Vaelluspäivän päätteeksi Gradia Jämsän eräopasopiskelijat kokoontuvat pimeässä illassa nuotion äärelle. Takana on muutama päivä patikointia ja telttailua. Alkavan nuotiodialogin teemana on ryhmän ohjaaminen yön yli vaelluksella.
Nuotio. Kuva: Olli Lappi
Dialogi on yhdessä ajattelemista, jossa keskeistä on aito läsnäolo ja kuunteleminen. Toimivassa dialogissa ihmiset kohtaavat tasavertaisina yksilöinä ja ovat valmistautuneet kohtaamaan omasta käsityksestä eroavia näkökulmia. Dialogissa luodaan mm. yhteistä ymmärrystä, luottamusta ja minäkäsitystä. Huipputiimiä synnytettäessä tärkeintä on kehittyä ensin yksilönä ja sitten tiiminä. Dialogia voi harjoitella osa-alueittain. Hyvä alku on havainnoida ensin omaa läsnäoloa, heittäytymistä ja osallistumista. Voit muuttaa vain omaa käyttäytymistäsi.
Nuotio antaa rauhan ja auttaa keskittymään. Gradia Jämsä luontoalan ammattitutkintolaiset nuotiolla. Kuva: Olli Lappi 2020
Ryhmän ohjaaminen luonnossa ja varsinkin useamman päivän vaelluksella tuo usein tunteet pintaan ja dialogi muuttuu parhaimmillaan flow-tilaksi, jossa ajan ja paikan taju katoaa. Yhteisten kokemusten käsittely päivän päätteeksi on yksi parhaista ryhmäytymishetkistä ja toimii tiimin luottamuksen rakentajana.
”Yhdessä tekeminen, rasitus, jaettu luontokokemus saavat ihmisen herkistymään ja avautumaan” – Olli Lappi, eräopaskouluttaja
Oppiminen on kokemusten reflektointia, jossa yksilö käsittelee yhdessä muiden kanssa onnistumiset ja epäonnistumiset. Nuotion äärellä on helppo olla ja se lämmittää kehoa sekä mieltä. Nuotion ääreltä ei ole kiire pois.
”Nuotion ympärille on helppo rauhoittua ja sen ääressä on helppo olla ja siinä voi kohdistaa katseensa välillä tuleen, jos katsekontakti vaikeuttaa itsensä ilmaisemista” – Riikka Penttinen, eräopasopiskelija
Riikka Penttinen pyytää ja saa apua. Kuva: Olli Lappi
Oppimistiimin jatkuva vuoropuhelu sosiaalistaa jäsenen tiimiin ja se on yksi tärkeimmistä oppimisen lähtökohdista. Kun tiimiin ja oppimisympäristöön syntyy psykologinen turvallisuuden tunne, jossa on mahdollisuus tehdä virheitä ja epäonnistua, oppiminen alkaa. Turvallisuuden tunteeseen voi jokainen tiimiläinen vaikuttaa pohtimalla omaa käytöstään suhteessa muihin. Ihan ensin täytyy siis tuntea itsensä, jotta voi tuntea muita ja olla empaattinen.
”Erittäin hyvä tapa käydä läpi opittuja asioita ja sisäistää oppimansa kertomalla niistä. Puhumalla opitut asiat jäävät mieleen paremmin” – Tommi Lehtinen, eräopasopiskelija
Onnistuneessa nuotiodialogissa voidaan käsitellä negatiivisiakin asioita, mutta on oltava tarkkana, että ei jäädä negatiivisten tunteiden ”vangiksi”. Dialogin lopputulosta ei voi ennustaa, siihen vaikuttaa olennaisesti jäsenten tunnetilat ja niiden hallitseminen.
”Ennen dialogin käyttämistä oppimismenetelmänä olisi hyvä käydä perusteet ja säännöt ryhmän kanssa läpi”. – Katarina Keränen, eräopasopiskelija.
