Etutorin kokemuksia kiltailusta

Yleinen

Kiltamalli on koulutuskeskus Tavastiassa kehitetty pedagoginen toimintatapa, jota on kehitetty Kiltakoulut -hankkeessa. Toimintamallissa painotetaan yhteistoiminnallista oppimista ja vertaisoppimista. Kiltatoiminnan pääperiaatteita ovat, että käytössä on avoin oppimisympäristö ja, että jokainen opiskelija pitää oppimispäiväkirjaa. Oppimista tuetaan vertaisoppimisella ja tutoroinnilla sekä panostamalla ryhmän työilmapiiriin. Työvälineinä käytetään mobiililaitteita ja sosiaalisen median välineitä kuten Wikiä, blogeja, Facebookia ja WhatsAppia. Vastaavaa mallia on kehitetty myös Salon seudun ammattiopistossa Keikkailu-nimellä. Keikkailussa painottuvat edellisten lisäksi yritteliäisyys ja projektimainen työskentelytapa.

Kiltakoulutus käynnistyi Jyväskylän ammattiopistossa syksyllä 2014. Hius-, kauneus- ja vaatetusalan etutorin näkökulmasta kiltamaisten toimintatapojen käyttöönotto on ollut vilkasta kaikilla aloilla. Vaatetusalan kiltamallissa on painottunut uusiin toimitiloihin siirtyminen, ja mallin suunnittelu samoihin tiloihin siirtyvien, muiden toimijoiden kanssa. Kauneusalan alkuvaiheissa ovat painottuneet blogityöskentely ja videoiden tuottaminen. Vauhdikkaimmin kiltamalli on käynnistynyt hiusalalla, joka on liittynyt Kiltakouluihin mukaan, ja heille on suunniteltu alaa kuvaava logo.

Yhteisenä nimittäjänä em. aloille on ollut oppilaitoksen ylläpitämän, WordPress-pohjan luominen ja käyttöönotto kevään ja syksyn 2014 aikana. Julkaisualustat ovat alakohtaisia ja avoimia. Kaikilla kyseisen alan opettajilla on käyttö- ja muokkaamisoikeudet blogeihin. Blogit löytyvät seuraavien linkkien takaa:

WordPress-alustan perustoiminnot tulivat tutuiksi melko nopeasti. Haastavinta suunnitteluvaiheessa oli valikkorakenteen muokkaaminen niin, että se palvelisi opiskelijoita parhaalla mahdollisella tavalla. Vaihtoehtoina oli joko opetussuunnitelman rakenteen mukainen, tai sitten vuosittain ja jaksoittain etenevä jäsennys. Päädyimme jälkimmäiseen, koska mielestämme se tuki paremmin tietojen löydettävyyttä.

Sivuja ja jaksoja linkittäessäni havaitsin, että valikkorakennetta olisi mahdollista keventää. Tällöin yksi alavalikkorivistö jäisi pois, mikä tukee paremmin aineiston luettavuutta etenkin silloin, kun sitä selaillaan mobiililaitteella. WordPress-pohjien rakennetta ja sisältöä kehitetään kuluvan lukukauden aikana vastaamaan paremmin opiskelijoiden, mutta myös opiskelijoiden tarpeita.

Hius-, kauneus- ja vaatetusaloilla blogipohjan perusrakenne on sama, mutta niiden sisällössä painottuu alakohtaiset erot. Yhdistäviä sisältöjä ovat mm. alakohtaiseen opiskeluun, yrittäjyyteen, Taitaja-toimintaan, hankintapaikkoihin ja työssäoppimiseen liittyvä aineisto. Seuraava vaihe on atto-aineiden integrointi sujuvaksi osaksi blogityöskentelyä.

Alkuvaiheessa myös Petäjäveden toimipisteen, tekstiili- ja vaatetusalan artesaani koulutus oli tuottamassa sisältöä Vaatetin-blogiin, mutta suunnitelmat muuttuivat matkan varrella.  Artesaani-koulutukselle päätettiin luoda oma WordPress-alusta, koska alusta palvelisi paremmin kokonaisuudessaan koko artesaani-koulutusta ja heidän opetussuunnitelmansa sisältöjä.

Syksyllä 2014 lähes kaikki, muoti- ja kauneusalojen ryhmät päättivät kirjoittaa blogimuotoista oppimispäiväkirjaa. Useimmat opiskelijat ovat luoneet pohjansa Bloggeriin tai Weeblyyn. Blogityöskentelyn tavoitteena on tarjota avoin ja oppimispäiväkirjamainen työskentelytapa, johon kuvataan omaa oppimista kuvin, tekstein ja videoin. Blogien visuaalisessa ulkoasussa painottuu opiskelijan persoonallisuus ja ammattiala.

Sisällön tuottamisessa on alakohtaisia eroja ja painotuksia, mutta päivitysten lähtökohtina voidaan pitää lyhyitä tiedonhakutehtäviä ja tuotteen valmistusprosessin kuvaamista. Aineistoa tuotetaan koko opintojen ajalta. Muutama jatkava ryhmä on rajannut blogityöskentelyn tietyn projektin tai opinnäytteen koostamiseen.

Myös videoiden tuottaminen on lisääntynyt syksyn kuluessa selvästi. Videointikohteina ovat olleet eri työvaiheet, -tavat ja -välineet. Aineistoa on koostettu Ipadeilla ja oppilaiden omilla mobiililaitteilla kuten älypuhelimilla. Ohjelmistoista suositumpia ovat olleet Imovie ja Movie Maker, joilla kuvat ja videonpätkät on koottu toimiksi esityksiksi. Valmiit videot on varastoitu joko Moniviestimeen tai YouTubeen tai omiin salaisiin arkistoihin.

