästöjä, uusiomateriaaleja, kierrätettävyyttä, fyysisten tuotteiden käyttöikää ja huollettavuutta, resurssitehokkuutta, hiilijalanjälkeä, kemikaaleja, ja niin edelleen. Yrityksen toimialasta ja tuotteista tai vaikkapa pääraaka-aineista riippuen eri asiat ovat merkityksellisiä.

Kohdan ”ihminen” alla puhutaan sosiaalisista vaikutuksista. Tähän teemaan liittyvät ihmisoikeudet ja eläinten oikeudet, saavutettavuus, tasa-arvo, työntekijöiden oikeudet, reilu kauppa ja muut eettiset kysymykset. Nopeasti ajateltuna voi tuntua siltä. että suomalaisilla yrityksillä nämä asiat ovat automaattisesti kunnossa, mutta jos yritys esimerkiksi valmistuttaa tuotteitaan niin sanotuissa riskimaissa, ei ehkä olekaan varmaa ettei työntekijöiden ihmisoikeuksia ole rikottu. Moniin raaka-aineisiinkin voi alkuperämaasta riippuen liittyä ihmisoikeusriskejä.

Talousvaikutuksia ajatellessa saatetaan pohtia esimerkiksi liiketoimintaetiikkaa, reilua kilpailua, hintakartelleja tai veronkiertoa. Kartellit ja veronkierto ovat Suomessa laittomia, mutta voi löytyä myös tilanteita, joissa yritys toimii laillisesti mutta ei ehkä vastuullisimmalla mahdollisella tavalla.

Vastuut ja riskit osana yrityksen arkea

Kuluttajatutkimusten mukaan vastuullisuuskysymykset kiinnostavat yhä suurempaa osaa kuluttajista, ja vaikkei kuluttajaliiketoiminnassa olisikaan, esimerkiksi yritysrahoituksen saaminen voi jatkossa vaikeutua, mikäli yrityksen toiminnassa nähdään olevan vastuullisuusriskejä. Useat pankit ovat jo ilmoittaneet, että paljon päästöjä tuottavien yhtiöiden rahoitus voi olla jatkossa kalliimpaa kuin muiden. Ihmisoikeuskysymyksiin liittyy selkeä maineriski, ja tietämättömyys ei enää kuluttajien silmissä ole riittävä selitys.

Kaikkien yritysten ei tarvitse ole kestävyyden edelläkävijöitä, mutta jokaisen yrityksen kannattaa käyttää asian pohtimiseen ainakin hetki aikaa. Tukea pohdinnoille löytyy esimerkiksi Askelmerkit-hankkeesta.

Kirjoittaja on DI, toimitusjohtaja Kristiina Lähde, joka toimii Askelmerkit-hankkeessa asiantuntijana. Kristiina on toiminut vastuullisuuskysymysten parissa yli 10 vuotta sekä kansainvälisesti että Suomessa.”