Oppimisympäristöllä on erittäin suuri vaikutus oppijan valmiuteen vastaanottaa palautetta omasta toiminnastaan. Ihmisillä on sisäsyntyinen tarve puolustautua, kun hänelle annetaan ”rakentavaa kritiikkiä”. On taito hallita tunteensa ja aidosti kuunnella ja vastaanottaa positiivinen ja negatiivinen palaute. Nuotiodialogi on kohtaamisen korkeakoulu.
Luonto on paras oppimisympäristömme. Kuva: Olli Lappi
Nuotiodialogin ohjaaminen on vaativa tiimivalmennuksen laji. Onnistuessaan se tarjoaa erinomaisen oppimisympäristön itsetunnon ja substanssiopin reflektointiin. Nuotiodialogin voi myös pilata monella tavalla. Yksi tapa on johdatella keskustelua kohti omasta mielestä parasta vaihtoehtoa, tyrmätä tiimiläisen idea, keskeyttää usein toisen puhe, puhumalla itse eniten, rönsyilemällä aiheesta. Nuotiodialogi on hyvä aloittaa ”Check In” kierroksella, jossa kartoitetaan jäsenten tunnetila. Tilaisuus on myös hyvä päättää selkeään ”Check Out” – kierrokseen. Tunne on aina subjektiivinen kokemus. Nuotiolla tunne on usein aito.
Keijo Vehkakoski, Gradia Jämsä – luonnossa liikkuva tiimivalmentaja
Hakeuduin pyöräilynohjaajakoulutukseen, koska intohimona on mm. maastopyörällä luonnossa liikkuminen. Ammatillisesta näkökulmasta syy on se, että aloitamme Gradia Jämsässä kouluttamaan luontoliikuntaohjaajia tammikuusta 2021 alkaen. Yhtenä painopistelajina on suuressa suosiossa oleva maastopyöräily. Tavoitteena on kouluttaa hyvillä vuorovaikutustaidolla varustettuja ohjaamisen ammattilaisia, joilla ei mene sormi suuhun teknisien ongelmienkaan äärellä.
Maastopyöräilyn ohjaaja liikuttaa ihmisiä luonnossa jokamiehen velvollisuudet huomioiden.
Ryhmän ohjaaminen
Laadukkaan ohjaamisen laatu muodostuu vuorovaikutuksesta, teknisestä osaamisesta ja tilannetajusta. Tärkeää on kuunnella asiakkaan toiveita ja mahdollistaa oppimisen kautta elämys.
Ennen toimintaa:
turvallisuuden huomioiminen (riskit ja turvallisuussuunnitelma)
toteuttamissuunnitelma (reitti, aikataulu)
ohjaajan varusteet, ea-varusteet
sään huomioiminen
info lenkin/retken luonteesta, retkiluokitus
mitä, missä, milloin, mitä varusteita (omat vai vuokratut)
täydentävät varusteet ohjaajalle
ohjeiden pilkkominen
kropan valmistaminen ajoon
taidon sanottaminen
Ohjaustapahtumalla on selkeä aloitus, huomio!
Toiminnan aikana:
esittely
reitin esittely, aikataulut ja toteutussuunnitelman esittely lyhyesti
Pyörän huolto liittyy olennaisesti ohjaajan tekniseen osaamiseen. Hyvällä teknisellä osaamisella mahdollistetaan turvalliset retket ja lenkit. Ohjaajalla täytyy olla toimintasuunnitelma myös maastossa tapahtuvien väline- tai henkilövahinkojen hoitamiseksi. Ennen lenkkiä olennaista on säätää pyörä ajajalle mukavaksi, turvalliseksi ja luotettavaksi.
Turvallisuus, vastuut, vakuutukset ja lainsäädäntö
Pyöräilijöiden henkilövahingoista seitsemän kymmenestä tapahtuu risteyksissä. Näkemäesteet lisäävät huomattavasti onnettomuuden riskiä pyörätien ja ajoradan risteyksessä.
Fillaripassi on kuntoilijoille tarkoitettu tuote, joka sisältää vakuutuksen. Sen hinta on 2002 ja aiemmin syntyneiltä 74 euroa. Sitä nuoremmilta 41 euroa. Fillaripassilla ei voi osallistua kilpailuihin, joissa edellytetään lisenssiä.
