Suomen työ- ja elinkeinoministeriön uusi matkailustrategia 2025-2028 korostaa kestävän kasvun lisäksi uudistumista. Visiona on olla Pohjoismaiden kestävimmin kasvava matkailukohde.

Kestävän matkailun tavoitteena on ollut minimoida matkailun haitat. NYT uudistavassa matkailussa turisti on mukana paikallisyhteisöjen toiminnassa, kunnostaa elinympäristöjä, vaalii kulttuuriperintöä ja jättää matkailukohteeseen oman hyvän kädenjälkensä, ei vain hiilijalanjälkeä.

Uudistavan matkailun (regenerative tourism) kehittämisessä ollaan siirtymävaiheessa, jossa paljon tapahtuu jo, mutta ajattelutavan muutos ja viestintä ratkaisee lähitulevaisuudessa, että ollaanko Suomessa valmiita uudistumaan? Hankkeita on meneillään ja kokemuksia on jo kertynyt.

Matkailukoulutuksen rooli

Matkailukoulutuksen järjestäjillä on keskeinen rooli asenteiden ja ajattelumallin muutoksen mahdollistajina, osaamisen kehittäjinä ja alueellisen yhteistyön rakentajina. Uudistuva ajattelu edellyttää ekososiaalista sivistystä, jossa luonto ei ole vain resurssi vaan ekosysteemipalvelu, jota ei voi jatkossa pitää itsestään selvyytenä. Näillä ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan puhdasta vettä, ilmaa, ravintoa ja esim. suomalaisten jokaisen oikeuksia.

https://www.jotpa.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/koulutukset-kestavan-ja-vastuullisen-matkailun-kehittamiseen-alkavat-450

Nyt järjestetään hankerahalla pilottikoulutuksia, joilla päästään hyvään alkuun. Hankkeiden jälkeen on tiedostettava, että uudistava matkailu kaipaa uusia toimintamalleja ja tuotteita, joita voidaan hyvin kehittää oppilaitosprojekteissa, ihan käytännön arjessa yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa.

https://www.visitfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/2024/uudistavassa-matkailussa-on-tilaa-innovaatioille

Luontokato – 6. sukupuuttoaalto – kiihtyvä massaturismi tiensä päässä

Vaaditaan syvällinen yhteiskunnallinen muutos, jossa ihminen, talous ja luonto nähtäisiin yhtenä kokonaisuutena – ajattelutapana ja toimintamallina. Meneillään oleva luontokato eli 6.sukupuuttoaalto näkyy vakavasti jo Suomessakin. Luonnontilaiset vanhat metsät katoamassa, joka yhdeksäs suomalainen laji ja joka toinen luontotyyppi on uhanalainen, perinneympäristöistä on kadonnut 99% (1800-luvun lopulta).

Massaturismi kiihdyttää luontokatoa. Suunnan muutos vaatii poliittista ohjausta, yritysten vastuullisuutta, matkailijoiden tietoisuutta sekä koulutuksen ja tutkimuksen tukemista. Koulutuksen järjestäjät ovat avainasemassa tietoisuuden lisäämisessä. Tarvitaan innovatiivisia avauksia ja rohkeita koulutuskokeiluita, johon myös elinkeino lähtee mukaan.

Mitä on regeneratiivinen matkailu ja matkailu? Opas turisteille ja yrityksille

https://forestfriends.eco/fi/mik%C3%A4-on-regeneratiivinen-matkailu-ja-matkailu-opas-turisteille-ja-yrityksille

Koska viimeksi tulit myöhässä tapaamiseen, kouluun, tiimiin, kokoukseen tai harrastukseen? Koska viimeksi olet ollut aidosti läsnä ja antanut oman aikasi toiselle?

Ehkä paras joululahja pukinkonttiin on laittaa sinne omaa aikaa, joka on varattu toisille.

Elämässä on paljon asioita, jotka taistelevat ajastamme ja huomiostamme – työ, velvollisuudet, harrastukset ja lukemattomat pienet arjen askareet. Silti, kaiken kiireen keskellä, tärkein lahja, jonka voimme toiselle antaa, on oma aikamme. Ei pelkästään läsnäoloa samassa tilassa, vaan aikaa, joka on omistettu toiselle täydellä huomioilla ja sydämellä. Tällaisissa hetkissä syntyvät turvallisuus, luottamus ja syvät tunneyhteydet, jotka kantavat pitkälle.

