Jukka Jalonen ja Ilkka Lampi: menestyksen pelikirja

Menestys

Kirjailijoiden mielestä menestys syntyy oivaltavalla johtamisella ja motivoituneella työnteolla. Onnistuminen tuottaa iloa ja innostusta kehittyä yhä paremmaksi. Jalonen puhuu X-Y-Z sukupolvista ja siitä, että nämä sukupolvet motivoituvat erilaisesta johtajuudesta kuin esi-isämme. Y ja Z-sukupolvet haluaisivat enemmän itse vaikuttaa työhönsä omilla ehdoillaan. Autoritaarinen johtajuus ei enää toimi tulevaisuudessa. Tärkeintä on avoimuus, vuorovaikutteisuus, yhteisöllisyys ja hierarkkisuudesta karsitut matalat organisaatiorakenteet.

Menestyäkseen on keskityttävä tekemisen laatuun enemmän kuin lopputuloksen pohdintaan. Tavoite on tärkeä, sillä menestykseen ei voi ajautua. Onnistumine ruokkii menestystä, jonka saavuttaa vain kovalla työllä ja toistojen määrällä. Miksi meidän organisaatiossa ei synny yhteistä halua menestykseen? Onko ongelma johtamisessa vai työntekijöissä? Kokeeko organisaatiomme henkilökunta työnsä merkitykselliseksi? Pohdittavaa kaikille.

Päättäväisyys

Johtaminen on päätösten tekemistä ja tavoitehakuista toimintaa. Johtajan on laitettava itsensä likoon ja hänellä on oltava kyky saadaa muut toimimaan innostuneesti yhteisen tavoitteen puolesta. Persoonallinen johtaja luo tunteen aidosta välittämisestä ja luottamus syntyy olemalla rehellinen ja avoin. Hyvä johtaja ohjaa päättäväisesti ihmisiä löytämään omat vahvuutensa ja kannustaa yksilöä ideoimaan itsekin. Johtaja siis heittäytyy tarvittaessa ”kiekon eteen”.

Ammattimaisuus

Työyhteisön kaikkien jäsenten on toimittava ammattimaisesti. Tiimi on yhtä hyvä kuin sen heikoin lenkki. Hyvä johtaja kannustaa itse tiimiä kannustamaan heikointa lenkkiä parempiin ja ammattimaisempiin suorituksiin. Ammattimainen yhteishenki syntyy yhteisen tavoitteen kautta. Ammattimaisuuteen liittyy olennaisesti se, että kaikki organisaation jäsenet tiedostavat roolinsa ja tehtävänsä tiimissä. Jokaisen panos on tärkeä ja kaikkien on tiedettävä mitä tiimikaverit tekevät. Koulumaailmassa tässä on kehittämisen varaa, sillä opettajan rooli on perinteisesti ollut yksinäistä puurtamista. Onko ammattimaista hoitaa oma tontti yksin? Tämän päivän informaatiotulvassa tämä ajaa burnouttiin!

Rekrytointi

Hyvä joukkuepeli toimii jos pelaajat on valittu yhteistyökykyjen pohjalta. On olemassa paljon lahjakkaita yksilöitä, mutta onko lahjakkaita joukkueita? Joukkueurheilumalli toimii hyvin myös muualla työelämässä. Yksilö ja hänen osaamisensa on tärkeä, mutta menestykseen vaaditaan tiimi.

Vuorovaikutus

Vuorovaikutus korostuu johtamisessa. Vuorovaikutusta syntyy sanoin, teoin, elein, ilmein, hiljaisuuden, musiikin tai vaikka huumorin avulla. Vuorovaikutuksen tulee olla avointa, rehellistä ja tasapuolista kaikkien tiimiläisten kesken. Hyvä johtaja saa luotua vuorovaikutuksen tiimiläisten keskuuteen. Se onnistuu esittämällä kysymyksiä, joita tiimi yhdessä pohtii. Vuorovaikutuksella luodaan innostusta, rehellisyyttä, ystävällisyyttä, huumoria ja turvaa.

