Author Archives: Riina Virkkunen

Ilmoittaudu Vastuullisuusviestinnän sparraukseen

Askelmerkkejä kestävään yrittäjyyteen -hankkeen tavoitteena on kehittää ja mallintaa kestävän yrittäjyyden toimintatapa Keski-Suomessa. Järjestämme kestävän yrittäjyyden sparrauksia yrityksille. Ensimmäinen sparraus teemasta Vastuullisuusviestintä pidetään webinaarin muodossa 9.5.2022 klo 17-19.

Webinaarin sisältö 9.5.2022

Marika Mesimäki tulee puhumaan meille vastuullisuusviestinnästä ja sen merkityksestä:
”Vastuullisuus koetaan monessa yrityksessä velvoitteena. Haluaisin kääntää ajatuksen siihen, että vastuullisuus tuo liiketoimintaan arvoa, kuten parempia asiakaskokemuksia ja motivoituneempia työntekijöitä. Parhaassa tapauksessa se voi luoda aivan uutta liiketoimintaa. Vastuullisesti toimiva ja selkeästi viestivä yritys luo itselleen myös uskollisempia asiakkaita. Vastuullisuusviestinnän avulla kaikki yrityksen tekemät vastuullisuusteot saadaan näkyviksi ja niistä on helppo kommunikoida tärkeille sidosryhmille. Sparrauksen aikana käyn läpi konkreettisten esimerkkien kautta, miten yritys voi ja miksi sen kannattaa viestiä vastuullisuudestaan!!”

Sparrauksen asiantuntija – Marika Mesimäki

Marika Mesimäki on yrittäjä ja markkinoinnin asiantuntija Oakhill Groupista. Hän on työskennellyt kohta 20 vuotta myynnin, markkinoinnin ja viestinnän erilaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä. Vuodesta 2017 lähtien Marika toiminut Oakhill Oy:n yrittäjä-toimitusjohtajan roolissa ja päässyt osallistumaan lukuisten eri toimialojen yritysten markkinoinnin ja viestinnän kehittämiseen. Oakhillillä on myös kaksi tytäryritystä, joista Tammi Digital tekee ohjelmistokehitystä ja Think Further luo yrityksille vastuullisuusohjelmia.

Ennen yrittäjäksi alkamista Marika on istunut molemmin puolin pöytää eli toiminut sekä myynti- ja markkinointipäällikkönä eri yrityksissä että ollut myös mainostoimiston toimitusjohtajana.

Ilmoittaudu mukaan

Markus Vehniäinen, puh. 040 341 6377, markus.vehniainen(a)gradia.fi TAI
Sarita Jylhä-Rastas, puh. 040 132 5014, sarita.jylha-rastas(a)poke.fi

Kasvata kestävyysosaamistasi

Ilmoittaudu mukaan sparraukseen!

Tavoite

Askelmerkkejä kestävään yrittäjyyteen -hankkeen tavoitteena on kehittää ja mallintaa kestävän yrittäjyyden toimintatapa Keski-Suomessa. Järjestämme kestävän yrittäjyyden sparrauksia yrityksille.

Sparrausta yrityksesi tarpeisiin

Yrityksellesi ilmainen neljän tunnin sparraus voi olla yritys- tai yritysryhmäkohtainen. Sparrauksessa käsitellään yrityksen keskeisiä vastuullisuuteen liittyviä asioita, joita voivat olla esimerkiksi tuotekehitykseen, innovointiin tai vastuullisuusviestintään liittyvät kysymykset. Sparrauksen sisältö, aika ja paikka sovitaan yrityskohtaisesti.

Kasvata kestävyysosaamista

Sparrauksessa on mahdollisuus hyödyntää hankkeen verkoston asiantuntemusta yrityksellesi parhaimman kestävyysosaamisen valmentamisessa. Siksi käymme läpi jokaisen sparraukseen osallistuvan yrityksen kanssa keskeisimmät kestävyystarpeet, jotta toteutettava sparraus voisi vastata niihin mahdollisimman hyvin.

