Survey Gizmo

Törmäsin viime viikolla sähköiseen kyselyyn, joka oli tehty netistä löytyvällä Survey Gizmo -sovelluksella (www.surveygizmo.com). Googlasin sovelluksen ja se löytyikin helposti. Sovelluksesta on olemassa ilmainen versio, jonka käyttöä varten pitää luoda käyttäjätunnus ja salasana. Sovellus on englanninkielinen, mutta varsin helposti ymmärrettävä.

Jo ilmaisversiossa on mielestäni hyvin monipuolisia ominaisuuksia: Kyselypohjan teeman voi valita yli 40 vaihtoehdosta, jotka sisältävät myös iPad- ja Android-”ystävälliset” vaihtoehdot. Kysymystyyppejä on useita: kyselyyn voi laatia radionappula-, monivalinta-, pudotusvalikko-, liukusäädin-, lyhytvastaus- tai avoimia kysymyksiä. Monivalinta- ja pudotusvalikkokysymyksiin voi käyttää ohjelmassa olevia valmiita (englanninkielisiä) luetteloita tai voi laatia omat luettelot. Liukusäätimeen voi asettaa itse sopivan asteikon sekä alku- ja loppupisteiden arvot. Osan kysymyksistä voi merkitä pakollisiksi, jolloin valmiiseen lomakkeeseen tulee punainen tähti. Esikatselussa voi tarkistaa  kyselylomakkeen ulkonäön, myös sen, miltä kysely näyttäisi tabletin tai älypuhelimen näytöllä. Lomakkeen teemaa ja kysymyksiä pääsee muokkaamaan helposti. Kysymyksiä on myös valmiissa kirjastoissa, esim. kurssiarviointiin sopivia kysymyksiä, mutta ne ovat tietenkin englanniksi (vaikka ei se tietenkään estä käyttämästä niitä). Valmiin kyselyn voi myös tuoda Wordistä.

Sovellus antaa valmiille kyselylle linkin, jonka voi jakaa sähköpostilla tai muulla haluamallaan tavalla. Kyselyyn ei voi asettaa päivämääriä, jolloin se on vastattavissa, se voi olla vain auki tai suljettu. Sovellukseen pitää siis muistaa kirjautua uudelleen sulkemaan kysely.

Survey Gizmosta saa tietenkin myös raportteja kyselyn tuloksista. Tulokset voi viedä .csv-tiedostona Exceliin tai ne saa .pdf-versiona (ks. kuvat).

SurveyGizmo2SurveyGizmo1

Olen joskus tehnyt Wilmaan pieniä kyselyitä opiskelijoille, mutta Survey Gizmo -kyselyn voi osoittaa muillekin kuin opiskelijoille, esim. työpaikkaohjaajille, muille työelämän kontakteille ja yhteistyökumppaneille tai sillä voi pyytää palautetta ”kaupallisista” kursseista. Opiskelijoilta voi kurssipalautteen lisäksi kerätä myös etukäteistietoa kurssisuunnittelun tueksi tai testata opiskelijoiden tietoja tai asenteita nimellä (pakollinen kysymys, johon pitää vastata oma nimi) tai nimettömänä. Vastauksista saa raportin myös vastaajittain eriteltynä eli Survey Gizmo -lomaketta voisi käyttää myös vaikka sähköisenä kokeena.

Virtuaaliopetuksen päivien päivittelyä

Tunnelma reissusta jäi hieman valjuksi, vaikka seura oli mitä mainiointa. Suurimpana syynä lienee se, että en osannut soveltaa uusia asioita suoraan vaatetusalan opetukseen. Päivien painotus oli ehkä enemmän yleissivistävien kuin ammattiaineiden opetuksessa.

Useimmissa luennoissa sivuttiin Avoimet oppiympäristöt teemaa. Tällä saralla kuumia termejä tuntuivat olevan MOOC ja cMOOC. Viimeisen vuosikymmenen aikana vaatetusalan oppimateriaali on uudistunut melkoisesti. Tarjolla on kirjallisuutta, jota voi käyttää sellaisenaan tai soveltaen. Lisäksi opettajat tuottavat omaa materiaaliaan, joka helposti hautautuu omiin kansioihin ja mappeihin. Materiaalia on siis paljon, mutta olisi toivottavaa, että se olisi avoimemmin tarjolla myös verkossa. Uudet vinkit, näkemykset ja ajatukset ovat suotavia, sillä oma opetus jumittuu liian usein samoille, vanhoille uomilleen. Vaatetusalan avoimen oppimateriaali tuottaminen ja kokoaminen sellaiseen palveluun, josta se olisi kaikkien käytettävissä, olisi upeaa. Mistä löytyisi siis joukko tekijöitä, jota lähtisivät suuntamaan sujuvasti uuteen suuntaan?