Joukkuehenki

Hyvä joukkuepeli on kestävän menestyksen perusedellytys. Joukkueen jäsenet ovat yhteistoiminnassa keskenään eivätkä kilpaile toisiaan vastaan. Joukkuehengen on oltava kannustavaa, positiivista ja huumorintajuista. On keskityttävä itsensä sijaan joukkueeseen. Hyvä henki näkyy siinä kuinka innostutaan toisten onnistumista.

Luottamus

Menestys ja oppiminen liittyvät toisiinsa. Osaaminen on menestyksen moottori, joka kehittyy aluksi hitaasti, mutta sen kehitysnopeus kasvaa ajan myötä. Joukkuehenki pysyy hyvänä jos tiimillä on luottamus siihen, että jokainen hoitaa tonttinsa  yhteisen tavoitteen hyväksi. Luottamus toisiin luo perustaa myös itseluottamukselle. Johtaja herättää luottamusta heittäytymällä täysillä mukaan, olemalla avoin ja rehellinen sekä tunnustaa ja korjaa omat virheensä.

Ahkeruus ja työmoraali

Huipuksi kehittyy vain kovan työn ja toistojen kautta (10000h). Äärimmäinen taitavuus on äärimmäisen harjoituksen seurausta. Jos työporukassa näkyy alisuorittaminen ja tyhjäkäynti, se ei motivoi parantamaan suoritusta. Johdon on selvitettävä, että haluaako porukka mennä siitä missä rima on matalin vai halutaanko haastetta. Vain haastetta pelkäämättä voi kehittyä.

Palaute ja tuleute

Tämä kolahti. Palaute keskittyy virheisiin ja niiden analysointiin, mutta Jalosen lanseerama tuleute keskittyy ”feedforward” tyyppisesti tulevaisuuteen suuntautuvaa ohjaamiseen. Tuleute tarkoittaa myönteisen tuen tai korjaavan ohjeen antamista ryhmän jäsenelle suoritteesta tai työstä tulevaisuutta varten. Palautteen ja tuleutteen ero:

”älä syötä poikittaista omalla kenttäpuoliskolla” vs. ”sovitaan, että tästä lähtien pelataan omalta puolelta suoraan ylös”.

Intohimo

Huippusuoritukseen päästään vain, jos on riittävästi intohimoa ja intohimon paloa. Intohimo on kyky ja tahto keskittyä tekemään kaikilla kyvyillään ja resursseillaan jotain, jolla on niin suuri merkitys, että se halutaan saavuttaa. Intohimo liittyy unelmaan ja visioon päämääristä, niitä ei p idä himmentää. Intohimon hyödyntämiseen voidaan päästä, jos kaikki perustavat asiat valmentavassa johtamisessa on tehty oikein ja yhteisössä vallitsee luottamuksen, yhteistyön ja kärsivällisen yrittämisen ilmapiiri.

Kärsivällisyys

Pitkäjänteinen ja kärsivällinen johtamisote edellyttää, että jokapäiväinen arkinen työnteko noudattaa sitä linjaa, josta on sovittu. Olisi hyvä kehittää myönteisyyttä virheisiin tuijottamisen sijasta. Suomessa on taipumusta keskittyä virheisiin. Myönteinen johtajuus luo luottamusta. Kärsivällisyyttä vahvistaa myös kyky sietää tappioita ja epäonnistumisia. Niistä voidaan oppia. Suomessa mieluummin käsketään kuin pyydetään.

Rohkeus

Tarvitaan rohkeutta, jos halutaan tehdä ja saavuttaa jotain ratkaisevaa. Hyvä johtaja tunnistaa rohkeat yksilöt ja luo henkeä muihin heidän kauttaan. Rohkeus on intohimon seuralainen…