http://pyorailynohjaajat.fi/koulutus/pyorailynohjaaja/

Hakeuduin pyöräilynohjaajakoulutukseen, koska intohimona on mm. maastopyörällä luonnossa liikkuminen. Ammatillisesta näkökulmasta syy on se, että aloitamme Gradia Jämsässä kouluttamaan luontoliikuntaohjaajia tammikuusta 2021 alkaen. Yhtenä painopistelajina on suuressa suosiossa oleva maastopyöräily. Tavoitteena on kouluttaa hyvillä vuorovaikutustaidolla varustettuja ohjaamisen ammattilaisia, joilla ei mene sormi suuhun teknisien ongelmienkaan äärellä.

Maastopyöräilyn ohjaaja liikuttaa ihmisiä luonnossa jokamiehen velvollisuudet huomioiden.

Ryhmän ohjaaminen

Laadukkaan ohjaamisen laatu muodostuu vuorovaikutuksesta, teknisestä osaamisesta ja tilannetajusta. Tärkeää on kuunnella asiakkaan toiveita ja mahdollistaa oppimisen kautta elämys.

Ennen toimintaa:

• turvallisuuden huomioiminen (riskit ja turvallisuussuunnitelma)
• toteuttamissuunnitelma (reitti, aikataulu)
• ohjaajan varusteet, ea-varusteet
• sään huomioiminen
• info lenkin/retken luonteesta, retkiluokitus
• mitä, missä, milloin, mitä varusteita (omat vai vuokratut)
• täydentävät varusteet ohjaajalle
• ohjeiden pilkkominen
• kropan valmistaminen ajoon
• taidon sanottaminen

Ohjaustapahtumalla on selkeä aloitus, huomio!

Toiminnan aikana:

• esittely
• reitin esittely, aikataulut ja toteutussuunnitelman esittely lyhyesti
• havainnoida pyöräilijöitä (jaksaminen, osaaminen)
• hitaammat kuskit keulaan, jos jää maastoajossa
• ohjeiden pilkkominen
• puhetta vähemmän, tekemistä enemmän, toistoja
• käsimerkit http://pyorailynohjaajat.fi/wp-content/uploads/2016/10/Kasimerkit.pdf

Toiminnan jälkeen:

• kehonhuolto
• loppufiilikset
• ohjaaja poistuu viimeiseksi

Mitä ominaisuuksia hyvällä ohjaajalla on?

• osaa kuunnella
• sosiaalinen ja helposti lähestyttävä
• kyseleminen – viestintätaidot
• motivointi ja kertominen
• positiivinen, iloinen ja myönteinen
• havainnointikyky
• itsevarmuus
• kärsivällisyys ja perustelu
• johdonmukaisuus
• äänen käyttö
• paikallistuntemus
• kannustava
• pelisilmä ja tilannetaju

Hyvä ohjaaja

• Ole oma itsesi ja hyödynnä persoonasi
• Huomioi:
  • kunto, ikä, sukupuoli, mieliala, ajankäyttö, sosiaalisuus, kiinnostukset
• Hyödynnä eri ohjaustapoja
  • autoritaarinen, konsultatiivinen, demokraattinen, automaattinen
• IDEAS
  • Introduction
  • Demonstration
  • Explanation
  • Activity
  • Summary

Pyörälenkkien luokitus

Pyörälenkkien luokitus on haastavaa, mutta tärkeää. Hyvä ohjaaja selvittää osallistujien lähtötason ja määrittelee heille sopivan lenkin.

http://pyorailynohjaajat.fi/wp-content/uploads/2016/10/LenkkiJaRetkiLuokitus.pdf

• erittäin helppo
• helppo
• perustasoinen
• haastava
• erittäin haastava

Osallistujien määrä

• 5-20 osallistujaa
• 1 ohjaaja/10 aikuista
• 1 ohjaaja/7 lasta

Käytännön ohjausharjoittelu

Käytännön ohjaamisharjoitteet – Teemu Tenhunen

Lasten ja nuorten ohjaaminen, Samuel Halme

Samuel esitelmöi nuorten ja lasten ohjaamisesta. Leikin kautta liikkeelle.

https://www.instagram.com/lapsipyorailee/

• Fillariakatemia – Jyps
• Ohjaamisen perusteet
  • tekeminen monipuolista ja hauskaa
  • taitojen sanallistaminen
  • maksimoi lasten aktiivisuus, ei seisoskelua
• ohjaajan varusteet: lapsen huoltajan puhelinnumero, ea-pakkaus, juoma, korjausvälineet, huomioliivi ja pilli
• 7 lasta/ohjaaja
• kuvauslupa
• suosittele tapaturmavakuutusta
• nimitarrat

Taitojen ohjaamisvinkkejä https://innostunliikkumaan.fi/skillilataamo/

Varusteet ja välineet – säätäminen ja huoltaminen

Pyöränhuoltoharjoitukset

Pyörän huolto liittyy olennaisesti ohjaajan tekniseen osaamiseen. Hyvällä teknisellä osaamisella mahdollistetaan turvalliset retket ja lenkit. Ohjaajalla täytyy olla toimintasuunnitelma myös maastossa tapahtuvien väline- tai henkilövahinkojen hoitamiseksi. Ennen lenkkiä olennaista on säätää pyörä ajajalle mukavaksi, turvalliseksi ja luotettavaksi.

Turvallisuus, vastuut, vakuutukset ja lainsäädäntö

Pyöräilijöiden henkilövahingoista seitsemän kymmenestä tapahtuu risteyksissä. Näkemäesteet lisäävät huomattavasti onnettomuuden riskiä pyörätien ja ajoradan risteyksessä.

https://www.liikenneturva.fi/fi/liikenteessa/pyoraily#87d9b5e8

Fillaripassi on kuntoilijoille tarkoitettu tuote, joka sisältää vakuutuksen. Sen hinta on 2002 ja aiemmin syntyneiltä 74 euroa. Sitä nuoremmilta 41 euroa. Fillaripassilla ei voi osallistua kilpailuihin, joissa edellytetään lisenssiä.

Vakuutus on voimassa seuraavissa tilanteissa lajiin liittyen sekä niihin välittömästi liittyvillä meno- ja paluumatkoilla, kotimaissa ja ulkomailla (korkeintaan 3 kk:n pituisilla matkoilla):

• kuntotapahtumissa,
• harjoituksissa, jotka ovat lajille ominaisia ja harjoituksen johtajan valvomia
• harjoitusohjelman mukaisesti harjoiteltaessa
• koulutus-, liikunta- ja valmennusleireillä

Kypärän käyttö arkiliikenteessä ei ole tutkimusten mukaan perusteltua. Uudessa-Seelannissa kypäräpakon jälkeen pyöräily väheni, mutta onnettomuudet lisääntyi.

Turvallisuuden edistäminen ohjatussa pyöräilyssä:

Kartoitetaan riskejä tutkimuksilla
Riskianalyysit
Hyvät toimintaohjeet
Ohjaajakoulutus
Viestitään turvallisuudesta
Sitoudutaan turvallisuuskulttuuriin
Laaditaan tapahtumista ja ohjatuista toiminnoista turvallisuussuunnitelmat

Kuluttajaturvallisuuslaki

Ohje ohjelmapalveluiden turvallisuuden edistämiseksi, TUKES 2015

Pyöräily ja pyöräilyn edistäminen

Pyöräilyn alalajeja

XC,XCO,XCE,XCM, trail, enduro, gravel, cyclo, maantie, retki

Hollanti maailman suurin pyöräilymaa.

Suomessa Oulussa ajetaan pyörillä eniten. Yli 7,5 km matkat raja-arvo arkipyöräilyssä.