Toinen teema, jonka valitsin tietoisesti olivat pelit ja virtuaalimaailmat, joista kumpaankaan en ole aiemmin juurikaan syventynyt. Tosin roolihahmoja olen luonut muutamiin digipalveluihin. Mitä virtuaalimaailma voisi tarkoittaa vaatetuksen näkökulmasta? Muutaman asiaa avaavan esityksen jälkeen nousivat esiin ainakin asiakaspalvelu, NY-yrittäjyys, pukeutumistyylien ja -historian hahmottaminen sekä somistusten ja esillepanojen suunnittelu. Vastaavasti peleissä voisi opetella toimimaan niin vaara- kuin asiakaspalvelutilanteissa. Myös jotkin roolipelit voisivat toimia vaatetusalan oppimateriaalina. Mistä näitä virtuaalimaailmoja ja pelejä sitten löytyisi? Siinä sitten taitaa olla seuraava visainen kysymys. Loppujen lopuksi taisi käydä niin, että kysymyksiä tuli enemmän kuin vastauksia.

Mukava oli olla matkalla, jutustella hankeporukan kanssa, testailla tabletteja ja ilmaisappseja. Yllättävän hyvin yhteydet toimivat myös junassa. Tabletti tippui junan lattialle, mutta ei särkynyt. Sekin on testattu. Lujaa tekoa tuntuu Acer olevan. Tein töitä tulomatkan tukka putkella, ja hyvä niin. Tabletin käyttöön tuli varmuutta ja löytyi pari uutta jippoa kuvan käsittelyyn, joista vinkkaan sitten myöhemmin.

Sirpa Vauhkala

Virtuaalipäivät

Innostava ilmapiiri.
Hankkeita, esimerkkejä ja mahdollisuuksia on pilvin pimein.
Oma pää kannattaa pitää valoisana ja seurata toistaiseksi omaa pilvejään. Eli mobiililaitteiden ja työssöoppimisen ohjaamisen liiton edistämistä. Uutta ja sinistä voi sitten lisätä vähitellen. Ideoita syntyi. Miten esimerkiksi historian ja säädösten kurssin saisi nousemaan pilviin. Sillä yhä avoimempiin oppimisympäristöihin ollaan maailmalla menossa. Kuten tiedottamisen suhteenkin. Pilviin parvissa; työyhteisö, opiskelijat, vanhemmat.
Unohtamatta, että ykkösenä on pedagogiikka.

Ootsä mun kaveri: Facebookin käyttö ohjausvälineenä

Ootsä mun kaveri? Leikitsä mun kaa?

Pienenä näitä kysymyksiä oli jatkuvasti ja oli tarkkaa mitä niihin vastasi. Toisen mieltä kun ei saanut pahoittaa, mutta aina ei tehnyt mieli leikkiä kaikkien kanssa. Tämä sama asia kohtaa nuoria ja aikuisia myös nykypäivänä Facebookin vuoksi. Ketä hyväksymme kaveriksi? Miten rajaamme kaverit? Olenko kaikkien kaveri? Poistanko kavereita ”salaa”? Ryhmittelenkö jonkun superkaveriksi ja jonkun ”ei -kaveriksi”, jolle en näytä lainkaan päivityksiäni? Vaikeaa, eikö totta. Entä sitten, kun kyseessä on opettaja ja pitäisi olla oppilaiden kaveri? Jos haluaa käyttää Facebookkia ohjausvälineenä, koska siellä ne kaikki oppilaat kuitenkin ovat ja viestit menevät sitä kautta hyvin perille. Mutta, harva opettaja haluaa oppilaiden näkevän sitä oikeaa omaa arkiminää. Siitä juhlaminästä puhumattakaan.

