Askelmerkkejä kestävään yrittäjyyteen -hankkeen ensimmäinen webinaari 5.11. käsitteli kestävyyttä yrityksen kilpailuetuna. Webinaarissa avattiin asiaan liittyviä termejä ja käsitteitä, sekä keskusteltiin siitä, mitä kaikkea kestävyys voisi eri yritysten kohdalla tarkoittaa.
Englannin kielen termi ”sustainability” on ollut pinnalla jo pitkään esimerkiksi YK:n kansainvälisten kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals, SDGs) kautta. Suomeksi termi kääntyy kestävyyden lisäksi usein myös vastuullisuutena.
Kulmakivinä ympäristö, ihminen ja talous
Yritysvastuusta tai kestävästä kehityksestä ylätasolla puhuttaessa yleensä mukana on kolminaisuus ympäristö – ihminen – talous. Tästä on vielä hienoinen matka ennen kuin päästään konkretiaan kunkin yrityksen arjessa. Asiaa voi lähteä purkamaan vaikkapa kunkin yrityksen vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan.
Kestävyysasioista puhuttaessa ympäristöasiat tulevat usein ensimmäisenä mieleen. Ympäristövaikutusten alla voi tarkastella esimerkiksi yrityksen materiaalien, veden ja energian käyttöä, jätteitä ja päästöjä, uusiomateriaaleja, kierrätettävyyttä, fyysisten tuotteiden käyttöikää ja huollettavuutta, resurssitehokkuutta, hiilijalanjälkeä, kemikaaleja, ja niin edelleen. Yrityksen toimialasta ja tuotteista tai vaikkapa pääraaka-aineista riippuen eri asiat ovat merkityksellisiä.
Kohdan ”ihminen” alla puhutaan sosiaalisista vaikutuksista. Tähän teemaan liittyvät ihmisoikeudet ja eläinten oikeudet, saavutettavuus, tasa-arvo, työntekijöiden oikeudet, reilu kauppa ja muut eettiset kysymykset. Nopeasti ajateltuna voi tuntua siltä. että suomalaisilla yrityksillä nämä asiat ovat automaattisesti kunnossa, mutta jos yritys esimerkiksi valmistuttaa tuotteitaan niin sanotuissa riskimaissa, ei ehkä olekaan varmaa ettei työntekijöiden ihmisoikeuksia ole rikottu. Moniin raaka-aineisiinkin voi alkuperämaasta riippuen liittyä ihmisoikeusriskejä.
Talousvaikutuksia ajatellessa saatetaan pohtia esimerkiksi liiketoimintaetiikkaa, reilua kilpailua, hintakartelleja tai veronkiertoa. Kartellit ja veronkierto ovat Suomessa laittomia, mutta voi löytyä myös tilanteita, joissa yritys toimii laillisesti mutta ei ehkä vastuullisimmalla mahdollisella tavalla.
Vastuut ja riskit osana yrityksen arkea
Kuluttajatutkimusten mukaan vastuullisuuskysymykset kiinnostavat yhä suurempaa osaa kuluttajista, ja vaikkei kuluttajaliiketoiminnassa olisikaan, esimerkiksi yritysrahoituksen saaminen voi jatkossa vaikeutua, mikäli yrityksen toiminnassa nähdään olevan vastuullisuusriskejä. Useat pankit ovat jo ilmoittaneet, että paljon päästöjä tuottavien yhtiöiden rahoitus voi olla jatkossa kalliimpaa kuin muiden. Ihmisoikeuskysymyksiin liittyy selkeä maineriski, ja tietämättömyys ei enää kuluttajien silmissä ole riittävä selitys.
Kaikkien yritysten ei tarvitse ole kestävyyden edelläkävijöitä, mutta jokaisen yrityksen kannattaa käyttää asian pohtimiseen ainakin hetki aikaa. Tukea pohdinnoille löytyy esimerkiksi Askelmerkit-hankkeesta.
Kirjoittaja on DI, toimitusjohtaja Kristiina Lähde, joka toimii Askelmerkit-hankkeessa asiantuntijana. Kristiina on toiminut vastuullisuuskysymysten parissa yli 10 vuotta sekä kansainvälisesti että Suomessa.”