Vakuutus on voimassa seuraavissa tilanteissa lajiin liittyen sekä niihin välittömästi liittyvillä meno- ja paluumatkoilla, kotimaissa ja ulkomailla (korkeintaan 3 kk:n pituisilla matkoilla):
kuntotapahtumissa,
harjoituksissa, jotka ovat lajille ominaisia ja harjoituksen johtajan valvomia
harjoitusohjelman mukaisesti harjoiteltaessa
koulutus-, liikunta- ja valmennusleireillä
Kypärän käyttöarkiliikenteessä ei ole tutkimusten mukaan perusteltua. Uudessa-Seelannissa kypäräpakon jälkeen pyöräily väheni, mutta onnettomuudet lisääntyi.
Turvallisuuden edistäminen ohjatussa pyöräilyssä:
Kartoitetaan riskejä tutkimuksilla Riskianalyysit Hyvät toimintaohjeet Ohjaajakoulutus Viestitään turvallisuudesta Sitoudutaan turvallisuuskulttuuriin Laaditaan tapahtumista ja ohjatuista toiminnoista turvallisuussuunnitelmat
Fysiologia, ravinto, kehonhuolto ja kuntovalmennus
Liikunnan vaikutukset esim. pitkäaikaissairauksiin. Miten pyöräily auttaa?
2- tyypin diapetes, lihavuus, verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, astma, nivelrikko, niska- ja alaselkävaivat, masennus
Liikunta auttaa elimistöä energian tuotannossa , lihasmassa käyttää energiaa oikein. Tyypin 2- diapeteksessä insuliiniresistenssi lihasten kyky ottaa energiaa on häiriintynyt.
Pyöräily hyvää liikuntaa ylipainoiselle, koska se ei rasita niveliä.
Säännöllinen liikuntaa auttaa sydämen vajaatoimintaan. Lääkäriltä lupa.
Masennukseen luonto ja liikunta auttaa. Ruutuaika vähenee, aistit herkistyy, sosiaalisuus. Keskittymällä polkuun ja ajamiseen pääsee parhaimmillaan flow-tilaan.
Rasitus ja palautuminen haltuun. Kunto kasvaa levossa. Aktiivinen lepo eli kevyt liikunta palauttaa. Mielen on palauduttava. Muista uni.
Pyöräväylät, liikennesäännöt ja liikenteessä kulkeminen
Harjoittelimme kaupunkiliikennesääntöjä ja teimme ryhmäajoharjoituksia keskustassa. Opin sen, että rohkeasti menee turvallisemmin eli otetaan tila liikenteestä ei ujostella.
Koulutukseen liittyi 5 ohjausharjoitusta. Itse suoritin harjoitukset maastossa ja maantiellä 4-10 hengen ryhmille. Vlogissa tunnelmia harjoituksista. Pyysin ohjattavilta palautteen ja yhdeltä kokeneelta pyöräilijältä arvioinnin.
8.6 CCilves – maastolenkki
Helppo maastolenkki, 2h JämsäMtb maastossa, johon tutustumassa 3 asiakasta. Arvioija Timo Hämäläinen https://versona.fi/fi/
9.6 CCilves maantielenkki
Maantielenkki 54 km, 2h – 5 asiakasta, harjoiteltiin parijonossa ajamista sekä käsimerkkejä. Arvioija Mikko Koponen, CCilveshttps://www.ccilves.com/
Luontoliikuntaohjaaja hallitsee luontoliikuntalajit, ryhmänohjauksen, turvallisuuden ja tiimityön
Suomen luonto tarjoaa upeat edellytykset luontoliikuntaan. Luonto ja liikunta yhdessä tuottavat ihmisille parhaillaan elämyksiä. Luontoliikuntaelämykset syntyvät hallitun riskin ja itsensä ylittämisen seurauksena. Elämyksien kokemiseen tarvitaan siis tunne ja voimakkaimmat tunteet syntyy omakohtaisista kokemuksista.