Pennasen Heinin kanssa olemme nyt jonkin verran käyttäneet Facebookkia ohjausvälineenä. Koska emme halunneet oppilaita ”oikeiksi” kavereiksi, ja oppilaatkan eivät oikeasti halua meitäkään kavereiksi, muodostimme opettamillemme luokille omat ryhmät luokkatunnuksen mukaan. Esim. LIAM12R. Tänne kutsuimme opiskelijat lähettämällä heille ryhmän linkin tai kutsut sähköpostitse. Hyvin oppilaat sinne sitten liittyivät, kun joku ensin aloitti ”lumivyöryn”. Osa heistä tosin ei vieläkään ole matkassa mukana, mutta kyseessä on noin yksi kahdestakymmenestä

Mitä sinne sitten kirjoitetaan? Yleensä olemme laittaneet vähän samoja asioita kuin wilmaan: tiedotuksia seuraavien tuntien annista, poikkeustapauksia, toiminta-ohjeita. Heini on paljon laittanut myös työssäoppimiseen liittyviä lomakkeita. Ainakin minä hämmästyin alussa, kun oppilaat alkoivat kirjoittaa myös henkilökohtaisempia asioita seinälle. Hyvä niin, sillä siitä se yhteisöllisyys ja ryhmähenkikin kasvavat. Paljon oppilaat myös kyselevät pulmatilanteissa meiltä asioita facebookin kautta: Mitä teen, jos… Mitä sinne blogiin piti laittaa… Milloin on tunnit jne. Tarkoituksemme kyllä näin toteutuu: Facebook on meille lähinnä ohjaus- ja ohjeistusväline – vapaamuotoisempi sellainen. Tärkeät ja virallisemmat asiat tiedotamme Wilman kautta ja tehtävät pääsääntöisesti löytyvät Optimasta. Alussa tämä oli hankalaa oppilaille hahmottaa, missä mitäkin on, mutta nyt asia jo sujuu.

 

image

Tässä kuva Facebook -ryhmästämme. Tänään oppilas kyseli Priimuksessa olleen touhupäivän ja Tapalounaan jälkeen, että voisinko laittaa kuvia ryhmäämme. He haluaisivaat niitä omaan blogiinsa.

 

 

Kyselin noin viikko sitten oppilailta ”paperiversiona”, mitä mieltä ovat tällä hetkellä R -luokan toiminnasta. Kaikki vastanneet olivat tyytyväisiä, joitain pieniä parannuksia olisi. Samassa lomakkeessa kysyin myös, mitä mieltä ovat Facebook -ryhmästämme ja miten ja millä siellä käyvät. Hajonta oli suurta. Mitään luokitusta eri merkkisistä puhelimista en saanut, muuta monet käyttävät puhelinta Facebookissa käymiseen. Osa käytti sujuvasti rinnalla ”perinteistä” tietokonetta, mutta myös tabletit olivat käytössä. Ajattelin jollain tunnilla kysellä tarkemmin, mitä tabletteja he käyttävät. Epäilen kyllä, että suurimmalla osallla on käytössä iPad. Kaikki eivät ryhmässä päivittäin vierailleet, mutta moni vastasi että ”usein”. Facebook tuntui olemaan myös tykätty tiedotuskanava sen epävirallisuuden vuoksi ja ”koska käyn siellä kuitenkin”. Oikealla raiteella siis ollaan.

 

 

 

Virtuaaliopetuksen päiven antia 2-3.12.2013

 

Kävimme Valtakunnallisilla Virtuaaliopetuksen päivillä katsastamassa tarjonnan. Paljoa ei uutta asiaa tullut, mutta vanhan vahvistusta sitäkin enemmän. Tärkeintä taisi kuitenkin olla se asioista puhuminen ja suunnitteleminen. Hankkeen kannalta tämä oli hyvä reissu, sillä kerrankin tuntui olevan aikaa puhua…

 

Osallistuimme eri seminaareihin molempina päivinä. Tästä piti tehdä yhteispostaus kaikkien siellä olleiden kesken, mutta emmepä olleetkaan samassa junassa matkalla takaisin ja Windows -tablettikin heitti koko ajan pois netistä. Tämä on nyt sitten vain Heini & Henniksen näkökulmasta. Lisätkää muut vaikka kommentti -kenttään mielipiteenne, jos ette postausta jaksa kirjoittaa. Olisi kiva kuulla muidenkin mietteitä!

 

Heini kävi katselemassa sosiaalisen median käytöstä ja kuuntelemassa Sairasen Jarkon esitystä sosiaalisen median ja flipped classroomin hyödyntämisestä opetuksesta. Käsitys vahvistui siitä, että oikeilla jäljillä ollaan omissa touhuissamme. Pintakillan ihmisiä tuli taas tavattua ja tällä kertaa sovimme yhteisestä AC-palaverista liittyen heidän toimintatapoihinsa, josko sieltä saisi lisäneuvoja oman projektin eteenpäin viemiseen

 

 Hennis innoistui jälleen pelillisyydestä oppimisessa. Aikomukseksi tuli keväällä testata ainakin Visuaalisen myyntityön ja tuote-esittelyn kurssin puitteissa Second Lifea että pelin luomisohjelma Scratchia. Ja tietysti oman ajan puitteissa testailla näitä vähän muutoinkin. Uusi hanke-aihiokin lähti Sirpan kanssa itämään aivoissa. Tämä oli se suurin asia, joka jäi Henniksen taskuun muhimaan.