Aika on arvokkain resurssimme

Ajalla on erikoinen ominaisuus: sitä ei voi säilöä, eikä sitä voi saada takaisin. Kun käytämme aikamme toisen hyväksi, sanomme hiljaisesti: ”Sinä olet tärkeä. Sinä olet arvokas.” Tällaiset hetket ovat harvinaisia ja siksi erityisiä – ne kertovat enemmän kuin sanat, enemmän kuin lupaukset.

Kun annat aikaa toiselle, kysy itseltäsi: oletko aidosti läsnä? Läsnäolo ei tarkoita vain fyysistä paikallaoloa, vaan myös henkistä ja emotionaalista osallistumista. Kuunteletko? Oletko avoin sille, mitä toinen todella tarvitsee tai tuntee?

Turvallisuus syntyy ajasta ja huomiosta

Kun ihminen tietää, että hänen aikansa ja tunteensa ovat arvostettuja, hän kokee olonsa turvalliseksi. Tämä turvallisuus on pohja kaikelle merkitykselliselle vuorovaikutukselle. Kun toinen uskoo, ettei häntä tuomita tai vähätellä, hän uskaltaa jakaa syvimpiä tuntojaan.

Turvallisuuden ilmapiiri syntyy yksinkertaisista mutta voimakkaista teoista: kuuntelemisesta, hyväksymisestä ja kiireettömyyden tunteen luomisesta. Kun annat toisen tuntea, että juuri hänen hetkensä on tärkein, hän voi luottaa sinuun aidosti.

Luottamus ja tunne rakentuvat ajan kautta

Luottamus ei synny hetkessä. Se rakentuu ajan myötä – jokaisesta kerrasta, kun osoitat olevasi paikalla, kun sinua tarvitaan. Kun pidät sanasi ja osoitat, että toisen aika ja kokemus ovat arvokkaita, vahvistat luottamusta kerta toisensa jälkeen.

Samalla myös tunteet saavat tilaa kasvaa ja syventyä. Kun annat toisen kertoa ilonsa, surunsa, pelkonsa ja toiveensa, osoitat, että hänen tunteensa ovat tärkeitä. Tunteiden hyväksyminen ilman kiirettä muuttaa vuorovaikutuksen pinnallisesta merkitykselliseksi.

Miten antaa aika toiselle?

1. Ole läsnä ilman häiriöitä: Sulje puhelin, katso silmiin ja anna toisen tuntea, että olet juuri tässä hetkessä hänen kanssaan.
2. Kuuntele aidosti: Älä keskeytä, älä kiirehdi vastaamaan. Kuule, mitä toinen todella sanoo, ja anna hänen puhua loppuun.
3. Arvosta tunteita: Älä vähättele tai kiirehdi muuttamaan toisen tunteita – anna hänen kokea, mitä hän tuntee.
4. Ole läsnä myös pienissä hetkissä: Aina ei tarvita suuria tekoja. Yhteinen kahvihetki tai lyhyt keskustelu kiireen keskellä voi olla merkityksellinen, kun annat täyden huomiosi.

Aika tekee meistä merkityksellisiä toisillemme

Tärkein aika on aina se, jonka vietämme toisen ihmisen kanssa, kuunnellen ja ymmärtäen, välittäen ja rakentaen yhteyttä. Kun annamme aikaamme toiselle, luomme tilaa kasvulle, yhteisymmärrykselle ja rakkaudelle. Nämä hetket eivät vain rikastuta toisten elämää – ne antavat myös meille itsellemme merkityksen ja syvemmän yhteyden elämään.

Pidä siis mielessä: aika, jonka annat toiselle, on elämäsi arvokkainta antia. Se rakentaa sillan ihmisten välille ja luo tilan, jossa turvallisuus, tunne ja luottamus voivat kukoistaa. Koska tärkein aika on aina toisen aika.

Suomalainen koulutusjärjestelmä on ollut kovan kritiikin kohteena PISA-tulosten laskun seurauksena. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010034948.html (HS 5.12.2023).

