Barbara Prashnig: erilaisuuden voima

ESSEE 1.

Barbara Prashnig: erilaisuuden voima

Minulle sopii parhaiten lukea ja kirjoittaa lähes samanaikaisesti kolahdukset ylös. Käytän tässä reflektiossa menetelmää, jossa luen muutaman kappaleen, kirjaan paperille mielestäni keskeisiä asioita, jonka jälkeen kirjoitan keskeiset asiat auki kokemuksiani peilaillen.

kolahdukset

Kirjassa lähestytään oppimista eri oppimistyylien kautta ja pohditaan miten kouluissa on opetettu (perinteinen koulu) ja miten pitäisi oppia. Ei ole huonoja oppijoita, mutta saattaa olla  huonoja opettajia. Ihmisiä on kolmenlaisia: niitä, jotka tekevät, niitä jotka seuraavat vierestä ja niitä, jotka ihmettelevät, mitä oikein tapahtuu?

Vasen ja oikea aivopuolisko, analyyttinen vai holistinen

holistinen vai analyyttinen

Kuinka opiskelen mieluiten? Analyyttinen….

Viihdyn luokkahuoneissa. Keskityn parhaiten hiljaisessa ympäristössä Pidän kirkkaasta valaistuksesta. En tarvitse välipaloja työskennellessäni. Opiskelen mielelläni yksin tai auktoriteetin läsnä ollessa. Tarvitsen selkeät ohjeet. Suoritan tehtävät loppuun ilman taukoja.

Holistinen….

Teen opiskelutehtäviä lattialla tai sohvalla. Keskityn parhaiten kuullessani ääniä (musiikki, keskustelu). Suosin hämärää valaistusta. Syön välipaloja työskennellessäni. Opiskelen mielelläni ryhmässä. En tarvitse tarkkoja ohjeita, muotoilen ohjeet itse. Pidän taukoja, voin tehdä useita töitä samanaikaisesti.

Opettajan olisi hyvä selvittää oma hallitseva aivopuoliskonsa ja oma oppimistyylinsä. Tuntemalla itsensä voi paremmin ymmärtää erilaisia oppijoita. Itse olen holistinen ja vahvasti kinesteettinen tyyppi, mutta tunnistan itsessäni myös aivojen toisen puolen piirteitä. Minulle jää esim. musiikki ja laulun sanat mieleen suhteellisen helposti, joten käytän ehkä molempia aivopuoliskoja ainakin tässä asiassa samanaikaisesti. Holistinen käsittelee sanat ja analyyttinen musiikin/melodian. Soitan kitaraa ja laulan omaksi ilokseni.

mielenkiintoinen linkki, jossa voi testata omia aivojaan

http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/?page_id=158

Oppmistyylit ja niiden huomioiminen

Oppimistyylit ovat avainasemassa hauskaan ja innostuneeseen oppimiseen. Omat lapseni tekee aina läksynsä olohuoneessa keskellä arkihässäkkää, jossa melua riittää. Välillä keskeyttävät ja jatkavat, syövät ja laulavat. Silti kokeista tulee 9-10! Minulle opetettiin lapsena, että pitää istua hiljaa omassa huoneessa ja lukea, tottelin. Minulla on tarve liikkua ja keskeytellä työtä, jotta saan aikaa ajatella. Yksilöllisyyttä pitäisi kunnioittaa koulussakin, jotta saadaan oppijoille rakentumaan hyvä itsetunto.

Oppiminen voi tapahtua kuuntelemisen, katselemisen, puhumisen, keskustelun, lukemisen, ajattelun, mielikuvien, käsillä tekemisen, kokemisen tai tuntemisen kautta. Opettajien tulisi analysoida oppijansa, ennekuin alkaa perinteisellä tavalla asioita luennoimaan. Lisäksi oppimisympäristöllä ja ajankohdalla on olennainen merkitys oppimiseen.

Ongelmien monet syyt

On olemmassa vain huonoa opetusta, ei oppimisvaikeuksia. Kaikki muutosehdotukset ovat aluksi hankalia mutta tuntuvat helpommilta ajan mittaan. Jos oppilaasi kiinnostus opetettavaa ainetta kohtaan – tai oppimista kohtaan yleensä – vähenee opetuksessasi, olet syyllistynyt vääränlaiseen opetukseen.

Jos opettajat eivät ota huomioon ihmisten erilaisuutta luokkahuoneessa eivätkä ole valmiita käyttämään yksilöllisiä tyylejä opetuksessaan, liian monet jäävät alisuoriutujiksi ja kokevat olevansa huonoja oppijoita. Alisuoriutujatkin ovat usein jossain erittäin lahjakkaita, lahjakkuus pitää löytää. Alisuoriutujien piirteitä:

1. haluavat liikkua 2. haluavat että oppimismenetelmiä vaihdellaan 3. pitävät himmeästä valosta 4. kinesteettisiä, eivät ole auditiivisia 5. pitävät ei autoritaarisista opettajista

Opettajat toistelevat lauseita ”Meistä olisi mukava käyttää oppimistyylejä, mutta luokissa on liikaa oppilaita”. ”Ajatus on hieno, mutta meillä ei ole resursseja”. Olen itsekin syyllistynyt tähän, kun opetukseni ei ole mennyt perille, vika on ajan puutteessa ja resursseissa. Mitä voisin tehdä? Voisin kokeilla pienellä ryhmällä opetusmetodia, joka aktivoisi molempia aivopuoliskoja! Tästä musiikki ja laulun sanat ovat hyvä esimerkki. Aivot joutuvat jumppaamaan molemmin puolin. Taktiiliset opiskelijat keskittyvät näpertämällä sormillaan jotain esinettä, tätä on turha kieltää. Vahvasti kinesteettiset oppilaat tarvitsevat fyysisiä harjoituksia käsittääkseen ja oppiakseen opetettavat asiat.

Mitä on lahjakkuus? ”lahjakkuus viittaa henkilön luoviin saavutuksiin tietyn ajanjakson aikana jollain alueella, joka on tälle henkilölle erittäin tärkeä”. Tutkimusten mukaan lahjakkaiden oppimistyylit eroavat merkittävästi keskitason oppilaiden tyyleistä. Lahjakkaiden oppilaiden piirteitä:

1. vasemman ja oikean aivopuoliskon yhdistäminen 2. moniaistikyvyt 3. aikainen aamu parasta 4. hiljaisuuden tarve 5. sosiaalisuus, yksin tai vertaisten kanssa 6. auktoriteettia ei tarvita, omat säännöt 7. hyvä motivaatio 8. vastuuntunto

Uusi opettajuus tuo mukanaan haasteita. Opettaja vieraantuu oppijoista, jos ei huomioi oppimistyylejä. Yhä suurempi joukko oppilaista osaa vaatia moderneja opetuskäytäntöjä. Opettajien olisi vastattava tähän haasteeseen oppijoiden ja myös itsensä kehittämisen vuoksi. Opettajankoulutuksessa on tulevaisuudessa otettava entistä vahvemmin mukaan tämä näkökulma.

Älä opeta minua, vaan anna minun oppia

Aistien modaliteetit ovat visuaalinen, taktiilinen, kinesteettinen ja auditiivinen. Visuaalinen haluaa lukea, näkeä ja luoda mielikuvia. Taktiilinen haluaa hypistellä käsillään, kun pohtii asioita. Auditiivinen oppii kuuntelemalla ja puhumalla. Kinesteettinen on tekemisen kautta oppiva.

Mikä minä olen? Selkeästi kinesteettinen, koska opin kokemisen, tekemisen, tuntemisen ja intuition kautta. Ala-astelaiset ovat pääosin taktiilisia ja kinesteettisiä, kun taas opettajat valtaosalta visuaalisia ja auditiivisia. Yhtälö on huono!

Oppimisympäristö ja oppiminen tulisi siis sitoa oppimistyyliin. Luovaa opetusta on se, että kuormitetaan molempia aivopuoliskoja ja tarjotaan eli oppimistyyleille sopivia ärsykkeitä. Musiikki on yksi hyvä keino kehittää asioiden välisten yhteyksien oivaltamista. Mielestäni säveltäjä-sanoittaja muusikot ovatkin lahjakkaita ja älykkäitä. Musiikkia voi käyttää myös rentoutumiseen ja oppimiseen virittäytymiseen.

Oppimisen ja opetuksen uusi ilme

Aikaisemmin arvostettiin sitä mitä ihmiset osaavat ja tietävät, mutta nykyisin sitä miten ihmiset oppivat. Virallisessa koulujärjestelmässä istutaan lukemassa ja tehdään tehtäviä, jotka voivat monen mielestä tappavan tylsiä. Alle 7-vuotias on vielä aidon luova, mutta koulujärjestelmä sosiaalistaa lapsen äkkiä systeemin osaksi ja luovuus tapetaan, miksi?

Opettajan pitäisi tutkia ensin omaa oppimistyyliään, koska ihminen opettaa niin kuin haluaisi oppia. Sopiiko se kaikille opiskelijoille? Se sopii opiskelijoille joiden oppimistyyli on sama kuin opettajan. Muodostuu lempiopettajia ja inhokkeja.

Älykkyyden ja lahjakkuuden muotoja on lukuisia. Kielellinen, loogis-matemaattinen, spatiaalinen, kinesteettinen, musikaalinen. Tunnista nämä!