 

Huomasimme, että oma mallimme toimii ja saimme vahvistusta siihen, että olemme oikealla polulla ja tekemämme kokeilut ovat toimineet muuallakin. Kehittämistä meillä kuitenkin vielä on – lähinnä haluaisimme saada itsellemme paremman ”rungon” seuraavan vuoden opiskelijoita varten. Hyviä keskusteluja sekä oman mallimme että yleisten asioiden puitteissa kävimme monien eri tahojen kanssa.

 

Samalla kokeilin Windows -tabletin toimivuutta, kun sen vidoin olin käsiini saanut. Jostain syystä netin kanssa on vielä paljon ongelmia, mutta kuvata tällä ainakin pystyy:

 

WIN_20131202_135413

 

 

QR -koodit osana opetusta

QR-koodi, se yleensä musta pikkuruutuja sisältävä neliö esim.eri tuotepakkauksissa, on varsin käyttökelpoinen myös opetuksessa.

Miksi, mitä ja miten?

Miksi – QR -koodien avulla on helppo kerrata jo opittua asiaa esim. Käsitteitä ja sanoja, mobilisoida oppilaita liikkeelle ja tehdä vaihtelua omaan opetukseen.

Mitä sitten QR – koodien takaa voisi löytyä?
– Google drivessa tehty Google lomake
– YouTubeen viety video
– tekstiä
– kuva
– web osoite
– email- osoite

Itse olemme kolleegani kanssa testanneet QR -koodeilla mm.

– liikeideasuunnistusta, jossa oppilaat kertasivat liikeidea käsitettä. Opettaja jakoi oppilaille yritykset, joiden liikeidean he tiivistivät neljään kysymykseen. Tietolähteitä toimivat yritysten omat verkkosivut. Tämän jälkeen he tekivät niistä QR-koodit. Koodit ripoteltiin ympäri oppilaitosta. Luokkakavereiden tehtävänä oli arvata, mistä yrityksestä kussakin ratissa oli kyse.

– teorioiden kertaamista visuaalisessa myyntityössä. Opettaja teki lyhyen videon kerrattavista asioista ja laittoi sen YouTubeen ja linkin QR-koodin taakse. Oppilaiden tuli ensin katsoa video ja tämän jälkeen vastata QR-koodien takaa löytyviin Google-lomakkeelle tehtyihin kysymyksiin.

Miten sitten QR-koodeja voi tehdä?

Pöytäkoneella löytyy runsaasti ilmaisia vaihtoehtoja QR-koodien tekoon. Ohjelmat löytyvät, kun kirjoittaa hakukoneeseen esim. QR-koodin teko tai create QR-code. Itse olen käyttänyt mm. Www.qr-koodit.fi/generaattori.

iPadilla olen käyttänyt QR reader nimistä ohjelmaa, jonka avulla voi myös ilmaiseksi luoda QR-koodeja.

QR-koodien käyttö on helppoa ja vaatii vain hieman luovuutta ja uskallusta kokeilla!

Win tabletti top paikalla ja wilma

Kaikki ei mene aina kuin suunnittelee, joten hyvinkin suunniteltu aikataulu voi joskus pettää.
Eli työssäoppimiskäyntien väliin jää joskus tyhjää aikaa, jolloin verkkoyhteydellä varustetun mobiililaitteen omaava opettaja, voi hyödyntää ajan kirjaamalla esim. edellisen näytön opiskelijan wilmaan.

Itse pyrin hyödyntämään ajan käyttöäni myös tienpäällä :).

Tämän lisäksi 3G yhteydellä varustettua tablet -laitetta voi hyödyntää esimerkiksi top-käynnin aikana ilmenneiden asioiden tallentamiseen opiskelijan koulutussopimukseen.

Tietysti myös sähköpostin ja wilma -viestien seuraaminen helpottuu niinäkin päivinä, kun aika menee työssäoppimispaikkoja kiertäessä.

Leba toiminnassa!

Tänään saimme vihdoinkin iPadit asennettua ja testattua.