Ilmoittaudu mukaan 31.3. mennessä

Markus Vehniäinen
puh. 040 341 6377 tai
markus.vehniainen(a)gradia.fi

TAI

Sarita Jylhä-Rastas
puh. 040 132 5014 tai
sarita.jylha-rastas(a)poke.fi

Antavatko tutkinnon perusteet riittävät eväät tulevaisuuden kiertotalous- ja vastuullisuushaasteisiin?

Tätä ja muitakin teeman liittyviä näkökulmia on lehtori Sirpa Vauhkala tutkinut ”Vastuullisuus ja kiertotalous osana tekstiili- ja muotialan toisen asteen ammatillisten tutkintojen perusteita ja toimeenpanoa” opinnäytetyössään.

Kuluttajat ovat alkaneet vaatimaan vastuullista tuotteiden ja palvelujen tuottamista. Vähitellen kiinteistöjen katoille on ilmestynyt aurinkopaneeleja, tarjottimet ovat hävinneet ruokalasta, ruuan valmistuksessa suositaan lähiruokaa, jätteet lajitellaan yhä tarkemmin ja hankintojen valintakriteereinä voidaan painottaa ympäristöarvoja. Yritysten tuotteisiin on kiinnitetty ympäristömerkkejä, ja verkkosivuille koottu vastuullisuuden pääkohtia. Muutoksiin vaikuttaa muun muassa vahva arvopohjan muutos.

Vastuullisuus on jo osa perusarkea, mutta muutokset tapahtuvat asteittain, jolloin kehitys voi jäädä huomaamatta. Vastuullisuudesta käytetään eri yhteyksissä nimityksiä yritysvastuu, yhteiskuntavastuu, kestävä kehitys tai kestävyys. Yleensä näillä kaikilla viitataan ekologiseen, sosiaalinen ja taloudelliseen vastuuseen, mutta ne lähestyvät aihealuetta hieman ei näkökulmista. Vastuullisuuteen linkittyvänä, yleisenä kehityssuuntana on myös nykyisen, lineaarisen talousmallin haastaminen ja siirtyminen kiertotalouteen. Kiertotaloudessa materiaalit palautetaan kiertoon ja hävitetään vasta sen jälkeen, kun ne ovat elinkaarensa lopussa eikä niistä voida enää jalostaa uutta raaka-ainetta. Kyseinen toimintamalli on konkretisoitunut ajan myötä erilaisiksi kiertotalouden liiketoimintamalleiksi.

Meistä jokaisen tulisi pysähtyä pohtimaan, mitä omalla toimialalla tapahtuu vastuullisuuden kiertotalouden näkökulmasta, miten kyseiset näkymät heijastuvat alan tutkintojen perusteisiin ja, miten ne konkretisoituvat arjen toiminnassa.

Esimerkiksi omalla toimialallani, tekstiili- ja muotialalla uudet biopohjaiset materiaali-innovaatiot, tekstiilien erilliskeräyksen järjestäminen, ylijäämämateriaalin hyödyntäminen ja digitaalisten jakamisalustojen yleistyminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia alan toimijoille. Nämä kehityssuunnat ja muutokset määrittävät sitä toimintaympäristöä, jossa tekstiili- ja muotialan ammattilainen tulee toimimaan, ja toisaalta niitä sisältöjä, jotka hänen tulisi hallita valmistuttuaan.

Alalla tapahtuvien muutosten tulisi heijastua myös tutkintojen perusteisiin. Tutkinnon suorittaneen osaamisen kuvaus sisältää koko tutkinnon läpileikkaavia ydinsisältöjä, jotka tulisi sisällyttää niin pakollisiin kuin valinnaisiin tutkinnon osiin. Tekstiili- ja muotialan tutkinnoissa näitä painotuksia ovat vastuullisuus ja kestävä kehitys sekä laatu. Vastuullisuus on aihealueena hyvin laaja, joten henkilöstön vastuullisuusosaamisen kehittäminen on välttämätöntä. Jatkuvalla kouluttautumisella ja kehittämistoiminnalla voidaan päivittää niin henkilöstön kuin eri aloille valmistuvien ammattilaisten osaamista.

