O
Olen viimeisen viiden vuoden aikana lukenut paljon tulevaisuuteen ja tiimioppimiseen liittyvää kirjallisuutta. Erityisesti menestyneiden yritysten johtajien elämänkerrat ovat avartavia. Tietotyö tulee lisääntymään ja se aiheuttaa sen, että työpaikat muuttuvat yhä kasvavassa määrin verkostomaisiksi projektiorganisaatioiksi. Työyhteisön monimuotoisuutta, oppimista ja luovuutta täytyy pystyä ohjaamaan yhteistoiminnallisesti. Johtajan rooli on toimia fasilitoivana valmentajana, joka palvelee tiimejä ja mahdollistaa oppivan organisaation kehityksen.
Mitä tämä tarkoittaa koulutuksessa?
Perusopetuksen ja lukion uudet opetussuunnitelmat sekä ammatillisen koulutuksen reformi mahdollistavat uusien toimintamallien käytäntöön ottamisen. Se ei tarkoita sitä, että kaikesta vanhasta ja toimivasta on luovuttava vaan sitä, että ajattelun on muututtava. Eri koulutusasteiden ja alojen on verkostoiduttava sekä jaettava tietoa. Tulevaisuuden oppija osaa vaatia vapautta toteuttaa itseään. Luovuus, innovointitaidot, ongelmaratkaisutaidot sekä itsensä johtaminen ovat keskiössä.
Kun puhutaan uusiutuvasta koulutusorganisaatiosta, niin ensimmäisenä tulisi keskustella arvoista. Arvot ohjaavat meidän jokaisen toimintaa tiedostetusti tai tiedostamatta. Isossa koulutusorganisaatiossa on tuhansia toimijoita. Tänä päivänä Suomessa on myös monia eri kulttuureja ja toimintatapoja. Arvo- ja kulttuuriristiriidat aiheuttavat konflikteja ja estävät kehittymisen.
Oppimisympäristön merkitys on suurempi kuin ymmärrämme. Voisimme ravistella perinteisen oppimisympäristön rakenteita. Näitä rakenteita ovat esim. kiinteät lukujärjestykset, alakohtaiset ryhmät, perinteinen luokkaopetus ja koulurakennus. Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on saada luotua oppijoille joustavia opinpolkuja työelämän tarpeisiin. Työelämän tarpeet ovat työpaikoilla, ei koulurakennuksessa. On siis lähdettävä ulos koulusta projektien pariin ja luotava innostavia projektitiimejä. Opiskelijat voisivat muodostaa isompia (12-24hlö) monialaisia oppimistiimejä, joissa reflektoisivat projektitiimien (3-6hlö) oppimiskokemuksia. Innovointitaidot tulevat käyttöön, kun projektitiimi lähtee ideoimaan, tuotteistamaan ja toteuttamaan monialaisesti omaa osaamistaan. Tätä osaamista voidaan myydä yrittäjämäisesti alihankintana NY-yrityksissä tai osuuskunnissa.
Mitä tämä vaatii opettajalta, tulevaisuuden valmentajalta?
Valmentaja on aidosti innostunut ja kiinnostunut tiimien oppimisesta. Valmentajan on käytävä oma arvokeskustelu. Arvot ohjaavat valmentajakin tunteita ja tunteilla tehdään päätöksiä. Ensimmäisenä valmentajan tulee kysyä itseltään, että miksi tulee töihin? Valmentajan tärkein tehtävä on ohjata opiskelijaa tai tiimiä kohti asioita, joista he aidosti innostuvat. Kun valmentaja osaa vastata kysymykseen ”miksi”, niin hän on valmis kysymään sen oppijaltakin. Tähän kannattaa käyttää aikaa. Taito ja tieto ei tartu, mutta innostus voi tarttua. Tässä innostumisen vaiheessa ei ole merkitystä alalla, jota opitaan. Tässä vaiheessa luodaan perusta oppimiselle ja ohjataan oikeaan suuntaan.
Yhteisvalmentajuus ja tiimissä oppiminen
Arvokeskustelujen jälkeen valmentajien tulee tutustua eri alojen valmentajiin. Säännölliset yhteiset tapaamiset ja keskustelut avaavat uusia ideoita, joita omalla alalla ei ole tullut miettineeksi. Hyvä valmentajatiimi koostuu erilaisista persoonista, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja. Tärkeintä on sitoutua yhteisiin tavoitteisiin, tarkoituksiin ja työtapoihin. Tästä hyvä esimerkki on pedagoginen Osuuskunta Pegosus sekä monialaiset yrittäjyysopinnot Gradia Jämsässä.
Eri alojen tiimivalmentajat vastaavat monialaisten oppimis- ja projektitiimien synnyttämisestä, ohjauksesta ja innostamisesta. Innostuneet oppijat ovat paras voimavara mitä oppiva koulutusorganisaatio tarvitsee. Innostunut oppija ei laske työtunteja, vaan haluaa oppia lisää. Into säilyy, jos ympärillä on vertaisoppijoita, jotka pyrkivät yhdessä oman oppimisensa omistajuuteen.