Muista some-välineistä suosituimpia ovat olleet Facebook ja WhatsApp. Facebookia on käytetty luokkakohtaisen informointiin, työssäoppimisen ohjaamiseen ja oppimateriaalin jakamiseen. WhatsAppia on hyödynnetty informointi- ja asiakastyöskentelyvälineellä. Eri välineet tarjoavat hieman erilaisia toimintamahdollisuuksia. Olennaista toimivan ja käyttötarkoitukseen soveltuvan välineen valinnassa on myös ryhmän mielipide ja näkökannat. Jokainen opettaja on ottanut käyttöön ne sosiaalisen median välineet, jotka tuntuvat tukevat parhaiten omaa pedagogista toimintamalliaan.

Yhteistyö on sujunut melko mutkattomasti ja uusia ideoita on syntynyt vauhdilla. Uusien toimintatapojen omaksuminen on vaatinut opettajilta epämukavuusalueella toimimista ja uskallusta hypätä uutteen ja hallitsemattomaan, paikoitellen myös siirtymistä oppijan rooliin. Ongelmia ja päänvaivaa ovat tuottaneet lähinnä langattoman verkon verkkainen toiminta ja yhteisen suunnitteluajan löytäminen. Etutorin näkökulmasta alkusyksyyn on sisältynyt paljon positiivista puhinaa ja pohdintaa. Syksy on ollut vähintäänkin mielenkiintoinen, mutta melkoisen kiireinen.

Sirpa Vauhkala

Videointikokemuksia

Ope ja oppilaat materiaalin tuottajina, Vaatetus, Videot opetuksessa, Win 8 tabletti, Yleinen

Alkuvaiheessa omat videointikokeiluni ja -kokemukseni olivat melko minimaalliset, joten päätin lähteä liikkeelle tutkailemalla ryhmäni vuosisuunnitelmaa. Halusin nostaa esille sellaisia, olennaisia oppisisältöjä, jotka ovat merkityksellisiä vaatteen valmistuksen onnistumisen kannalta.

Testikäytössä olivat Windows-tabletti ja kolme Ipadia. Windows-tabletin testaaminen jäi henkilökohtaiselle tasolle, koska vempele oli uusi eikä yhdellä Windows-tabletilla vielä kovin pitkälle pötkitä, sillä ryhmässä oli lähes 20 opiskelijaa. Ongelmana oli myös se, että tablettiin kirjautuminen edellytti henkilökohtaisia tunnuksia, mikä vaikutti etenkin siihen, että kirjautumiseen kului melkoisesti aikaa. Etsin sopivia ilmaisappseja kuvien käsittelyyn ja videoiden muokkaamiseen. Kuvien käsittelyssä näppäriä olivat Phototastic, KVADphoto+ ja Adobe Photoshop Express sekä Retro Photo Camera, Vintage Photo Camera ja Sketch Photo. Movie Maker osoittautui melko nopeasti parhaaksi ja monipuolisimmaksi köyhän miehen videoidenkäsittelyvaihtoehdoksi.

Suunnittelun lähtökohdaksi valitsin vuosisuunnitelman ja opintojen jaksotuksen. Vaatetusalan opinnot painottuvat tuotteiden valmistukseen, joten valmistusprosessin hallinta on yksi opintojemme ydin. Toinen merkityksellinen seikka on mittojen oton onnistuminen, sillä vaatteen valmistus perustuu useimmiten asiakkaan mittoihin. Kolmanneksi opintoihin olennaisesti sisältyväksi osioksi nousi näytön dokumentointi.

Opiskelijoiden kanssa työskentelyyn valitsin Ipadit, koska niitä oli useampi kappale tarjolla opiskelijoiden testattavaksi. Jaoin opiskelijat 3-4 hengen ryhmiin ja valitsin aiheiksi mittojen ottamisen ja näytön dokumentoinnin. Joka ryhmässä oli vähintään yksi opiskelija, joka oli aiemmin käyttänyt Ipadia. Käsikirjoituksena toimi moniste, johon oli koottu eri mitat ja mittojenottojärjestys. Opiskelijat valitsivat kuvauspaikat ja kuvakulmat sekä sen, miten tarkkaan he dokumentoivat mittojen oton eri vaiheet. Näytön vaiheiden videointi oli myös kohtuullisen toimiva videointi kokeilu. Näyttönä valmistettiin turvaliivejä. Mittojen ottoon verrattuna näytön dokumentoinnissa korostui tuotteiden valmistusprosessi.

Mittojen oton dokumentointia:

Videoiden koostaminen perustui still-kuviin. Pienen esittelyn jälkeen oppilaat työstivät kokonaisuudet melko itsenäisesti. Apua kaivattiin lähinnä tekstin tai äänen lisäämiseksi videoon. Osa videoista vietiin YouTubeen ja myöhemmin myös Moniviestimeen, jonka Jyväskylän ammattiopisto otti käyttöön keväällä 2014. Lopuksi videot katseltiin yhdessä läpi, ja samalla pohdittiin sitä, mikä videossa onnistui hyvin, ja missä olisi vielä kehittämisen varaa. Etenkin mittojen oton videointi oli erityisen onnistunut oppimistehtävä, koska mittausvirheet näkyivät selvästi videoilta.

Kokeilujen aikana huomattiin, että valokuvat ja videopätkät kannattaa tuottaa samalla välineellä, jolloin vältytään tiedonsiirto-ongelmilta. Välillä tiedostoja kierrätettiin läppärin kautta, koska muutoin ne eivät siirtyneet mutkattomasti laitteesta toiseen. Tämä vei jonkin verran aikaa, mutta en kokenut sitä kovinkaan työlääksi toimintatavaksi. 3-4 opiskelijan ryhmäkoko oli sopiva. Videoiden editointi ja äänitys sujuivat aluksi ryhmätyönä, mutta jotkin opiskelijat turhautuvat siihen, ettei heillä ollut muuta tehtävää kuin editoinnin seuraaminen. On myös tarkoituksenmukaista, että kaikki opettelevat editoimaan ja koostamaan videon sekä viemään sen alustalle kuten YouTubeen tai Moniviestimeen.