”Pisa-tulokset heikkenivät jälleen, ministeriö luokitteli tilanteen erittäin huolestuttavaksi”

Pitäisikö olla huolissaan? Itse kävin peruskoulun -70-80 luvun taitteessa. Oppitunnit koostuivat siitä, että opettaja opetti miten lasketaan ja sitten laskettiin. Reaaliaineissa luettiin kirjasta, että hauki on kala ja täydennettiin se tieto työkirjaan. Yleistieto kasvoi, opittiin lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Tärkeitä sivistyksen taitoja. Nyt Z-sukupolven PISA-tulokset ovat laskeneet kuin ”lehmän häntä” ja loppua ei näy. Maailma on muuttunut, mutta samat mittarit on käytössä edelleen. Miksi?

Voisiko koulutusjärjestelmää muuttaa siten, että oppivelvollisten oppiaineiksi nousisi läsnäolon taito, resilienssi (psyykkinen selviytymiskyky), kohtaamis- ja vuorovaikutustaito, innostumisen taito, uteliaisuus ja suvaitseminen. Niitä ei olekaan niin helppo mitata ja laittaa exceliin ja siksi niitä todennäköisesti ei löydy lukujärjestyksestä. Ne on kirjattu ”piilo-opetussuunnitelmaan” ja niistä kyllä puhutaan, niitä mietitään opetussuunnitelmien työryhmissä, johtoryhmissä sekä aivomyrskypajoissa. Niistä laitetaan lappuja seinälle, mutta kukaan niitä ei oikeasti mieti – niiden kokeilu pitäisi lukea lukujärjestyksessä.

Kokeileminen on yksi tärkeimmistä ajattelun muodoista, mutta siihen ei ole kouluissa aikaa tai uskallusta. Nämä uudet oppiaineet haastaisivat opettajat ihan uudella tasolla, mikä tulisi ottaa huomioon opettajakoulutuksessa. Opettajan perinteinen tehtävä on ollut opettaa ja innostaa oppijaa. Voisiko sen kääntää siten, että opettaja inspiroituisi oppijasta ja valmentaisi häntä vahvuuksien kautta? Siihen on olemassa työkaluja ja osaamista, mutta miten se saadaan PISA-exceliin? Muistan muuten vieläkin pohjanmaan joet ulkoa ja toisen asteen yhtälön. Derivointi on unohtunut 🙂

”MUUALLAKIN VOI OPISKELLA MATKAILUA, MUTTA MIKSI?”

Kuva: Timo Marjala, Himos-Jämsä

Tule mukaan keskelle matkailualan kasvutarinaa, oppimaan!

TE-toimisto ja Gradia järjestävät työvoimakoulutuksena matkailualan kapasiteettikoulutuksen 8.1.-8.3.2024. Tavoitteena on kouluttaa osaajia Himos-Jämsän matkailuyritysten todellisiin tarpeisiin. Opiskelu viedään työpaikoille opettajajohtoisesti yhteistyössä yritysten ja työpaikkaohjaajien kanssa. Koulutus voi jatkua matkailualan yrityksessä oppisopimuksella tai koulutussopimuksella.

Kuva: Antti Hakonen – HimosEpicMtb2023

Ei-tutkintotavoitteisen kapasiteettikoulutuksen tavoitteena on löytää veto- ja pitovoimaa Himos-Jämsän matkailutöihin. Koulutukseen voi hakeutua työttömänä olevat työnhakijat. Punaisena lankana on monialaisen toiminnan ja monialaisten työtehtävien tarjoaminen oppijoille, joilla on koulutuksen jälkeen mahdollisuus siirtyä tutkinnonosa- tai tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Himos-Jämsän matkailutyö on monipuolista, monialaista ja ympärivuotista.

Kuva: Tomi Pohja, Himos-Jämsä

Työvoiman tarve on suuri kaikkiin matkailu-ja ravitsemusalan työtehtäviin. Isoja investointeja tulossa ja uusimpana tammikuussa 2024 valmistuva Willi Länsi https://www.jamsanseutu.fi/uutiset/art-2000009541853.html sekä uutta Keskimaan suunnittelemaa chalet-tyyppistä majoitusta.

Himos valittiin vuonna 2022 vuoden hiihtokeskukseksi ja Himos-Jämsässä on juuri valmistunut uusi matkailustrategia 2022-2026.

Tule mukaan, oppimaan!

Yhteistyössä: