Kaiken maailman ihmisiä ja lauluja konsertissa Siltasalissa
Lastensinfoniaorkesteri Trombin ja Jyväskylän ammattiopiston muusikonkoulutuksen maailmanmusiikkityöpajan yhteiskonsertti Lasten lysti -tapahtumassa on muutaman tunnin kuluttua totta. Vielä ei kuitenkaan Siltasalissa näytä siltä, että kohta soi. Vai näyttääkö sittenkin? Lapset touhuilevat vielä omia juttujaan kouluissa, päiväkodeissa ja kotona. Valosuunnittelija Arto Saarelainen toimii Jyväskylän aikuisopistossa kouluttajana ja on työryhmänsä kanssa rakentamassa Siltasalin valosiltaa ja trussia jo aamupäivällä. Itse saavun pääkallonpaikalle puolen päivän jälkeen. Ensimmäisenä tehtävänä ennen konserttia on pieni salin siistiminen valosuunnittelijoiden häärätessä omiaan.
Miksaaja Mika Savolaisen ja meidän oppilaitoksemme siviilipalvelusmiehen kanssa asettelemme telineet ja tuolit oikeille paikoille. Mika jää tekemään työtään mikrofonien ja piuhojen kanssa, kun minä ja Heikki Pyykkönen, maailmanmusiikkityöpajan laulaja, lähdemme paikallisradion haastateltaviksi Kaiken maailman lauluja -konsertin tiimoilta. Juteltuamme mukavia osaavan toimittajan kanssa onkin jo aika kiiruhtaa kenraaliharjoitukseen.
Viikko ennen konserttia olleen läpimenoharjoituksen jälkeen konsertissa esitettäviin biiseihin tehtiin vielä pieniä muutoksia. Kaikkia tuntuu vähän jännittävän. Sali on oudon näköinen valojen ja mikrofonien kanssa. Kenraaliharjoituksessa vielä haeskellaan oikeaa rytmitystä kaikelle ja muistellaan tempoja ja harjoitellaan lähtöjen yhtenäisyyttä. Kenraaliharjoituksen aikana myös saliäänentoisto säädetään kohdalleen. Seuraavaksi onkin sitten tsemppauksen, eväiden syönnin ja muiden pakollisten kuvioiden aika paussilla ennen konserttia.
Sali on täynnä yleisöä. Pienet soittajat odottavat vuoroaan käytävällä. On aika käydä antamassa lyömäsoittajalle ja oboisti Paula Mäkiselle merkki. Noitatanssi lähtee käyntiin. Paula soittaa omaa sävellystään salista yleisön luota. Pienet soittajat tulevat lavalle soittimia ilmassa heilutellen ja löytävät omat paikkansa. Ja siitä lähtee show käyntiin. Laulua, taputuksia, kehorytmejä, soittoa, tanssia ja tarinaa on ilmassa. Lapset ovat ihan täysillä mukana ja kokonaisuus pysyy hienosti kasassa. Luulenpa, että tavalla tai toisella jokainen läsnäolija sai päälleen ripauksen taikapölyä, jonka vain elävä musiikkiesitys voi tarjota.
Konsertissa ja kenraaliharjoituksessa kaikkien keskellä hääräsi myös Jyväskylän ammattiopistossa kuvallista ilmaisua opiskelevat Wilma Tyni ja Noora Ojanperä. Nämä nuoret naiset valmistuvat ammattiopistosta valokuvaajiksi. Jyväskylän ammattiopiston musiikki ja tanssi harrastuksena Facebook-sivulla on kaikkien nähtävänä ihan mahtavia kuvia, joita tullaan jatkossa käyttämään eri tapahtumien markkinoinnissa. https://www.facebook.com/media/set/?set=a.886253998075885.1073741826.162044047163554&type=3
Jo konsertin juliste ja käsiohjelma virittivät kaikki oikeaan tunnelmaan. Kuvista välittyi selkeästi, että konsertti on suunnattu lapsille ja lapsenmielisille. Myös konserttia eteenpäin kuljettanut kansansatu rummun äänen synnystä on kuvituksessa mukana. Käsiohjelman ja julisteen tehnyt Jenny Tiihonen opiskelee ammattiopistossa av-viestintää ja hän hänestä tulee valmistuessaan graafiseen suunnitteluun erikoistunut media-assistentti.
Tuotantotiimi hoiti omalta tontiltaan markkinointia ja koordinointia eri tahojen välillä. Tuottajamme olivat myös konserttipäivänä huolehtimassa meidän soittajistamme, salin koristelusta sekä emännöimässä ja opastamassa meidän yleisöämme.
Polku rummun äänen kuminaan ja viidakon äänten villiin rytmiin oli monien eri tahojen hyvän yhteistyön summa. Valot, äänet, kuvat, julisteet, tuottajat, Trombi, maailmanmusiikkityöpaja, sovitukset, vanhemmat, lapset, yleisö ja me opettajat olimme Siltasalissa osana värikästä palapeliä tekemässä ja kokemassa aitoa musiikin tekemisen iloa ja yhteistyötä.
Lapsi ja vanhempi juttelivat konsertissa: ”Tämähän on kuin oikeassa konsertissa! Mutta tämähän on oikea konsertti!”
Kirjoittanut Sirpa Berg.