Ompelun perusosaamisen näytön dokumentointia:

Etutorina olen päässyt opastamaan hius- ja kauneusalan opettajia Ipadien käytössä ja videoiden toteuttamisessa. Käsikirjoitus on tuotettu usein alusta alkaen, mutta lähtökohtana on ollut myös jokin valmis opetusmoniste tai oppikirja, jonka tietosisältö on muokattu videointiin soveltuvaksi. Seuraavassa listassa esimerkkejä videointiaiheista:

  • tuotteen valmistusprosessi
  • yksityiskohdan valmistus
  • yksittäiset, keskeiset oppisisällöt
  • tietosisältöjen kertaus
  • koneiden, laitteiden ja työvälineiden käyttö ja huolto
  • näytön dokumentointi
  • kauneus- ja hiusalojen palvelut
  • koe
  • virheiden upottaminen videoon
  • alakohtainen oppimateriaalin tuottaminen

Näiden kokeilujen jälkeen uskon, että videointi syventää oppimista, koska käsiteltävät asiat jäsennetään ja kootaan loogisesti eteneväksi kokonaisuudeksi. Tällöin opiskelijat kertaavat oppisisällöt useaan otteeseen. Oppimisen tukemisen kannalta on olennaista, että opettaja poimii videoihin olennaiset oppisisällöt ja määrittää reunaehdot videoinnille. Tuskinpa ihan kaikkea tarvitsee videoida.

Videointiin liittyvät haasteet ovat liittyneet pääasiallisesti tekniikan toimivuuteen ja saatavuuteen sekä henkilökohtaisiin ennakkoluuloihin. Haasteita ovat tuottaneet:

  • langattoman verkon hitaus
  • Ipadien määrä ja lainattavuus
  • Ipadien apps-valikoima
  • videoiden säilytys ja siirrettävyys
  • opettajien ennakkoluulot ja asenteet

Langaton verkko on toiminut paikoitellen melko hitaasti, joten  esimerkiksi videoiden siirtäminen on ollut vaivalloista. Verkkoa kuormittaa se, että videoita siirretään lähes samaan aikaan.  Tilanne on ratkaistu usein niin, että tiedostojen siirtämiseen on käytetty läppäriä tai kiinteää työasemaa. Alkuvaiheessa tiedostot siirrettiin YouTubeen, mutta nykyisin alustana käytettään yhä useammin Moniviestintä.

Ipadit ovat useimpien ryhmien käytettävissä, joten joku toinen ryhmä voi poistaa niistä appseja. Appsien saatavuus on hyvä tarkistaa etukäteen jokaisesta laitteesta.  Suurimpana videointiin liittyvänä haasteena pidän kuitenkin opettajien asennetta ja tekniikan pelkoa. Uuden toimintatavan käyttöönotto vie oman aikansa ja vaatii kärsivällisyyttä. Kaikkiin teknisiin ongelmiin ei aina löydy ratkaisua edes etutorin tai muiden tekniikka paremmin hallitsevien taustatoimijoiden takataskusta.

Sirpa Vauhkala

Mobiilia ohjausta ammatillisella

Blogi oppimispäiväkirjana, Blogi portfoliona, Etäohjauksen menetelmät, Facebook-ohjaus, Kauppa ja palvelut, Käänteinen luokkahuone -ajattelu, Ope ja oppilaat materiaalin tuottajina, PLE - henkilökohtainen oppimisympäristö, Ryhmäblogi ohjauksessa, Sosiaali- ja terveysala, Sähkö, Tietoliikenne, Vaatetus, Videot opetuksessa, Väliraportit, Yleinen,

Mobiilit ohjaajat -hankkeen tulosten esittelyä toiminnallisessa työpajassa Iloa oppimiseen kaikkialla -seminaarissa:

Opettaja blogimuotoisen oppimispäiväkirjan ohjaajana

Blogi oppimispäiväkirjana, Blogi portfoliona, PLE - henkilökohtainen oppimisympäristö, Vaatetus

Innostuin sosiaalisen media välineistä Verkkooppimisympäristöjen kehittämiskoulutuksessa, jonka aikana tutustuin myös blogityöskentelyyn. Aloitin ensimmäiset blogikokeilut oppilaitteni kanssa vuonna 2009, jolloin neljä innokasta ilmoittautui testiajoon mukaan. Muutama heistä oli kirjoitellut blogia jo aiemmin.

Jyväskylän ammattiopiston vaatetusalan opetussuunnitelmaan on sisällytetty yhtenä oppimistehtävänä portfolion työstäminen. Käynnistysvaiheessa keskusteltiin paremminkin portfolion toteuttamisesta joko digitaaliseesti tai manuaalisesti, ei niinkään blogityöskentelystä. Lähtökohtana oli, että blogi olisi julkinen.

Annon oppilaille melko vapaat kädet blogialustan valintaan. Useimmille heistä oli selvää, että he toteuttaisivat kokonaisuudet joko Bloggeriin tai Weeblyyn, sillä oppilailla oli kokemuksia näistä molemmista. Alustoja vertailtiin yhdessä. Myöhemmin käyttöön otettiin myös oppilaitoksen tarjoama WordPress-alusta.