Suomen matkailustrategiassa (Visit Finland) korostetaan luontomatkailua ja luonnossa liikkumisen terveydellisiä vaikutuksia. Gradia Jämsässä kehitetään voimakkaasti nyt juuri luontoliikuntamatkailua. Olemme suunnittelemassa matkailupalvelujen ammattitutkinnon painottamista luontoliikuntaosaamiseen. Luontoliikuntaohjaaja osaa tuotteistaa ja toteuttaa laadukkaita sekä turvallisia luontoliikuntapalveluita asiakkaille. Keskiössä ovat asiakaspalvelu-ja ohjaustaidot, lajitaidot sekä luontoliikuntapalveluiden tuotteistaminen.
Painopistelajit on valittu Visit Finlandin strategian mukaisesti
Tulevassa luontoliikuntakoulutuksessa painotamme lajeina melontaa, maastopyöräilyä, kiipeilyä, suunnistusta ja hiihtoa. Opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jossa myös muu luontoliikuntalaji voidaan tuotteistaa palveluksi. Tavoitteena olisi opiskeluaikana kehittää palvelua niin, että se on laadukas, kannattava, kysytty ja myytävä tuote opintojen päättyessä.
Melonta luontoliikuntalajina
Luontoliikunnassa voi saavuttaa elämyksiä kohtaamalla pelkonsa esim. nousemalla ensimmäistä kertaa kajakkiin, laskeutumalla köyden varassa kalliolta, selvittämällä jyrkän ylä- tai alamäen maastopyörällä tai ehkäpä vain löytämällä metsään piilotetun suunnistusrastin. Liikuntaelämyksen saavuttamiseen liittyy ponnistelu, jossa vähän koetellaan omia rajoja.
Koulutuksessa opetellaan ensin hyvät asiakaspalvelu- ja ryhmänohjaustaidot. Oppimisympäristö perustuu tiimioppimiseen, jossa opimme jatkuvasti toinen toisiltamme, toisiamme kannustaen. Ryhmänohjausharjoituksia sisällytetään myös lajitaitokoulutuksiin. Lajitaitoja opitaan harjoittelun ja toistojen kautta. Yrittäjyys ja tuotteistamisosaaminen liittyy myös olennaisesti koulutuspolkuumme.
Maastopyöräily luontoliikuntalajina
Seuraa https://www.gradia.fi – Haluan oppimaan! Haku aukeaa 2.9.2020. Koulutus alkaa 11.1.2021. Haku päälle.
Miten maailma muuttuu, jos ja kun koronasta selvitään. Nyt on aika pohtia tulevaisuutta. Gradia Jämsässä kehitellään tulevaisuuden luontomatkailukoulutusta, jossa opiskelija voi tutkinnon, osatutkinnon tai lyhytkurssin avulla päivittää omaa osaamistaan. Nyt on siis sinun matkailualan yrittäjä ja minun matkailualan kouluttajan aika pohtia tulevaisuuden osaamisen tarvetta ja tuottaa siihen sisältöä, tuotteistaa.
Gradia Jämsän matkailukoulutustiimi pyrkii vastaamaan haasteeseen kehittämällä luontomatkailukoulutusta kohti valoista matkailutulevaisuutta. Tavoitteena on tuotteistaa koulutusta työelämävaatimuksien mukaiseksi.
Odotettavissa on, että lähitulevaisuuden luontomatkailu Suomessa keskittyy kotimaan luontomatkailuun ja palvelun tarjontaan. Koronakriisi voi tuoda piristysruiskeen Suomen matkailuun, jos ulkomaanlomiin käytetyt eurot kuluvat kotimaassa. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006481094.html
Matkailupalvelut ovat usein elämyspalveluita. Opiskelijoiden olisi tärkeää oppia tuotteistamaan omaa osaamistaan ja tuottamaan elämyksiä. Elämyksen tuottaa lopulta asiakas itse itselleen. Taitava elämyspalvelun tuotteistaja pystyy luomaan asiakkaalle tunteen. Nyt on siis aika luoda tunnetta tulevaisuuteen. Gradia Jämsässä tarjoamme tiimioppivan matkailualan perustutkinnon lisäksi laadukasta luontoalan ammattitutkintoa (erä- ja luonto-opas), matkailupalvelujen ammattitutkintoa sekä opastuspalvelujen ammattitutkintoa.