Lahjakkaat motivoivat itse itseään ja oppivat kontrolloimaan mielijohteitaan, muuttavat ajatukset teoiksi ja tietävät miten parhaiten voi hyödyntää kykyjään. Lahjakaat eivät pelkää epäonnistumista, eivät haali itselleen liikaa tehtäviä, keskittyvät päämäärään, ovat itsevarmoja ja hyvällä itsetunnolla varustettuja. Tunteiden tunnistaminen on mielestäni avainasemassa, kun arvioidaan ihmisen lahjakkuutta. Liikaa on mielestäni painotettu matemaattis-kielelliseen lahjakkuuteen.

Elämän laadun viisi perustaa

Elossapysyminen, rakkaus, omat voimat, vapaus, hauskuus. Nämä kaikki löytyvät ihmisen elämään perheen ja harrastusten kautta. Miten voisimme viedä samat elementit työhön ja oppimiseen. Oppimisen pitäisi olla hauskaa ja tuottaa mielihyvää, siksi olisi hyvä pohtia miten minä opin?

Erilaisuus

Valitsemme mielellämme työtovereita, joiden työskentelytyyli on samanlainen kuin omamme. Olen huomannut tämän itsessänikin. Erilaiset tyylit ovat johtaneet ristiriitoihin. Parisuhteeseen en ota kantaa, mutta työpaikalla tämä näkyy selvästi. Mitä voisimme tehdä, jotta saataisiin erilaisuudesta voimaa eikä se veisi voimaa? Mieti miten riitatilanteet saavat alkunsa? Mikä aiheutti ne? Miltä sinusta tuntui? Mitä ajattelet toisesta? Kuka tai mikä päätti riidan?

Oppijat oppivat eritavoilla siis. Hyvä esimerkki on ottaa omasta kotoa lasten läksyjen tekemisen kautta. Minä tein opettajan ja vanhempien pyynnöstä läksyt oman koulupöydän ääressä hyvässä valossa ja hiljaisuudessa. Minulle läksyt olivat aina suorittamista, enkä koskaan nauttinut niistä. Jouduin todella ponnistelemaan ja koska olin tunnollinen ja opettelin ulkoa asioita, vaikka en ollut siinä hyvä, niin sain hyviä numeroita.

Omat lapseni ovat älykkäitä ja tekevät läksynsä olohuone-keittiössä kaikkien muiden keskuudessa ja hälyssä. Oppimistulokset ovat todella hyviä. He ovat varmaankin holisteja?  Pelkään, että koulussa heidän motivaationsa hiipuu, kun saavat jatkuvasti analyyttisiä tehtäviä. Eivät hekään nauti läksyjen teosta, miksi? Oppimisympäristö kotona on sellainen kuin haluavat, mutta tehtävät ovat tylsiä. Oikeesti! Miksi esimerkiksi 4. luokkalaisen on opeteltava ulkoa Suomen kunnat vaikka ne lakkautettiin jo muutama vuosi sitten, puhumattakaan jokilorusta, joka minun piti osata: Oulun, Siika, Pyhä, Kala jne…tosin se jäi mieleen 🙂

Yhteenveto:

Olipa hyvin jäsennelty kirja, josta sai hyvän käsityksen erilaisista oppimistyyleistä ja aivojen toiminnasta. Hauskinta oli todeta, että olen ÄLYKÄS eli pyrin tietoisesti käyttämään molempia aivopuoliskoja omaan oppimiseeni ja muiden opettamiseen. Olen testin perusteella HOLISTI, mutta havaitsen käyttäytyväni myös analyyttisesti. Tärkein on mielestäni tunneälykkyys, jonka avulla opettaja pystyy lukemaan ja tulkitsemaan oppijan oppimistyylejä ja tunteita. Olen siis oikealla tiellä ja suurimmat haasteet on saada koulutusjärjestelmä muuttumaan nykyaikaisempaan suuntaan. Se ei ehkä onnistu minun työuran aikana, mutta pala kerrallaan ja ainakin itse viihdyn paremmin työssäni. SE, JOLLA ON KEHITTYNYT MIELI, LÖYTÄÄ ITSESTÄÄN UUDEN YHTEISKUNNAN RAKENNUSAINEET (Luis Machado).

Oppimistyylit ja -käsitykset ovat minulle tuttuja, koska auskultoin vuonna 2000,  jolloin konstruktivismi teki vahvasti tuloaan. Kolbin kehän taisin piirtää opinnäytetyöhönikin. Nyt puhutaan sosiokonstruktivismista, jossa opitaan vertaisverkoissa toisia kuunnellen dialogin kautta. Uusimpana havaintona pidän konnektivismia, jossa oppijat ovat sosiaalisen median, tablettien ja kännykköjen välityksellä jatkuvassa yhteydessä toisiinsa. Voisimmeko siis käyttää energiaa sosiokonnektivismin kehittämiseen oppimisessa ja säästää energiaa härpäkkeiden kieltämiseen koululaitoksissa. UGH!

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.