Jyväskylässä alle 5km matkat pyörällä 1969, 72%- 1980 , 60%, 1990, 43%, 2010 34%…

Suomalaiset tekevät miljoonia työmatkoja joka päivä – voisiko kulkemisesta tehdä mielekkäämpää ja terveellisempää?

https://kesli-fi-bin.directo.fi/@Bin/b9cfa365e62db9c402571ddda6114f64/1592049759/application/pdf/528444/TeemuTenhunen-KSSeminaarit2018.pdf

https://www.motiva.fi/ratkaisut/kestava_liikenne_ja_liikkuminen/nain_liikut_viisaasti/pyoraily

Ohjaamisen laatutekijät

Vuorovaikutus – Tekninen osaaminen – Toiminnallinen osaaminen

Vuorovaikutus osaaminen: persoona, tilannetaju, kuunteleminen

Tekninen osaaminen: renkaan vaihto ja paikkaaminen, ketjun katkaisu ja liittäminen, jarrujen keskittäminen, vaihteiden säätäminen

Toiminnallinen osaaminen: aikatauluissa pysyminen, ongelmaratkaisutaidot

Fysiologia, ravinto, kehonhuolto ja kuntovalmennus

Liikunnan vaikutukset esim. pitkäaikaissairauksiin. Miten pyöräily auttaa?

2- tyypin diapetes, lihavuus, verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, astma, nivelrikko, niska- ja alaselkävaivat, masennus

Liikunta auttaa elimistöä energian tuotannossa , lihasmassa käyttää energiaa oikein. Tyypin 2- diapeteksessä insuliiniresistenssi lihasten kyky ottaa energiaa on häiriintynyt.

Pyöräily hyvää liikuntaa ylipainoiselle, koska se ei rasita niveliä.

Säännöllinen liikuntaa auttaa sydämen vajaatoimintaan. Lääkäriltä lupa.

Masennukseen luonto ja liikunta auttaa. Ruutuaika vähenee, aistit herkistyy, sosiaalisuus. Keskittymällä polkuun ja ajamiseen pääsee parhaimmillaan flow-tilaan.

Rasitus ja palautuminen haltuun. Kunto kasvaa levossa. Aktiivinen lepo eli kevyt liikunta palauttaa. Mielen on palauduttava. Muista uni.

Olosuhteet, sää ja pukeutuminen

https://www.jyps.fi/pyoraily-liikennemuotona-ja-harrastuksena/valineet-ja-varusteet/pukeutuminen

Pyöräväylät, liikennesäännöt ja liikenteessä kulkeminen

Harjoittelimme kaupunkiliikennesääntöjä ja teimme ryhmäajoharjoituksia keskustassa. Opin sen, että rohkeasti menee turvallisemmin eli otetaan tila liikenteestä ei ujostella.

Uusi tieliikennelaki https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/tieliikennelaki2020

Tieliikennelaki

Pyörätapahtuman suunnittelu ja järjestäminen

Suunnittelin maastopyöräkilpailutapahtuman tuotekortille. Löytyy kohdasta harjoitustehtävät

alueen käyttölupa
tilapäiset liikenteenohjaajat
meluilmoitus
Ilmoitus yleisötilaisuudesta
turvallisuus- ja pelastussuunnitelma
musiikin esittäminen

HARJOITUSTEHTÄVÄT

Tuotekortti JämsäMtb – tapahtuma 2.5.2021

Harjoittelu 10h – 5*2h (CCilves/XCparty)

Koulutukseen liittyi 5 ohjausharjoitusta. Itse suoritin harjoitukset maastossa ja maantiellä 4-10 hengen ryhmille. Vlogissa tunnelmia harjoituksista. Pyysin ohjattavilta palautteen ja yhdeltä kokeneelta pyöräilijältä arvioinnin.

8.6 CCilves – maastolenkki

Helppo maastolenkki, 2h JämsäMtb maastossa, johon tutustumassa 3 asiakasta. Arvioija Timo Hämäläinen https://versona.fi/fi/

9.6 CCilves maantielenkki

Maantielenkki 54 km, 2h – 5 asiakasta, harjoiteltiin parijonossa ajamista sekä käsimerkkejä. Arvioija Mikko Koponen, CCilveshttps://www.ccilves.com/

10.6 CCilves/XCParty vaativa maastotekniikkaharjoitus, 2h

Harjoiteltiin vaativia teknisiä maastokohteita (tekniset ala- ja ylämäet, kivikot, juuret, tömpäreet, dropit), 9 asiakasta. Arvioija Mikko Lepola/XCparty https://www.xcparty.fi/

15.6 CCilves maantie

18.6 CCilves maasto

26.6. LOPPUKOE

Suomen luonto tarjoaa upeat edellytykset luontoliikuntaan. Luonto ja liikunta yhdessä tuottavat ihmisille parhaillaan elämyksiä. Luontoliikuntaelämykset syntyvät hallitun riskin ja itsensä ylittämisen seurauksena. Elämyksien kokemiseen tarvitaan siis tunne ja voimakkaimmat tunteet syntyy omakohtaisista kokemuksista.