Laitteiden säilytystä, siirto ja synkronointia varten hankimme:
– Leba Notecase for 16 iPads + master
– Airport Extreme Base Station

Masterkone iPadien hallintaan:
– Macbook Pro 13

Kuvan siirto tykille varten:
– Apple TV
– adaptereita

Konfasimme iPadit Apple Configuratorin avulla ja asensimme Omnia suositteleman Apps -paketin lähes kokonaisuudessaan. Käytämme kaikissa iPadeissa samaa Apple ID:tä johon olemme asentaneet appsit. Suojasimme iPadit Apple Configuratorin profiilien kautta siten etteivät oppilaat pysty itse Appseja asentamaan. 

Tavoitteemme on rakentaa 2 mobiililuokkaa, jotka voidaan siirtää Saimaan ammattiopistosta luokasta toiseen siten että AirPortin kautta luodaan mobiililuokalle oma lähiverkko, joka yhdistetään Internetiin Sammon normiverkon kautta.

Ja hyvin toimi heti ensi kokeilulla: testasin laitteet oman luokkani kanssa ja mitään ongelmia ei ilmennyt.

 

Hankkeen esittelyä

Esedussa juhlittiin tänään lähihoidon 20-vuotista historiaa. Mukaan opiskelijoiden ja koulun henkilökunnan lisäksi oli kutsuttu myös työelämän edustajat ja yhteistyökumppanit. ”Tulevaisuus”foorumilla esittelimme Mobilit ohjaajat -hanketta. Kiinnostusta oli. Ja olipa kuulemma nämä hankkeen menetelmät käytössä jo työelämässäkin asiakkaan ohjaamistilanteissa mobiililaitteiden avulla.

Facebookin suljettu ryhmä TOP-päiväkirjana

Oppilaani lähtivät työssäoppimisjaksolle (TOP) marraskuun alkupuolella ja palaavat viikon kuluttua takaisin areenalle. TOP-jakso kestää neljä viikkoa ja painottuu asiakaspalveluun. Oppilaat ovat siis pääasiallisesti vaatetusalan liikkeissä, myymälöissä, pukuvuokraamoissa tai tarvikemyymälöissä.

Yhtenä TOP-jakson itsenäisenä oppimistehtävänä on päiväkirjan kirjoittaminen. Kyseinen tehtävä on kirjattu niin opetussuunnitelmaan kuin koulutussopimuksiin. Kuten aiempinakin vuosina kirjoitamme päiväkirjaa Facebookin suljettuun ryhmään. Teen joka viikon alussa kysymyksen, johon on tarkoitus vastata viikon kuluessa.

Kysymyksiä on ollut melko helppo tehdä, koska muotoilen ne suoraan OPS:n sisällöistä, joita tässä tapauksessa ovat asiakaspalvelu, yrityksen tuotteisiin ja tuotteiden hinnoitteluun sekä työyhteisön pelisääntöihin tutustuminen. Jokaisella TOP-jakson viikolla on siis oma teemansa.

Oppilaat näkevät toistensa vastaukset. Muiden vastaukset tukevat niiden oppilaiden kirjoittamista, joille se on aluksi vaikeaa. Myös kysymykset on ollut helpompi ymmärtää, kun näkee muiden vastauksia. Vastausten perusteella oman työssäoppimisjakson sisältöä voi verrata siihen, mitä muut tekevät omissa TOP-paikoissaan.

Osa oppilaista kysyy ryhmässä myös muita, käytännön TOP-jaksoon tai opiskeluun liittyviä asioita, jolloin kaikki pääsevät näkemään kysymykset ja vastaukset. Ryhmä toimii siten myös hyvänä informointivälineenä. Olen myös välittänyt ryhmän kautta muista olennaisia asioita.

Facebook on ollut oivallinen alusta ja oppilailta on tullut pääsääntöisesti hyvää palautetta. Ohjaavana opettajana olen kokenut mielenkiintoisena sen, että pääsen seuraamaan oppilaiden TOP-jaksoa reaaliajassa, ja voin puuttua asioihin aikaisessa vaiheessa, jos sellaiseen ilmenee tarvetta.

Facebookin käytön ainoana ongelmana on ollut se, että kaikki oppilaat eivät välttämättä halua liittyä siihen. Olen käyttänyt rinnakkaisina alustoina Optimaa tai Wilmaa, mutta niissä aktiivisuus ja yhteisöllisyys ovat olleet selvästi heikompia kuin Facebookissa.

Sirpa Vauhkala