Oppilaat saivat suunnitella blogin visuaalisen ilmeen omien mieltymystensä mukaan, mutta kuitenkin niin, että se kuvaisi jotenkin vaatetusalaa. Visuaalista ilmettä on muokattu matkan varrella useampaan kertaan, joten maisema muuttuu matkaa tehtäessä. Haasteellisinta blogin luomisessa oli sopivan nimen keksiminen. Nimen pitäisi olla yksilöivä, mutta silti napakka ja ammattialaan liittyvä. Vaihtoehtoisia nimiehdotuksia kannattaa miettiä jo etukäteen, sillä esimerkiksi suositummissa blogipalveluissa yleisimmät nimet ovat jo varattuja.

Blogin perustamisen jälkeen alkoi sisällön tuottaminen. Kovin vähän oli kättä pidempää käytettävissä eikä netistäkään löytynyt soveltuvaa aineistoa. Loppujen lopuksi valitsin lähtökohdaksi vaatetuksen toteutussuunnitelman, josta määritin ne kokonaisuudet, joista päivitys toteutettaisiin. Selkeitä kokonaisuuksia ensimmäisen opintovuoden aikana olivat pientuote, hame, pusero, puvustusprojekti, korjausompelu ja työssäoppiminen.

Blogipäivitys integroitiin osaksi tuotteiden palautusaikataulua. Koostin oppilaille kokonaisuudesta seuraavan monisteen:Nimetön

Blogien sisältö koostuu testistä ja kuvista sekä diaesityksistä, joiden toteuttamisen Weebly mahdollisti. Edellä mainittujen tuotteiden valmistus kestää useita viikkoja, joten opiskelijoita piti muistutella eri työvaiheiden valokuvaamisesta, jotta aineistoa olisi riittävästi tarjolla blogipäivitystä varten. Oppilaita oli myös opastettava verkkoaineistojen tekijänoikeuksiin liittyvistä seikoista, sillä etenkin alussa useilla opiskelijoilla oli taipumus ladata netistä myös muita kuin itse ottamiaan kuvia, logoja ym. materiaalia.

Tehtävien edetessä, mielessä alkoi rullata ajatus siitä, miten blogiohjaus sujahtaisi sujuvaksi osaksi perusarkea. Ohjaus ei saisi vielä paljon lisäaikaa etenkään silloin, kun ohjattavia on paljon. Nopean mindmappauksen jälkeen sain tiivistettyä ohjauksesta seuraavaan kuvaan:

ohjaus2

 

  • Yksi luonteva ohjaustilanne on tuotteen valmistuminen. Palautteen yhteydessä on näppärä vilkaista myös blogia oppilaan kanssa.
  • Toiseksi blogeja voidaan katsoa luokassa aina teeman vaihtuessa, ja nostaa esiin toimivia käytänteitä ja toteutustapoja. Opiskelija voisi vaikkapa esitellä oman päivityksen koko ryhmälle.
  • Kolmanneksi nostaisin esiin vertaisarvioinnin. Oppilaat voisivat tutustua toistensa blogeihin ja kommentoida niitä kannustavassa hengessä esimerkiksi pareittain.
  • Neljäs ohjaustilanne liittyy blogin palautukseen ensimmäisen, toisen ja kolmannen opiskeluvuoden lopussa. Silloin on luontevaa antaa palaute koko blogin sisällöstä eli lähinnä siitä, miten blogityöskentely on kehittynyt, ja toisaalta siitä, miten sisältö saataisiin vieläkin toimivammaksi.

Henkilökohtaista palautetta annoin lähinnä tuotteen palautuksen yhteydessä. Lisäksi blogeja katseltiin luokassa, ja oppilaat antoivat palautetta toisilleen. Opiskelija voi myös esitellä itse postauksensa koko ryhmälle. Ohjaus tutuisi luonnistuvan parhaiten niissä tilanteissa, kun annan palautetta muutoinkin oppimisesta ja osaamisesta. Blogeja voidaan katsoa myös yhdessä aina teeman vaihtuessa, ja nostaa esiin toimivia käytänteitä ja toteutustapoja. Blogien tarjoamaa kommentointimahdollisuutta ei juuri käytetty, vaikka sekin tarjoaisi yhden vaihtoehdon vertaispalautteen antamiselle.

Vaatetusalan opiskelijat ”palauttavat” blogi ensimmäisen, toisen ja kolmannen opiskeluvuoden lopussa, jolloin on luontevaa hetki antaa palaute koko blogin sisällöstä. Esimerkiksi siitä, miten blogityöskentely on kehittynyt, ja toisaalta siitä, miten sisältö saataisiin vieläkin toimivammaksi. Kaiken tavoitteena on, että viimeisen vuoden blogi on ammatilliselta sisällöltään kompakti, esittelyvalmis kokonaisuus, jota opiskelija voi hyödyntää jatko-opintoihin hakeutuessaan tai työpaikkaa hakiessaan. Osa valmistuneista opiskelijoita on jatkanut blogin työntämistä myös opintojen jälkeen.

Blogi voi myös integroida opintokokonaisuuksia toisiinsa, ja siten edistää luontevaa, eri ammattialoja edustavien opettajien ja oppilaiden välistä yhteistyötä. Jatkavat opiskelijat voivat tutoroida aloittavien ryhmien opiskelijoita blogien luomisessa. Samoin opettajat voivat tutoroida tosiaan.

Eri ammattialojen välinen yhteistyö korostuu erilaisissa projekteissa, teemapäivissä ja muissa tapahtumissa, joista voidaan tuottaa monialaisia, näyttäviä päivityksiä blogeihin. Opettajat voisivat myös valita oman alansa parhaan postauksen kuukausittain ja linkittää aineoston esimerkiksi alansa yhteiseen blogiin. Lisäksi voitaisiin valita ala- tai osastokohtaisesti esimerkiksi vuoden paras blogi.