Olen toiminut opettajana vuodesta yhdeksäntoistasataa yhdeksän kymmentä yhdeksän (1999). Opetustyöt aloitin Naakan yläasteella maantiedon ja biologian opettajana. Vuonna 2001 siirryin ammatillisen koulutuksen, nykyisen työnantajani, Gradia Jämsän palvelukseen.
Urani alkuajoista lähtien olen ollut kiinnostunut vertaisoppimisesta ja ryhmässä toimimisesta. Opetusfilosofiani pohjautui muodikkaaseen konstruktivismiin ja ”Kolbin kehään”.
Löysin hyllystäni mapin, jonne olen kerännyt vuonna 2000 ammatillisessa opettajakorkeakoulussa Oulussa laatimani materiaalin ja opinnäytteet (materiaaleistani löytyy vielä piirtoheitinkalvot eli ”kelmut”). Silloin pohdin mm. ammatillisen koulutuksen uhka- ja toivekuvia:
Kirjoitin uhkista silloin, siis vuonna 2000, että:
Suomen väestörakenne vinoutuu ja nuorten aikuisten määrä laskee, kouluja lakkautetaan ja syntyy työvoimapulaa ammatillisille aloille. Maailma verkostoituu kiihtyvällä tavalla ja tiedon määrä kasvaa eksponentilaalisti. Tärkeitä taitoja tulevaisuudessa ovat kielitaito, suvaitsevaisuus ja kulttuurien tuntemus. Kestävä kehitys oli terminä lanseerattu ja opetussuunnitelmiin tulee nostaa kestävän kehityksen periaate vahvemmin mukaan. Kestävä kehitys on arvosidonnaista, joten ammatillisten kouluttajien asenne ja arvot tulisi olla kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia.
Ammatillisen koulutuksen tulisi paneutua enemmän myös ”pehmeisiin” arvoihin ja etiikkaan. Teknologian kehittyminen johtaa siihen, että ammatillinen koulutus vanhenee nopeasti. Tulevaisuudessa lisääntyvät koulutus- ja kurssikeskukset, joissa ammattipätevyyttä päivitetään tai suoritetaan uusi tutkinto. Vuoden 2000 trendinä on muuntokoulutus, joissa perehdytään uuteen ammattiin aiemman kokemuksen tuella (konstruktivismi). Tulevaisuuden haasteena on oppimisen opettaminen. Pelkkä substanssin osaaminen ei riitä, vaan on hallittava sosiaaliset vuorovaikutustaidot ja TIIMITYÖN ”niksit.
Tulevaisuuden näyttötutkinnot ovat mahdollisuus kehittää yritysten ja oppilaitosten välistä aktiivista vuorovaikutusta. Jatkuva näyttöjen arviointi työympäristössä mahdollistaisi ammattitaidon kehittymisen yritysmaailman todellisiin tarpeisiin.
Ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden uhkia mielestäni vuonna 2000:
väestörakenteen muutos
koulutuksen ja työelämän välinen kuilu
”duunareiden” työvoimapula
ATK-alan yliarvostus
Toivekuvia vuonna 2000:
laadukas opetus
opiskelijoiden motivaatio
parempaa yhteistyötä työpaikkojen kanssa
Yleisiä tulevaisuuden uhkia vuonna 2000-
ulkomaan kauppa vähenee
IT-alan romahdus
kasvihuoneilmiö tulee voimistumaan
ongelmanuoret lisääntyy
perusteollisuuden työvoima vähenee
tuulivoimalat lisääntyvät
huumeongelma kärjistyy
säästöt ja leikkaukset ammatillisessa koulutuksessa kovia
liian vähän maassaololupia ulkomaalaisille
ei huolehdita opetushenkilöstön hyvinvoinnista
Tiimissä mestariksi ja ihmevalmentajaksi 2013-2020
Nuo opettajakorkeakoulussa kirjaamani asiat voisivat osittain olla myös tämän päivän ydinasioita. Se kuvastaa sitä, että vaikka muutosvauhti on kova, niin samat perusongelmat ovat taustalla.