Tutustu ”Vastuullisuus ja kiertotalous osana tekstiili- ja muotialan toisen asteen ammatillisten tutkintojen perusteita ja toimeenpanoa” opinnäytetyöhön tarkemmin ja lataa laajempi teksti . Henkilökohtainen vastuullisuus opinpolkuni jatkuu Polku 2.0 hankkeessa, jossa kehitetään bio- ja kiertotalouden osaamista Keski-Suomessa.

Sirpa Vauhkala, lehtori/JYTE Taide, puu ja muoti

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia

Kestävät liiketoimintamallit

Askelmerkkejä kestävään yrittäjyyteen -hankkeen toinen webinaari 3.12.2021 käsitteli kestäviä liiketoimintamalleja. Esille nousivat mm. kiertotalouden liiketoimintamallit ja tekniikat, joilla liiketoimintamallien kestävyyteen voidaan vaikuttaa.

Yritykset pyrkivät sopeutumaan ympäristöönsä strategiansa avulla. Liiketoimintamallit kuvastavat organisaation tekemiä strategisia valintoja. Jokaisella pitää olla oma ”juoni”. Kestävyyden vaatimus voidaan nähdä ympäristöstä nousevana laaja-alaisena ilmiönä, johon on vastattava. Kestävyyden ottaminen näkökulmaksi liiketoimintamalleissa on välttämättömyys. Yrittäjyydelle se ei ole ongelma! Yrittäjyys Ilmiönä ”ratsastaa muutoksen aallonharjalla” ja pyrkii hyödyntämään muutoksen mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Kestävyyden huomioiminen voi tuoda yritykselle jopa pysyvää kilpailuetua.

Liiketoimintamallit strategiatyökaluina

Liiketoimintamallit pyrkivät tarkastelemaan liiketoiminnan eri elementtejä:

  • Asiakastarve/ hyöty asiakkaalle
  • Kohderyhmä eli segmentti
  • Imago
  • Tuote/palvelu
  • Arvolupaus
  • Ansaintamalli
  • Markkinointikanavat
  • Kilpailuetu
  • Kustannusrakenne
  • Tarvittavat resurssit
  • Tulovirrat

Ehkä yksinkertaisin tapa hahmottaa liiketoimintaa on ruotsalaisen Richard Normanin 70- luvulla lanseeraama liikeidea- malli. Siinä vastataan kolmeen kysymykseen: ”kenelle?”, ”mitä?” ja ”miten?”, Myöhemmin mallia on terästetty kysymyksellä ”imago?”.

”Kenelle, mitä ja miten?”

Markkinoinnillisesti liikeidea- mallia lähestyttäessä ensimmäinen kysymys ”kenelle?” on tärkein. Liikkeelle lähdetään siis asiakkaasta ja hänen tarpeestaan. Ei tämä aina niin selvää ole; yhä voi törmätä yrityksiin, jotka lähtevät liikkeelle omasta tuotteesta, jonka oletetaan sopivan kenelle tahansa. Toinen kysymys markkinoinnillisessa lähestymistavassa on ”imago?”. Imagolla tarkoitetaan mielikuvaa. Mielikuva on luotava valitun asiakkaan eli kohderyhmän arvostusten pohjalta. Mielikuvien rakentaminen pitää perustua todellisuuteen – luodut lupaukset on lunastettava enemmin tai myöhemmin. Vasta kolmantena tulee kysymys ”mitä?”. Sillä tarkoitetaan tuotetta tai palvelua, kaikkineen yrityksen tarjoomaa, joka on rakennettava asiakkaan tarpeen pohjalta. Viimeinen kysymys ”miten?” pitää sisällään yrityksen tavan toimia. Siinä kuvataan se, miten yritys on organisoitunut, miten tuote tarjotaan asiakkaalle, mistä yritys ”rahastaa” jne.