Blogityöskentelyn yhdistäminen valinnaisiin opintoihin ja atto-aineisiin laajentaa blogin käytettävyyttä. Esimerkiksi äidinkielen opinnoissa voitaisiin tarkastella blogin kieliasua, kielten opinnoissa tuottaa vaikkapa henkilökohtainen esittely englanniksi ja ruotsiksi, matematiikan opinnoissa pohtia tuotteiden hinnoittelua eri näkökulmista jne. Blogi taipuu siis moneen.

Sirpa Vauhkala

Jämsä Goes Mobile

Etäohjauksen menetelmät, ,

Olen tämän lukuvuoden toiminut Jämsän ammattiopiston liiketalouden aikuisopiskelijoiden vastuukouluttajana. Olen heidän ja tutkintovastaavamme kanssa yhteistyössä lähtenyt kehittämään ohjausmenetelmiämme mobiilimpaan suuntaan.

ConnectPro ohjauksessa

Aloitimme kokeilemalla ConnectProta pienryhmäohjauksessa. Tästä olenkin raportoinut tänne jo aiemmin (Vihdoinkin verkossa 23.3.2014). Jatkoin ConnectPron käyttöä henkilökohtaistamiseen.  Kaksi opiskelijaa kirjautui työpaikaltaan (he ovat palkkatyössä samassa työpaikassa) kokoushuoneeseeni, johon olin ladannut valmiiksi henkilökohtaistamislomakkeen ja eri tutkinnonosien arviointiomakkeet. Opiskelijat olivat saaneet ohjeet ensin itsenäisesti tai yhdessä valita heille sopivia tutkinnonosia ja miettiä jo olemassa olevaa osaamistaan. Opiskelijat olivatkin tehneet hyvää työtä, joten sessio meni mukavasti alkuhankaluuksien jälkeen (kiitos Keijolle tuesta). Keskustellessamme tein muistiinpanoja podiin ja session jälkeen jaoin muistiinpanoni tutkintovastaavan kanssa viemällä ne suoraan podista sähköpostiviestiin. Notes-podin voi tallentaa myös .rtf-muotoon, jos haluaa säilyttää sen ”pysyvämmin”. Opiskelijat täyttivät henkilökohtaistamislomakkeensa loppuun sovitun mukaisesti ja toimittivat ne allekirjoitettuina minulle postitse.

Viimeisellä lähiviikolla meillä oli kaikille yhteinen ryhmäohjaus, johon kaikki luonnollisestikaan eivät osallistuneet. Kutsuin poissaolleet kirjautumaan kokoushuoneeseeni sovittuna aikana. Kolme opiskelijaa vastasi kutsuuni. Keskustelimme menneestä lukuvuodesta sekä kesän ja syksyn suunnitelmista noin puolen tuntia. Kaikkien kanssa yhteydet pelasivat hyvin. Kenelläkään opiskelijoista ei ollut kuulokemikrofonia ja yhdellä heistä ääni lähti pahasti kiertämään, mutta laitoin hänen mikrofoninsa kiinni aina, kun hän ei puhunut ja yritin siten minimoidan ongelman.

Video-ohjauksen ehdoton hyvä puoli on, että aika tulee käytetyksi tosi tehokkaasti. Videon välityksellä keskustelu ei lähde rönsyilemään, vaan pysytään tiukasti asiassa. Käsiteltävien dokumenttien lataaminen kokoushuoneeseen on myös oiva apu asiassa pysymiseen. Muistiinpanojen kirjoittaminen niin, että ne näkyvät kaikille osallistujille auttaa myös seuraamaan tapahtumien kulkua, vaikka ääniyhteys on huono tai ääni kiertää. Mahdollisuus jakaa ne suoraan ConnectProsta säästää aikaa, kun ei tarvitse kirjoittaa samoja asioita uudelleen sähköpostiin tai kirjoittaa käsin kirjoitettuja muistiinpanoja erikseen puhtaaksi. Opiskelijat antoivat myönteistä palautetta tästä ”tapaamismahdollisuudesta”, me kaikki olimme videoyhteydessä kotoa käsin, minunkaan ei siis tarvinnut mennä työpaikalle (työmatka 60 km yhteen suuntaan) tapaamaan opiskelijoita.

Blogi ohjauksen ja vertaistuen välineenä

Osana omaa Ope.fi II -koulutustani aloitin aikuisopiskelijoiden kanssa blogin https://blogit.gradia.fi/aikuistenoikeesti/. Tarkoitukseni on ollut rohkaista aikuisopiskelijoita ”tuulettamaan” tuntemuksiaan ja ajatuksiaan aikuisopiskelusta yhteisellä foorumilla. Blogi on lähtenyt käyntiin ihan mukavasti vaikkakaan spontaania kirjoittelua siellä ei vielä juuri ole nähty. Suurin osa kirjoituksista on syntynyt pyynnöstä ja annetusta aiheesta. Opiskelijat pitävät yhteyttä toisiinsa Facebookin välityksellä ja koska blogi ei ollut käytettävissä heti opintojen alusta, Facebook otti paikan opiskelijoiden  ”tuuletusventtiilinä”. Julkinen kirjoittaminen ei kaikille tule luonnostaan ja blogia vielä arastellaan, kukaan opiskelijoista ei ole ainakaan tunnustanut pitävänsä henkilökohtaista blogia. Jatkan kuitenkin blogikokeilua syksyllä sitkeästi ja toivon mukaan sinne kertyy vielä spontaanistikin aiheeseen liittyviä kirjoituksia.