Suomen matkailustrategiassa (Visit Finland) korostetaan luontomatkailua ja luonnossa liikkumisen terveydellisiä vaikutuksia. Gradia Jämsässä kehitetään voimakkaasti nyt juuri luontoliikuntamatkailua. Olemme suunnittelemassa matkailupalvelujen ammattitutkinnon painottamista luontoliikuntaosaamiseen. Luontoliikuntaohjaaja osaa tuotteistaa ja toteuttaa laadukkaita sekä turvallisia luontoliikuntapalveluita asiakkaille. Keskiössä ovat asiakaspalvelu-ja ohjaustaidot, lajitaidot sekä luontoliikuntapalveluiden tuotteistaminen.

Painopistelajit on valittu Visit Finlandin strategian mukaisesti

https://www.businessfinland.fi/suomalaisilleasiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/tuotekehitys-ja-teemat/luontomatkailu/luontomatkailulyhyesti/

Tulevassa luontoliikuntakoulutuksessa painotamme lajeina melontaa, maastopyöräilyä, kiipeilyä, suunnistusta ja hiihtoa. Opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jossa myös muu luontoliikuntalaji voidaan tuotteistaa palveluksi. Tavoitteena olisi opiskeluaikana kehittää palvelua niin, että se on laadukas, kannattava, kysytty ja myytävä tuote opintojen päättyessä.

Melonta luontoliikuntalajina

Luontoliikunnassa voi saavuttaa elämyksiä kohtaamalla pelkonsa esim. nousemalla ensimmäistä kertaa kajakkiin, laskeutumalla köyden varassa kalliolta, selvittämällä jyrkän ylä- tai alamäen maastopyörällä tai ehkäpä vain löytämällä metsään piilotetun suunnistusrastin. Liikuntaelämyksen saavuttamiseen liittyy ponnistelu, jossa vähän koetellaan omia rajoja.

Koulutuksessa opetellaan ensin hyvät asiakaspalvelu- ja ryhmänohjaustaidot. Oppimisympäristö perustuu tiimioppimiseen, jossa opimme jatkuvasti toinen toisiltamme, toisiamme kannustaen. Ryhmänohjausharjoituksia sisällytetään myös lajitaitokoulutuksiin. Lajitaitoja opitaan harjoittelun ja toistojen kautta. Yrittäjyys ja tuotteistamisosaaminen liittyy myös olennaisesti koulutuspolkuumme.

Maastopyöräily luontoliikuntalajina

Seuraa https://www.gradia.fi – Haluan oppimaan! Haku aukeaa 2.9.2020. Koulutus alkaa 11.1.2021. Haku päälle.

Luontomatkailutiimi

Korona rokottaa matkailualaa nyt ennennäkemättömällä tavalla. Monella matkailuyrittäjällä on nyt miettimisen paikka. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006486980.html

Miten maailma muuttuu, jos ja kun koronasta selvitään. Nyt on aika pohtia tulevaisuutta. Gradia Jämsässä kehitellään tulevaisuuden luontomatkailukoulutusta, jossa opiskelija voi tutkinnon, osatutkinnon tai lyhytkurssin avulla päivittää omaa osaamistaan. Nyt on siis sinun matkailualan yrittäjä ja minun matkailualan kouluttajan aika pohtia tulevaisuuden osaamisen tarvetta ja tuottaa siihen sisältöä, tuotteistaa.

Meidän on luotava nuorille positiivinen mielikuva tulevasta maailmasta sekä matkailualan työllistävyydestä. Onko tulevaisuuden tärkein trendi tuotteistaa matkailua kestävästi https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/vastuullisuus/kestavan-matkailun-periaatteet/

Gradia Jämsän matkailukoulutustiimi pyrkii vastaamaan haasteeseen kehittämällä luontomatkailukoulutusta kohti valoista matkailutulevaisuutta. Tavoitteena on tuotteistaa koulutusta työelämävaatimuksien mukaiseksi.