Suoritin tiimimestarikoulutuksen 2013-2014, jolloin tajusin olevani enemmän valmentaja kuin opettaja. Vaikuttavimmat kirjat listasin kirjalokiin. Vuonna 2013 perustimme tiimivalmentajakollegoiden ja silloisten opiskelijoiden kanssa PedagogisenOsuuskunta Pegosuksen, joka on monialaisesti toiminnassa vieläkin Gradia Jämsässä.
Vuonna 2013 tajusin olevani valmentaja, en opettaja. Vahvuuksiini kuuluu asioiden organisointi ja fasilitointi. Tässä ajatuksiani vuonna 2013.
Tyydytystä saan siitä, kun huomaan oppijan oivaltavan ja innostuvan. Kirjoitin keväällä 2019 artikkelin aiheesta innostunut oppija.
Vuonna 2015 aloitin matkailualan opettajana. Tuolloin reflektoin tulevaisuutta blogissani. Olen toiminut nyt neljä vuotta matkailualan lehtorina ja tiimivalmentajana. Perustimme matkailualalle tapahtumatorpan, mikä toimii tiimioppimisen kotipesänä. Tapahtumatorppa on toiminut nyt 1,5 vuotta. Tavoitteena oli muuttaa koko koulutusala tiimimäiseksi ja hakea tiimiakatemian organisaatiotason tiimisertifikaattia. Se meille myönnetään 10.12.2019.
Suoritan tiimiakatemian – Team Coach – sertifikaatin ti 26.11.2019 Jyväskylässä. Team Coach sertifikaatin kriteerit.
Team Coach – Keke
Olen toiminut tiimivalmentajana ja käyttänyt tiimiakatemian menetelmiä erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnossa, ympäristönhoitajien perustutkinnossa sekä matkailualan tutkinnoissa vuodesta 2013. Opiskelijatiimejä on ollut kymmeniä nuorista aikuisiin. Olen kouluttautunut ja lukenut paljon alan kirjallisuutta sekä reflektoinut omaa oppimistani tiimimestariblogissani.
Gradia Jämsässä olen valmentajana monialaisissa yrittäjyysopinnoissa, jonka pedagogiikka perustuu pedagogiseen käsikirjaamme. https://blogit.gradia.fi/jamsapeda/ Yrittäjyysopinnot saivat organisaation tiimisertifikaatin vuonna 2018.
Perustimme vuonna 2018 yhdessä kollegani kanssa matkailualan tapahtumatorpan, joka on monialainen kohtaamispaikka tiimioppimisesta sekä yhdessä tekemisestä kiinnostuneille opiskelijoille ja yrittäjille.
Meillä on tapahtumatorpalla käytössä dialogi, projektitiimit sekä oppimistiimi. Jokaisen projektin päätteeksi pidämme ”motorolan”. Matkailualalla meillä on käytössä ”matkakirja”, joka kulkee opiskelijan mukana oppimissopimuksesta valmistumiseen.
Olen kiteyttänyt alla olevaan kuvaan koko 20-vuotisen oppimismatkani opetusfilosofiaksi, joka toimii kaikissa säissä.
Oppimissopimus ja Tulevaisuuden tavoitteena on:
…… toteuttaa valmennusfilosofiaani 2020-
…..että tapahtumatorpan opinnot/oppimismenetelmät ovat toisen asteen koulutuksessa valtakuntamme kiinnostavimpia ja halutuimpia
…..monialaistaa toimintakenttää yli tutkintorajojen ja tehdä työtä kiinteässä vuorovaikutuksessa alan yrittäjien kanssa, dialogin keinoin.
….haalia ympärilleni osaavia ja innostavia tyyppejä, joita ei riskin otto pelota.