Optima

Optima toimii meillä kaiken materiaalin tallennuspaikkana. Sinne on talletettu kaikki lomakkeet, ohjeet ja valmistavan koulutuksen materiaalit. Opiskelijoilla on siellä omat henkilökohtaiset kansiot, jonne he tallettavat esim. tutkinnon suorittamissuunnitelmansa. Siellä se on tutkintovastaavan ja opettaja-arvioijan nähtävissä (toivottavast) hyvissä ajoin ennen tutkintotilaisuutta. Sinne opiskelijat kokoavat myös mahdollisia tutkintotilaisuuksia täydentäviä dokumentteja, valmistavan koulutuksen oppimistehtävien luonnoksia jne. Opiskelijat käyttävät Optimaa hyvin tottuneesti ja ovat oppineet etsimään kysymyksiinsä vastauksia ensin sieltä.

Myös opettajilla on sekä omia että yhteisiä kansioita samassa työtilassa. Yhteisessä kansiossa sijaitsee kaikkein hyödyllisemmäksi osoittautunut yhteinen dokumenttimme, taulukko tutkinnon suorittajien valitsemista tutkinnonosista. Siihen minä merkitsen valitut tutkinnonosat ja tutkintovastaava täydentää sitä sovituilla tutkinotilaisuuksien päivämäärillä. Pysymme molemmat ajan tasalla.

Neuvottelupuhelut ja Skype

Olen käyttänyt neuvottelupuhelua ja Skypeä työssäni kansainvälisyysyhteysopettajana. Samaan aikaan samaan paikkaan lähdössä olevia opiskelijoita olen ohjannut ja tehnyt viime hetken tarkistuksia neuvottelupuhelun avulla. Tässä ei siis ollut näköyhteyttä, mutta menetelmä on siitä huolimatta varsin toimiva. Huonompi juttu vaan on, että jouduin tähän käyttämään omaa puhelintani, sillä perustyöpuhelimellani tämä ei onnistu.

Samoin vaihdossa olevan opiskelijan ohjaukseen olen käyttänyt Skypeä. Tätä tein yleensä iltaisin kotisohvalta ja omalla puhelimellani. Laitoin puhelimestani datayhteyden päälle illalla telkkaria katsoessani, ja jos opiskelijalla sattui olemaan asiaa tai kysymyksiä, Skype-viesti kilahti luuriin. Monena iltana chättäilin opiskelijan kanssa joko puhelimellani tai tabletilla. Kuvayhteyttä emme käyttäneet. Vaikka jouduin tähän ”uhraamaan” osan vähäistä vapaa-aikaani, tiesin ainakin opiskelijalla olevan kaikki hyvin.

Wilma – ehdoton ykkönen

Kaikkien kokeilujen aikana ja niiden jälkeen ehdoton ykkönen on kuitenkin Wilma. Wilman pikaviestejä tulee minulle jatkuvasti. Siis ihan koko ajan, yötä päivää. Sekä nuoriso- että aikuisopiskelijoilta ja nuorison huoltajilta. Jos kirjaisin ylös Wilma-viestien lukemiseen ja niihin vastaamiseen käyttämäni ajan, se olisi varmaan useampia tunteja viikossa.

Aikuisopiskelijatkin ovat ottaneet Wilman pääasialliseksi viestintävälineekseen minun kanssani. Wilman kautta minut saa kiinni joka välitunti ja vastaan viesteihin toisinaan myös iltaisin, kun vaikka suunnittelen oppitunteja koneen ääressä. Ja tästä päästään etäohjauksen kääntöpuoleen: Opiskelijat odottavat pikaviesteihin myös pikaisia vastauksia, toisinaan tuntuu, että jopa ihan reaaliajassa. Siis kun viestintä ei ole sidoksissa paikkaan, myös sen sidonnaisuus (virka-)aikaan hämärtyy, sekä minulla että opiskelijoilla. Wilman avulla toki selviävät sekä isot että pienet asiat, yksi kerrallaan tai kaikki yhdellä kertaa. Mutta aikaa se vie.

Terveysliikunnan ohjaustuokioita iPadeillä

Yleinen

Tiivistelmä:

2.vuoden lähihoitajaopiskelijat tekivät 2 opiskelijan ryhmissä terveysliikunnan erilaisia ohjaustuokioita iPadeillä käyttämällä heidän itsensä ottamia kuvia sekä niistä tehtyjä videoita. IPadeillä tuotettiin tuolijumppaa, keppijumppaa sekä venyttelyohjeita.

Toteutuksen kuvaus:

2.vuoden 12 lähihoitajaopiskelijaa tekivät 2 opiskelijan ryhmissä terveysliikunnan kurssiin liittyviä erilaisia ohjaustuokioita. Nämä ohjaustuokiot pitivät sisällään tulijumppaliikkeitä, keppijumppaliikkeitä sekä venyttelyliikkeitä. Jokainen ryhmä valitsi itse mistä aiheesta toteuttaa ohjaustuokion. Opiskelijat suunnittelivat itse harjoitusliikkeet. Toteutuksen alkuun jokainen ryhmä teki valitsemastaan aiheesta lyhyen teoriaosuuden. Tämän jälkeen ryhmä suunnitteli harjoitteluliikkeet. Liikkeitä oli 5- 10 eri liikettä. Teoriaosuuden opiskelijat tekivät KeyNote diojen avulla. Harjoitusliikkeistä opiskelijat tekivät ensin kuvat. Kuviin äänitettiin selostus liikkeestä ja kuvat tehtiin videoksi iMovien avulla. Toinen opiskelija esiintyi äänenä ja toinen opiskelija oli kuvissa mallina. Valmis video jaettiin Dropboxin kautta.

IPadien käytössä opiskelijat saivat tarvittaessa ohjausta datanomiopiskelijalta. Aikaa tähän iPad työskentelyyn käytettiin 8 tuntia, osa opiskelijoista teki työnsä nopeammin, jolloin he toimivat tarvittaessa apuna muille. Työskentelyä tehtiin 3 päivän aikana.

IPadeilla saatiin paremmat palautteet ohjauksista. Opiskelijat joutuivat miettimään miten liike kannattaa näyttää sekä selostaa muille. Lisäksi tuli huomioida alkuasennot sekä loppuasento, myös se miten liike tulee tehdä oikeaoppisesti.