Liikeidea- malli perustuu osien yhteensopivuuteen. Kilpailuedun eli ylivoiman ajatellaan syntyvän kokonaisuuden synnyttämästä synergiasta. Kilpailuetu ylipäätään on aina yritysten tavoite. Pienyritys voi tavoitella kilpailuetua erityisesti erilaistamalla eli differoimalla. Sillä tarkoitetaan erottautumista jossakin keskeisessä tekijässä kilpailijoista. Voisiko tuo tekijä olla kestävyys?

Liikeidea- mallia on kritisoitu yksinkertaisuudesta ja dynamiikan puutteesta. On olemassa myös muita malleja esimerkiksi Businen Model Canvas (2008).  Sitä on mainostettu liiketoiminnan kehittämisen ja arvioinnin, liiketoiminnan visualisoinnin ja liiketoiminnan uudistamisen välineenä. Canvas kuvataan yleensä taulukkona, jossa tarkastellaan yhdeksää yrityksen ansaintalogiikkaan ja liiketoimintaan liittyvää avainkohtaa.

Kestävät liiketoimintamallit

Kaikki liiketoimintamallit eivät varmastikaan pysty vastaamaan Spinnovan tai Betolarin tapaan maailmaluokan kestävyyshaasteisiin. Paljon useampi kuitenkin voi vähintäänkin aktiivisesti minimoida yritystoiminnan negatiivisia vaikutuksia, esimerkiksi hiilijalanjälkeä pienentämällä. Siitä ei ole kovinkaan pitkä matka siihen, että yritetään aktiivisesti lisätä yritystoiminnan positiivisia vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan.

”Kestävyytä saadaan aikaan toimimalla toisin”

Kestävyyttä saadaan aikaan toimimalla toisin. Siinä mielessä tämä on liiketoiminnassa ennestään tunnettua differointia eli erilaistamista. Erilaistamalla yritys välttää usein myös avoimen hintakilpailun. Oikea hinta puolestaan takaa terveen talouden. Uudet toimintatavat vaativat innovointia. Innovointia voidaan edistää ja vahvistaa erilaisilla tekniikoilla. Ne tulevat esille myöhemmin tässä hankkeessa.

Uudet ratkaisut voivat perustua uusiin tekniikoihin, jotka liittyvät usein valmistusprosessiin ja materiaaleihin. Myös toiminnalliset ja sosiaaliset innovaatiot tuovat uutta kestävyyttä. Tuote voidaan nähdä uudella tavalla. Usein tuote muuntuu palveluksi ja omistamisesta siirrytään kohti palvelun käyttämistä. Talouden tasolla tämä vähentää sitoutuvaa pääomaa ja lisää pääoman käytön tehokkuutta.

Kaikkineen kestävyysteema asettuu liiketoimintamalleihin luontevasti. Liiketoiminnalliset vahvuudet hahmottuvat uudella tavalla. Pelkkien mielikuvien varaan ei voida kuitenkaan rakentaa. Taustalla täytyy aina olla reaalimaailman toimenpiteitä. Se mitä on tehty, kannatta tuoda esille myös viestinnässä. Imago eli mielikuvaelementti rakentuu näin käytännön kautta.

Vaikka mielikuva ei voi olla lähtökohta, on se tärkeä apuväline yrityksen ”kestävyysbrändiä” rakennettaessa. Mielikuvaelementit ovat muodostuneet tällä vuosituhannella tärkeiksi kilpailuetua luotaessa. Tekninen ja toiminnallinen etumatka voidaan aina kuroa umpeen, mutta brändin kautta muodostuvaa kilpailuetua ei voida kopioida. Tällöin puhutaan pysyvästä kilpailuedusta.

Omaa liikeideaa eli ”juonta” on hyvä pysähtyä aika ajoin tarkastelemaan eri näkökulmista. Hankkeen aikana toteutetaan yrityssparrausta, joka voisi olla apuna tässä.

Reijo Hytönen, Tuntiopettaja / liiketoiminta ja yrittäjyys

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto (POKE)

Kestävyysosaaminen kilpailuetuna

Askelmerkkejä kestävään yrittäjyyteen -hankkeen ensimmäinen webinaari 5.11. käsitteli kestävyyttä yrityksen kilpailuetuna. Webinaarissa avattiin asiaan liittyviä termejä ja käsitteitä, sekä keskusteltiin siitä, mitä kaikkea kestävyys voisi eri yritysten kohdalla tarkoittaa.