Pedaloikka vai digiloikka
Viime vuosina digitaaliset oppimisympäristöt ovat kehittyneet huimasti. Digitalisaatio mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen. Olen kuitenkin havainnut, että ennen seuraavaa digiloikkaa koulutuksessa kannattaa miettiä ”pedaloikkaa” eli kehittää pedagogiikkaa sellaiseksi, joka palvelee oppijaa tulevaisuuden työssä. Kun oppimisorganisaatiossa päästään yhteiseen ymmärrykseen tulevaisuuden pedagogiikasta, niin on helppo valjastaa teknologia tukemaan sitä.
Mitä tiimivalmentajan tulee tietää innovoinnista (Johannes Partanen 2019)
Opetusneuvos ja tiimiakatemian perustaja Johannes Partanen julkaisi uuden kirjan tammikuussa 2019. poimin lopuksi ajatuksia tästä kirjasta, jotka kiteyttävät tulevaisuuden oppimisen ja antaa ohjeita matkaille kohti oppivaa koulutusorganisaatiota.
Tietojen ja taitojen oppiminen on välttämätöntä, mutta oppija valitsee itse missä, milloin ja miten ne tietonsa hankkii. Perinteinen opettajajohtoinen opettajuus on tiensä päässä. Opettajavalmentajan tulee kehittää jatkuvasti itseään, jotta pystyy ohjaamaan oppijoiden
- Oppimiskykyä ja halua
- Luovaa intohimoa
- Rikastavaa yhteisöä
- Itsetunnon kehittymistä
Tärkeitä kaikille organisaatioille ja yhteisöille ovat työntekijöiden itseohjautuvuus, työntekijöiden ja johdon joustavuus, rohkeus, intohimo, yhteisöllinen yrittäjäasenne, tiimityö ja aktiivisuus.
Tyypillisesti koulutuspolitiikalla pyritään valvomaan opetussuunnitelmaa ja määrittämään tarkkaan mitä oppilaitten pitäisi oppia. Tämän jälkeen painotetaan arviointia. Lapset oppivat parhaiten, kun he oppivat toinen toisiltaan ja oppivat opettajiensa kanssa yhdessä.
Sosiaalisten taitojen korostumisesta huolimatta opettajien ja oppilaiden työtä leimaa vahva yksin työskentelyn perinne. Valtaosa oppilaista ei saa koko kouluaikanaan kokemusta sellaisista verkostomaisista ja yhteisöllisistä työskentelytavoista, jotka voimakkaasti leimaavat kehittyviä työelämän käytäntöjä. Opetus perustuu edelleen ajatukselle valmiin ja periaatteessa ongelmattoman tiedon välittämisestä. Pikku hiljaa on muutosta kuitenkin jo näkyvissä. Pisimmällä on Oulussa sijaitseva Ritaharjun yhtenäiskoulu, joka soveltaa täysin oppilaskeskeistä pedagogiikkaa. Kouluopetuksen kehittämiseksi tarvitaan uutta koulun tieto- ja oppimiskäsityksiä koskevaa keskustelua ja uudistustyötä. Myös verkostomaisia toimintamalleja on otettava käyttöön sekä oppilaiden yhteistyömalleja ja tiimityötä kehitettävä. Koulutusjärjestelmämme elää yhä teollisen yhteiskunnan ”opettamisparadigmassa”, kun työelämän murros, uusi oppimiskäsitys ja yhteiskunnan uudistamiskyvyn parantaminen vaatisivat uuteen ”oppimisparadigmaan” siirtymistä.
Ihmiset keskittyvät tulevaisuudessa tehtäviin, joissa: 1) vastausta ei tiedetä etukäteen tai oikeaa vastausta ei edes ole olemassa 2) vaadittavaa osaamista ei tiedetä etukäteen ja 3) ratkaisun löytyminen on uuden tiedon rakennusta.
Oppimisesta on tullut yhä tärkeämpi osa työssä, ja on tärkeää varmistaa, että oppiminen onnistuu sujuvasti ja mukavasti. Samoin työn tekemisen tapojen muokkaaminen on työtehtävistä tärkeimpiä. Aivotutkimuksen tiedon perusteella opimme parhaiten tekemällä ja innostumalla.
Lopuksi
Kun oppija lähtee perinteiseltä opettajajohtoiselta oppitunnilta niin alkaa unohtaminen. Kun oppija lähtee vertaisoppijoiden tiimitunnilta niin alkaa oivaltaminen.
Gradia Jämsän matkailualalla on siirrytty tiimioppimisen malliin syksystä 2018 ja tavoitteena on sertifioitua tiimioppivaksi koulutusalaksi syksyllä 2019. Kehitämme aktiivisesti verkostomaista toimintaympäristöä, jossa alan yrittäjät ovat kiinteästi yhteydessä tiimioppijoihimme ja toimimme samalla työvoimapankkina sekä yrittäjinä. Oppimisympäristömme rakentuu kotipesästä nimeltä ”tapahtumatorppa”, jossa ovet ovat aina avoinna muillekin aloille. Lukujärjestyksen oppija laatii itse. Jos sinulla on idea, niin tule kertomaan se torpalle, me osataan kuunnella.
Kiitos