Se, mitä tämän tyyppinen opetusmenetelmä vaatii opettajalta, on uskallusta ja rohkeutta ottaa uusia haasteita vastaan. Lisäksi tämä iPad työskentely antoi opiskelijoille uusia oppimiskokemuksia sekä elämyksiä. Opiskelijat antoivat myönteistä palautetta, vaikka osa opiskelijoista aluksi epäröi omia taitojaan ja aristeli esiintyä joko äänellä tai mallina. Tämä iPadeilla työskentely opetti myös tiimityöskentelyä. Oli mukava huomata, kuinka opiskelijat auttoivat toinen toisiaan pulmatilanteissa.

Kati Minkkinen, lehtori, sosiaali- ja terveysala, Saimaan ammattiopisto Sampo

 

 

Taitaja killpailuihin valmistautuminen iPadia hyödyntäen

Yleinen

Leipuri-kondiittori opiskelija Emeliina Papinniemi, toisen vuosikurssin opiskelija valmistautui Lahdessa Taitaja 2014 finaaliin iPadia hyödyntäen. Opiskelija dokumentoi harjoituskerroilla tekemänsä tuotteet, joita arvioitiin yhdessä myöhemmin lehtori Markku Vengasahon kanssa. Lisäksi valmennustiimiin kuului alan yrittäjä Eija Kuningas, Kuningas Kakut. Kommunikointi valmennustiimissä oli todella myönteinen kokemus iPadin avulla. Jokaisella ryhmän jäsenellä oli iPadi käytössä.

  • Positiivisia kokemuksia iPadin käytöstä mm.
    helpottaa harjoituskertojen dokumentointia
  •  motivoi opiskelijaa tekemään kuvallista portfoliota, koska se on niin helppoa
    helppo tapa ottaa kuvia ja lähettää niitä edelleen sähköpostiin, auttaa opiskelijan ohjaamisessa. Opettajan ja muiden valmennustiiminjäsenten ei tarvitse välttämättä olla läsnä, kun opiskelija kysyy neuvoa ongelmatilanteissa. Hän lähettää kuvan sähköpostiin, tiimin jäsenet kommentoivat sähköpostilla tai puhelimella.
  •  helppo tapa kommunikoida valmennustiimin kesken, aktivoi selvästi tiedonkulkua
  •  vaivaton työsali työskentelyssä, soveltuu hyvin opetuskäyttöön työsaliin
  • opiskelija voi tarkistaa tietoja internetin välityksellä helposti IPadin avulla kuvan laatu riittävä, tuotekuvausta varten portfolioon
  • opiskelija saa koottua itselleen kuva-arkiston tekemistään töistä ja voi hyödyntää tätä työhakutilanteissa

Voin suositella opettajana ja kilpailutoiminnan ohjaajana opettajille ja opiskelijoille iPadia. Aiemmin opiskelijat ovat ottaneet kuvia kameralla tai puhelimellaan.

Kameran kuvan laatu on huomattavasti parempi ja suosittelen kameran käyttöä tarkemmissa konditoriatuotekuvauksissa. Puhelimien kännykkäkamerakuvat ovat laadultaan kohtuullisen hyviä, mutta niiden lähettäminen ja tarkasteleminen pieneltä näyttöruudulta on vaikeaa. Kännyköiden käyttö on huomattavasti riskialttiimpi työsalityöskentelyssä ja lisäksi yleisesti puhelimien käyttö ei ole sallittu työsalitunneilla.

Suosittelen iPadia opetuskäyttöön, se nostaa laatua!

Markku Vengasaho
lehtori, kondiittorilajin lajipäällikkö

Näyttösuunnitelman tekeminen iPadillä

Yleinen

Kategoria: Ohjauskokemus

Tiivistelmä: HoRaCa-alan ensimmäisen vuoden opiskelijat laativat 3 opiskelijan ryhmissä kahvilapalvelujen opintokokonaisuuden näyttösuunnitelman iPadillä käyttäen itseottamiaan kuvia ja videoita kerronnassaan. IPadillä tehty näyttösuunnitelma korvasi perinteisen tekstinä kirjoitetun yksilötyönä tehdyn näyttösuunnitelman.

Toteutuksen kuvaus:
Hotelli-, ravintola- ja cateringalan 1. vuoden opiskelijoista 17 opiskelijan ryhmä teki iPad-laitteilla kahvilapalvelujen näyttösuunnitelma käyttäen ilmaisussa kuvia, videoita ja tekstidioja sekä tarinankerrontaa. Näyttösuunnitelmien tekeminen toteutettiin kolmen opiskelijan ryhmätöinä.

IPadillä toteutetulla näyttösuunnitelmalla tavoiteltiin opetussuunnitelman tavoitteiden parempaa tuntemusta opiskelijoille, tiimityöskentelytaitojen kehittymistä omassa yhtä aikaa näyttöä antavassa ryhmässä sekä vaihtoehtoista tapaa kertoa opintokokonaisuuden prosessin hallintaa perinteisen kirjallisen tekstin sijaan.

