Suomessa matkailuala työllisti ennen koronaa vuonna 2019 yhteensä 153 100 henkilöä. Työvoiman määrä kasvoi 2010-luvulla 18%. Sitten iski korona! Korona vei matkailu- ja ravintola-alalta yli 20 000 henkilöä muihin töihin. Lisäksi väestön huoltosuhde on huolestuttava, koska vuonna 2020 jokaista 100 työssäkäyvää kohden oli 142 ei-työssäkäyvää.
Nyt vuonna 2023 Suomen matkailu on alkanut taas vetämään hyvin ja työvoiman tarve on kova. Pulaa on erityisesti kokeneista ja osaavista työntekijöistä. Osaavia työntekijöitä saadaan koulutuksen ja oppisopimusten kautta. Oppilaitosten ja matkailuyrittäjien tulisi yhdessä pohtia kohtaanto-ongelmaa ja etsiä siihen aktiivisesti ratkaisuja. Ratkaisuja voisivat olla oppilaitosten, matkailuyrittäjien ja matkailukeskusten välinen aktiivinen vuoropuhelu ja rohkeat koulutuskokeilut. Työ tekijäänsä opettaa, joten koulutusta tulisi järjestää siellä missä asiakkaita palvellaan.
Kausiluonteisuuden vuoksi osa yrityksistä on hyvin riippuvaisia osa-aika- ja kausityöntekijöistä ja niiden on panostettava tavallista enemmän työntekijöiden rekrytointiin, kouluttamiseen ja säilyttämiseen. Kouluttaminen vie yrityksen resursseja ja miten voidaan taata, että henkilö palaa seuraavaan sesonkiin? Osa-aikatyön vastaanottaminen täytyisi olla sosiaaliturvaa parempi vaihtoehto ja yritysten kannattaisi panostaa ympärivuotisuuteen, jos haluaa pysyvää työvoimaa. Isoimmat hiihtokeskukset ovatkin havainneet mm. kesätapahtumien ja pyöräilymatkailun uudet liiketoimintamahdollisuudet.
Oppilaitosten ja matkailukeskusten väliset yhteistyösopimukset mahdollistaisivat sen, että koulutus kohtaisi osaamisen tarpeen työpaikoilla. Tutkinnon perusteet määrittelevät osaamisen, mutta kohtaavatko ne tarvetta? Maailma muuttuu yhä nopeammin ja muutokseen pitäisi pystyä reagoimaan ketterästi.
Matkailualalla tutkinnon tavoittelun sijaan tulisi keskittyä osaamisen kehittämiseen ja yli tutkintorajojen oppimiseen. Matkailualan työtehtävät ovat moninaisia ja jos halutaan ympärivuotista työllisyyttä alalle, niin on mietittävä monialaista koulutusmallia. Eri perustutkinnoista ja ammattitutkinnoista löytyy tutkinnon osia, joista opiskelijalle voi henkilökohtaistaa juuri kyseiseen työpaikkaan soveltuvan koulutuspaketin.