Odotettavissa on, että lähitulevaisuuden luontomatkailu Suomessa keskittyy kotimaan luontomatkailuun ja palvelun tarjontaan. Koronakriisi voi tuoda piristysruiskeen Suomen matkailuun, jos ulkomaanlomiin käytetyt eurot kuluvat kotimaassa. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006481094.html

Matkailupalvelut ovat usein elämyspalveluita. Opiskelijoiden olisi tärkeää oppia tuotteistamaan omaa osaamistaan ja tuottamaan elämyksiä. Elämyksen tuottaa lopulta asiakas itse itselleen. Taitava elämyspalvelun tuotteistaja pystyy luomaan asiakkaalle tunteen. Nyt on siis aika luoda tunnetta tulevaisuuteen. Gradia Jämsässä tarjoamme tiimioppivan matkailualan perustutkinnon lisäksi laadukasta luontoalan ammattitutkintoa (erä- ja luonto-opas), matkailupalvelujen ammattitutkintoa sekä opastuspalvelujen ammattitutkintoa.

https://gradia.fi

Mieti mikä sinussa saa aikaan muutoksen?

Olen toiminut opettajana vuodesta yhdeksäntoistasataa yhdeksän kymmentä yhdeksän (1999). Opetustyöt aloitin Naakan yläasteella maantiedon ja biologian opettajana. Vuonna 2001 siirryin ammatillisen koulutuksen, nykyisen työnantajani, Gradia Jämsän palvelukseen.

Urani alkuajoista lähtien olen ollut kiinnostunut vertaisoppimisesta ja ryhmässä toimimisesta. Opetusfilosofiani pohjautui muodikkaaseen konstruktivismiin ja ”Kolbin kehään”.

Löysin hyllystäni mapin, jonne olen kerännyt vuonna 2000 ammatillisessa opettajakorkeakoulussa Oulussa laatimani materiaalin ja opinnäytteet (materiaaleistani löytyy vielä piirtoheitinkalvot eli ”kelmut”). Silloin pohdin mm. ammatillisen koulutuksen uhka- ja toivekuvia:

Kirjoitin uhkista silloin, siis vuonna 2000, että:

Suomen väestörakenne vinoutuu ja nuorten aikuisten määrä laskee, kouluja lakkautetaan ja syntyy työvoimapulaa ammatillisille aloille. Maailma verkostoituu kiihtyvällä tavalla ja tiedon määrä kasvaa eksponentilaalisti. Tärkeitä taitoja tulevaisuudessa ovat kielitaito, suvaitsevaisuus ja kulttuurien tuntemus. Kestävä kehitys oli terminä lanseerattu ja opetussuunnitelmiin tulee nostaa kestävän kehityksen periaate vahvemmin mukaan. Kestävä kehitys on arvosidonnaista, joten ammatillisten kouluttajien asenne ja arvot tulisi olla kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia.

Ammatillisen koulutuksen tulisi paneutua enemmän myös ”pehmeisiin” arvoihin ja etiikkaan. Teknologian kehittyminen johtaa siihen, että ammatillinen koulutus vanhenee nopeasti. Tulevaisuudessa lisääntyvät koulutus- ja kurssikeskukset, joissa ammattipätevyyttä päivitetään tai suoritetaan uusi tutkinto. Vuoden 2000 trendinä on muuntokoulutus, joissa perehdytään uuteen ammattiin aiemman kokemuksen tuella (konstruktivismi). Tulevaisuuden haasteena on oppimisen opettaminen. Pelkkä substanssin osaaminen ei riitä, vaan on hallittava sosiaaliset vuorovaikutustaidot ja TIIMITYÖN ”niksit.

Tulevaisuuden näyttötutkinnot ovat mahdollisuus kehittää yritysten ja oppilaitosten välistä aktiivista vuorovaikutusta. Jatkuva näyttöjen arviointi työympäristössä mahdollistaisi ammattitaidon kehittymisen yritysmaailman todellisiin tarpeisiin.