Opiskelijat purkivat opetussuunnitelmasta kahvilapalvelujen  kuvauksen kahvilan työtehtäviksi. Sen jälkeen he sijoittivat työtehtävät kahvilan päivän prosessiin. Opettajan ohjauksella päivä jaettiin kolmeen osaan: aamulla tehtävät työt, päivällä kahvilan ollessa auki tehtävät työt ja lopputyöt kahvilan sulkeutuessa. Opiskelijat jäsentelivät kahvilan työtehtäviä ensin paperille ja myöhemmin iPadille Poppletin avulla. Osa opiskelijoista teki Poppletin prosessikuvauksen tai käsitekartan lisäksi Keynotilla dioja, joissa he kertoivat teksimuodossa asioista prosessikuvausta tai käsitekarttaa tarkemmin. Sämpylöiden täyttämisestä opiskelijat kuvasivat yhden videon ja kuvasarjan kaikkien yhteiskäyttöön. Kuva ja video jaettiin Dropboxin kautta. Lisäksi opiskelijat kuvasivat harkintansa mukaan omalle ryhmälleen kuva ja videomateriaalia. Tuotetun materiaalin opiskelijat järjestivät tarinaksi iMovien avulla. Lopuksi valmiiseen tarinaan äänitettiin kertojan ääni ja taustamusiikkeja.

Ipadien käytössä opiskelijat saivat ohjausta datanomiopiskelijoilta kaikissa tekemisenvaiheissa. Aikaa iPad-työskentelyyn meni noin 10 tuntia, joka käytettiin kolmen päivän aikana. Tuon 10 tuntia sisältää tehtyjen tuotosten katsomisen ja vertaisarvioinnin sekä palauteen kirjoittamisen tällä tavoin toteutetusta näyttösuunnitelmasta.

IPadin ottamien työvälineeksi opetukseen vaatii opettajalta halua oppia käyttämään nykytekniikkaan, avointa mieltä nähdäkseen sen mahdollisuudet sekä rohkeutta oppia opiskelijoilta. Ipadin käyttäminen opettamisessa antaa mahdollisuuksia, mutta ne saa käyttöönsä vain opettelemalla pois perinteisestä opettamisesta.

Haasteellista oli alussa ohjeistaa opiskelijoita siten, että he tietävät mitä heiltä odotetaan, mutta kuitenkin antamalla tilaa heille toteuttaa itseään. Toteutustapa näyttösuunnitelmaan oli uusi ja minusta tuntui, että ensin annoin liian tarkkaa ohjeistusta. Toisaalta homman liikkeelle saamiseksi opiskelijat tarvitsivat alussa selkeän ohjeistuksen kunnes omat näkemykset alkoivat kypsyä. Ehkä seuraavassa näyttösuunnitelmassa opiskelijat pystyvät toiminaan itsenäisemmin. Myös opiskeluvuodet ja kasvaminen auttavat tässä asiassa. Parasta oli huomata esitysten valmistuessa miten kaikki palaset loksahtivat kohdalleen ja töistä pystyi näkemään sisäistetyn kokonaisuuden.

Aloittelevalle kollegalle yksi lause: Aseta päämäärä, kokeile eri keinoja ja opi opiskelijoilta.

Sanna Kettunen, lehtori hotelli-, ravintola- ja cateringala, Saimaan ammattiopisto Sampo

Sähköpuolen ajatuksia

Sähkö, Yleinen

Kokemuksia.:

3. luokka

Tabletteihin tutustuminen tapahtui selvittämällä jonkin appletin toiminta ja tekemällä siitä lyht esittely. Tablettien käyttö alkoi vilkkaasti ja pyrittiin selvittämään mitä kiinnostavaa ohjelmatarjontaa on käytettävissä. Kunkin opiskelijan täytyi valita yksi appletti jonka toiminasta tekee esittelyn käyttäen tabletin ohjelmia. Alku innostuksen jälkeen tabletin käytöstä löytyi paljon huomautettavaa. Tallentaminen oli hankalaa, käyttöjärjestemä oli outo ja suljettu. Tablettiin olisi haluttu ladata itse ohjelmia ja käyttää niitä. Ablettien esittelyt olivat lähes yksinomaan tekstiä yhdellä sivulla ja muutama kuva.

Seuraavana tehtävänä oli kahden hengen ryhmissä tehdä videota, kuvia ja tekstiä apuna käyttäen selostus ADSL-modemin asennuksesta. Aikaa oli käytettävissä n. 4h. Ryhmät tekivät pääsääntöisesti poverpoint tyyppisen selostuksen. Vain yksi ryhmä aloitti selostuksen tekemällä jonkinmoisen käsikirjoituksen. Käsikirjoituksen tekemisestä oli ollut puhetta edellisellä oppitunnilla. Vain käsikirjoituksen tehnyt ryhmä sai aikaan selostuksen jonka mukaan modemin asennuksen voisi suorittaa jopa maalikko. Selostuksessa käytettiin hyväksi kuvia ja videoa.  Selostukset tuli tallentaa serverillä olevaan kansioon. Osa opiskelijoista ei saanut ttallennusta suoritettua. Kommenttina harjoituksesta oli että tabletin käyttö on hankalaa ja omenalla varustettu tabletti on liian suljettu ja vaikeakäyttöinen.

2. luokka

Kokeilin ADSL- modemin selostuksen tekemistä myös toisella luokalla olevien kanssa. Opiskelijoiden suhtautuminen tablettien käyttöön oli heti alussa positiivisempi. Innostus tutkia ja selvittää applettien ominaisuuksia oli suurempi. Jonkinlaisen käsikirjoituksen /  suunnitelman teki melkein puolet ryhmästä. Selostusten siirto määriteltyyn kansioon tuotti vaikeuksia vaikka tavallisen tietokoneen käyttö oli opiskelijoille tuttu. Selostuksessa useampi ryhmä päätyi käyttämään videoa kuvien lisäksi.

Oppilaiden kommentteja IPADISTA
+ Kivan näköinen
– Kallis
+ Median katseluun sopiva
– Ei sovi suoraa Windows laitteiden kanssa

+ Helppokäyttöinen
–  Ei käytännöllinen ( ei työkalu)

+  Paljon sovelluksia
– Vaikeasti käytettävä käyttöjärjestelmä

+ Matkakäyttöön
– Kalliit sovellukset

Olavi Vaarala