Englannin kielen termi ”sustainability” on ollut pinnalla jo pitkään esimerkiksi YK:n kansainvälisten kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals, SDGs) kautta. Suomeksi termi kääntyy kestävyyden lisäksi usein myös vastuullisuutena.

Kulmakivinä ympäristö, ihminen ja talous

Yritysvastuusta tai kestävästä kehityksestä ylätasolla puhuttaessa yleensä mukana on kolminaisuus ympäristö – ihminen – talous. Tästä on vielä hienoinen matka ennen kuin päästään konkretiaan kunkin yrityksen arjessa. Asiaa voi lähteä purkamaan vaikkapa kunkin yrityksen vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan.

Kestävyysasioista puhuttaessa ympäristöasiat tulevat usein ensimmäisenä mieleen. Ympäristövaikutusten alla voi tarkastella esimerkiksi yrityksen materiaalien, veden ja energian käyttöä, jätteitä ja päästöjä, uusiomateriaaleja, kierrätettävyyttä, fyysisten tuotteiden käyttöikää ja huollettavuutta, resurssitehokkuutta, hiilijalanjälkeä, kemikaaleja, ja niin edelleen. Yrityksen toimialasta ja tuotteista tai vaikkapa pääraaka-aineista riippuen eri asiat ovat merkityksellisiä.

Kohdan ”ihminen” alla puhutaan sosiaalisista vaikutuksista. Tähän teemaan liittyvät ihmisoikeudet ja eläinten oikeudet, saavutettavuus, tasa-arvo, työntekijöiden oikeudet, reilu kauppa ja muut eettiset kysymykset. Nopeasti ajateltuna voi tuntua siltä. että suomalaisilla yrityksillä nämä asiat ovat automaattisesti kunnossa, mutta jos yritys esimerkiksi valmistuttaa tuotteitaan niin sanotuissa riskimaissa, ei ehkä olekaan varmaa ettei työntekijöiden ihmisoikeuksia ole rikottu. Moniin raaka-aineisiinkin voi alkuperämaasta riippuen liittyä ihmisoikeusriskejä.

Talousvaikutuksia ajatellessa saatetaan pohtia esimerkiksi liiketoimintaetiikkaa, reilua kilpailua, hintakartelleja tai veronkiertoa. Kartellit ja veronkierto ovat Suomessa laittomia, mutta voi löytyä myös tilanteita, joissa yritys toimii laillisesti mutta ei ehkä vastuullisimmalla mahdollisella tavalla.

Vastuut ja riskit osana yrityksen arkea

Kuluttajatutkimusten mukaan vastuullisuuskysymykset kiinnostavat yhä suurempaa osaa kuluttajista, ja vaikkei kuluttajaliiketoiminnassa olisikaan, esimerkiksi yritysrahoituksen saaminen voi jatkossa vaikeutua, mikäli yrityksen toiminnassa nähdään olevan vastuullisuusriskejä. Useat pankit ovat jo ilmoittaneet, että paljon päästöjä tuottavien yhtiöiden rahoitus voi olla jatkossa kalliimpaa kuin muiden. Ihmisoikeuskysymyksiin liittyy selkeä maineriski, ja tietämättömyys ei enää kuluttajien silmissä ole riittävä selitys.

Kaikkien yritysten ei tarvitse ole kestävyyden edelläkävijöitä, mutta jokaisen yrityksen kannattaa käyttää asian pohtimiseen ainakin hetki aikaa. Tukea pohdinnoille löytyy esimerkiksi Askelmerkit-hankkeesta.

Kirjoittaja on DI, toimitusjohtaja Kristiina Lähde, joka toimii Askelmerkit-hankkeessa asiantuntijana. Kristiina on toiminut vastuullisuuskysymysten parissa yli 10 vuotta sekä kansainvälisesti että Suomessa.”