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden uhkia mielestäni vuonna 2000:

1. väestörakenteen muutos
2. koulutuksen ja työelämän välinen kuilu
3. ”duunareiden” työvoimapula
4. ATK-alan yliarvostus

Toivekuvia vuonna 2000:

1. laadukas opetus
2. opiskelijoiden motivaatio
3. parempaa yhteistyötä työpaikkojen kanssa

Yleisiä tulevaisuuden uhkia vuonna 2000-

1. ulkomaan kauppa vähenee
2. IT-alan romahdus
3. kasvihuoneilmiö tulee voimistumaan
4. ongelmanuoret lisääntyy
5. perusteollisuuden työvoima vähenee
6. tuulivoimalat lisääntyvät
7. huumeongelma kärjistyy
8. säästöt ja leikkaukset ammatillisessa koulutuksessa kovia
9. liian vähän maassaololupia ulkomaalaisille
10. ei huolehdita opetushenkilöstön hyvinvoinnista

Tiimissä mestariksi ja ihmevalmentajaksi 2013-2020

Nuo opettajakorkeakoulussa kirjaamani asiat voisivat osittain olla myös tämän päivän ydinasioita. Se kuvastaa sitä, että vaikka muutosvauhti on kova, niin samat perusongelmat ovat taustalla.

Suoritin tiimimestarikoulutuksen 2013-2014, jolloin tajusin olevani enemmän valmentaja kuin opettaja. Vaikuttavimmat kirjat listasin kirjalokiin. Vuonna 2013 perustimme tiimivalmentajakollegoiden ja silloisten opiskelijoiden kanssa Pedagogisen Osuuskunta Pegosuksen, joka on monialaisesti toiminnassa vieläkin Gradia Jämsässä.

Vuonna 2013 tajusin olevani valmentaja, en opettaja. Vahvuuksiini kuuluu asioiden organisointi ja fasilitointi. Tässä ajatuksiani vuonna 2013.

Tässä vuoden 2014 Oppimissopimus

https://blogit.gradia.fi/tiimimestari/2014/10/10/oppimissopimus-10-10-2014/

Tyydytystä saan siitä, kun huomaan oppijan oivaltavan ja innostuvan. Kirjoitin keväällä 2019 artikkelin aiheesta innostunut oppija.

Vuonna 2015 aloitin matkailualan opettajana. Tuolloin reflektoin tulevaisuutta blogissani. Olen toiminut nyt neljä vuotta matkailualan lehtorina ja tiimivalmentajana. Perustimme matkailualalle tapahtumatorpan, mikä toimii tiimioppimisen kotipesänä. Tapahtumatorppa on toiminut nyt 1,5 vuotta. Tavoitteena oli muuttaa koko koulutusala tiimimäiseksi ja hakea tiimiakatemian organisaatiotason tiimisertifikaattia. Se meille myönnetään 10.12.2019.

Ihmevalmentajamatkani aloitin vuonna 2018. Sen matkan reflektio löytyy myös päiväkirjasta. Ihmevalmennuksen vaikuttavin kirjalista löytyy tästä. Ihmevalmentajatodistus myönnetään minulle ma 25.11.2019. Nöyrät kiitokset kanssamatkustajille.

Suoritan tiimiakatemian – Team Coach – sertifikaatin ti 26.11.2019 Jyväskylässä. Team Coach sertifikaatin kriteerit.

Team Coach – Keke

Olen toiminut tiimivalmentajana ja käyttänyt tiimiakatemian menetelmiä erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnossa, ympäristönhoitajien perustutkinnossa sekä matkailualan tutkinnoissa vuodesta 2013. Opiskelijatiimejä on ollut kymmeniä nuorista aikuisiin. Olen kouluttautunut ja lukenut paljon alan kirjallisuutta sekä reflektoinut omaa oppimistani tiimimestariblogissani.

Gradia Jämsässä olen valmentajana monialaisissa yrittäjyysopinnoissa, jonka pedagogiikka perustuu pedagogiseen käsikirjaamme. https://blogit.gradia.fi/jamsapeda/
Yrittäjyysopinnot saivat organisaation tiimisertifikaatin vuonna 2018.

Perustimme vuonna 2018 yhdessä kollegani kanssa matkailualan tapahtumatorpan, joka on monialainen kohtaamispaikka tiimioppimisesta sekä yhdessä tekemisestä kiinnostuneille opiskelijoille ja yrittäjille.

Meillä on tapahtumatorpalla käytössä dialogi, projektitiimit sekä oppimistiimi. Jokaisen projektin päätteeksi pidämme ”motorolan”. Matkailualalla meillä on käytössä ”matkakirja”, joka kulkee opiskelijan mukana oppimissopimuksesta valmistumiseen.

Olen kiteyttänyt alla olevaan kuvaan koko 20-vuotisen oppimismatkani opetusfilosofiaksi, joka toimii kaikissa säissä.

Oppimissopimus ja Tulevaisuuden tavoitteena on:

1. …… toteuttaa valmennusfilosofiaani 2020-
2. …..että tapahtumatorpan opinnot/oppimismenetelmät ovat toisen asteen koulutuksessa valtakuntamme kiinnostavimpia ja halutuimpia
3. …..monialaistaa toimintakenttää yli tutkintorajojen ja tehdä työtä kiinteässä vuorovaikutuksessa alan yrittäjien kanssa, dialogin keinoin.
4. ….haalia ympärilleni osaavia ja innostavia tyyppejä, joita ei riskin otto pelota.
5. …muuttaa ihmisten elämä paremmaksi

Miksi innostuminen ja uteliaisuus häviävät valtaosalla ihmisistä iän myötä? Alle kouluikäinen on aidosti innostunut, utelias ja kiinnostunut lähes kaikesta. Yläasteella innostuneiden määrä vähenee ja toisella asteella monella uteliaisuus tai asioista aidosti kiinnostuminen on lopahtamassa. Peruskoulun opetussuunnitelmauudistuksesta ja ammatillisen koulutuksen reformista voisi löytyä työkaluja lapsuuden aikaisen innostumisen palauttamiseksi.

Suomesta löytyy maailman parhaat opettajat ja opettajakoulutus, mutta tuntuu siltä, että opettajien täydennyskoulutuksessa on paljon tehtävää. Emme voi jatkaa perinteisellä pedagogiikalla ja didaktiikalla vaan jatkuvasti on uudistuttava ja kehitettävä itseään. Jotta voisimme valmentaa lapsia ja nuoria selviytymään tuntemattomasta tulevaisuudesta, on meidän ensin tunnettava itsemme. Miksi lähden töihin, mistä innostun sekä mikä on oma ammatillinen unelmani?

Ammatillisessa koulutuksessa ollaan siirtymässä kokonaistyöaikaan ja peruskouluissakin se on tulevaisuutta. Kokonaistyöaika mahdollistaa sen, että oppilaitoksista voidaan tehokkaammin kehittää oppivia organisaatioita, jotka seuraavat aikaansa. Opettajien on hyväksyttävä, että kukaan ei ole enää kaikkitietävä lehtori, vaan jokainen meistä on oppija myös itse. Oppivat organisaatiot syntyvät tiimeistä ja tulevaisuuden opettaja on valmentaja, joka osaa kysyä, ei vastata.

Kouluissa olisi siirryttävä yhteisopettajuuteen ja valmentajuuteen. Oppimisen valmentajien päätehtävänä on mielestäni ohjata oppijaa asioiden äärelle, joista hän innostuu. Vielä parempi, jos innostuminen tapahtuu tiimissä. Tästä seuraa yhteenkuuluvuuden, oppimisen omistajuuden sekä lopulta osaamisen tunne.

Oppimisesta innostunut ihminen ei laske tunteja ja haluaa kokea oppimisen tunteen yhä uudelleen. Tiimissä koettu onnistuminen moninkertaistaa hyvän olon tunteen, me teimme sen. Työpaikat tarvitsevat ihmisiä jotka kehittävät omaa osaamistaan ja kulkevat kohti ammatillista unelmaansa. Se onnistuu, jos ihminen on aidosti innostunut tekemästään työstä.

Osaajaksi tullaan toistojen kautta, itse tekemällä ja yhdessä arvioiden. Perinteisen oppitunnin jälkeen oppija alkaa unohtamaan, mutta vertaistiimissä pohtimisen jälkeen oppija alkaa oivaltamaan. Siitä tulevaisuudessa on kyse.