Mobiilit ohjaajat -hankkeen tulosten esittelyä toiminnallisessa työpajassa Iloa oppimiseen kaikkialla -seminaarissa:
Aihearkisto: Sähkö
Sähköpuolen ajatuksia
Kokemuksia.:
3. luokka
Tabletteihin tutustuminen tapahtui selvittämällä jonkin appletin toiminta ja tekemällä siitä lyht esittely. Tablettien käyttö alkoi vilkkaasti ja pyrittiin selvittämään mitä kiinnostavaa ohjelmatarjontaa on käytettävissä. Kunkin opiskelijan täytyi valita yksi appletti jonka toiminasta tekee esittelyn käyttäen tabletin ohjelmia. Alku innostuksen jälkeen tabletin käytöstä löytyi paljon huomautettavaa. Tallentaminen oli hankalaa, käyttöjärjestemä oli outo ja suljettu. Tablettiin olisi haluttu ladata itse ohjelmia ja käyttää niitä. Ablettien esittelyt olivat lähes yksinomaan tekstiä yhdellä sivulla ja muutama kuva.
Seuraavana tehtävänä oli kahden hengen ryhmissä tehdä videota, kuvia ja tekstiä apuna käyttäen selostus ADSL-modemin asennuksesta. Aikaa oli käytettävissä n. 4h. Ryhmät tekivät pääsääntöisesti poverpoint tyyppisen selostuksen. Vain yksi ryhmä aloitti selostuksen tekemällä jonkinmoisen käsikirjoituksen. Käsikirjoituksen tekemisestä oli ollut puhetta edellisellä oppitunnilla. Vain käsikirjoituksen tehnyt ryhmä sai aikaan selostuksen jonka mukaan modemin asennuksen voisi suorittaa jopa maalikko. Selostuksessa käytettiin hyväksi kuvia ja videoa. Selostukset tuli tallentaa serverillä olevaan kansioon. Osa opiskelijoista ei saanut ttallennusta suoritettua. Kommenttina harjoituksesta oli että tabletin käyttö on hankalaa ja omenalla varustettu tabletti on liian suljettu ja vaikeakäyttöinen.
2. luokka
Kokeilin ADSL- modemin selostuksen tekemistä myös toisella luokalla olevien kanssa. Opiskelijoiden suhtautuminen tablettien käyttöön oli heti alussa positiivisempi. Innostus tutkia ja selvittää applettien ominaisuuksia oli suurempi. Jonkinlaisen käsikirjoituksen / suunnitelman teki melkein puolet ryhmästä. Selostusten siirto määriteltyyn kansioon tuotti vaikeuksia vaikka tavallisen tietokoneen käyttö oli opiskelijoille tuttu. Selostuksessa useampi ryhmä päätyi käyttämään videoa kuvien lisäksi.
Oppilaiden kommentteja IPADISTA
+ Kivan näköinen
– Kallis
+ Median katseluun sopiva
– Ei sovi suoraa Windows laitteiden kanssa
+ Helppokäyttöinen
– Ei käytännöllinen ( ei työkalu)
+ Paljon sovelluksia
– Vaikeasti käytettävä käyttöjärjestelmä
+ Matkakäyttöön
– Kalliit sovellukset
Olavi Vaarala
Facebook työssäoppimisen ohjauksessa, Sähköala
Kokeilun aihe: Facebookin käyttö työssäoppimisen ohjauksessa sekä TOP-päiväkirjana.
Toteutin kokeilun kolmannen vuoden sähköasentaja opiskelijoille. Tarjosin mahdollisuutta osalle ryhmästä (11/24), joista kokeiluun lähti mukaan 4 opiskelijaa.
Suurin syy poisjääntiin oli se, että opiskelijoilla ei ollut Facebook tiliä, eivätkä he halunneet sitä perustaa kokeilua varten. Yllätyin kuinka vähän opiskelijoista oli liittynyt Facebookiin ja kuinka moni olisi halunnut käyttää Facebookia, vaikka vaan, opiskeluja varten.
Muodostin Facebookiin suljetun ryhmän, jossa tapahtui sekä ohjaus että päiväkirjan pito. Ryhmään mukaan lähteneet kokivat tämän tavan toimia nykyaikaiseksi, ja ihmettelivätkin, että miksi emme ole käyttäneet aikaisemmin Facebookia opiskelussa.
Ohjauksellinen toiminta oli pääsosin erilaisten kyselyjen tuottaminen Facebookin kysely-työkalulla. Vastaukset tulivat opiskelijoilta nopeasti.
TOP-päiväkirjaa pidettiin aluksi melko laiskasti (pääosin ei ollenkaan), johtuen pitkälti siitä, että en ollut antanut ehken järkevää ohjeistusta kuinka päiväkirjaa voisi pitää. Opiskelijat kokivat, että tekstin kirjoittamiseen perustava päiväkirjan pito ei ole mukavaa lukea, eikä sitä ole mukava tehdä. Oppilaat tekivät itseohjautuvasti jakson lopuksi koonteja työssäoppimisjaksosta. Koonneissa oli kuvia tekemistään sähköasennuksista sekä kerrontaa mitä työt sisälsivät jne. Koonnit olivat erittäin loistavia oivalluksia, kuinka mobiililaitteita voidaan käyttää opiskelun tukena mm. raporttien tuottamisessa (reflektiot).
Yhteenveto kokeilusta:
Lyhyen kokeilun perusteella voisi todeta, että Facebook voisi olla yksi hyvä tapa aktivoida opiskelijoita TOP-jaksoilla sekä hyvä tapa tehostaa TOP-jaksojen seurantaa ja ohjausta. Facebookin lisäksi vastaavan tyyppisiä yhteydenpito sovelluksia on markkinoilla useita. Ryhmältä saadun palautteen pohjalta oppilaat olivat itse pitäneet, isommassa ryhmässä, yhteyttä toisiinsa, niin sanoin kuin kuvinkin, WhatsApp-sovelluksella. Näyttäisi siltä, että opiskelijat liittyvät herkemmin WhatsApp-tyyppisiin ryhmiin kuin Facebook-ryhmiin. On nähtävissä myös sellainen seikka, että opiskelijat haluavat kuulua ja näkyä omissa ryhmissään myös TOP-jaksoilla, jolloin muutoin eivät näe luokkakavereitaan.
Koekeilun perusteella ongelmaksi saattaa muodostua se, että kaikki opiskelijat eivät liitty esim. Facebookiin, jolloin ryhmänohjaamien saattaa muodostua haastavammaksi, kun joutuu käytämään useita eri viestintäkanavia. Näkisin, että opettajien kannattaa satsata siihen, että saa opiskelijat liittymään siihen ohjaussovellukseen, joka on valittu ko. jaksolle.
Omat kokemukset Facebookin käytöstä TOP-ohjauksessa ovat rohkaisevia. Mukaan lähteneiden opiskelijoiden positiivinen suhtautuminen SoMe:n käyttöön opiskelussa kannustaa kokeilemaan muitakin SoMe työkaluja, kuten blogit jne.
QR-koodi
QR-koodi on kaksiulotteinen kuviokoodi (ruutukoodi), mihin voidaan tallentaa tietoa monessa eri muodossa. Käytännössä koodia käytetään tiedonsiirtämiseen mobiiliin päätelaitteeseen (älypuhelin, tablet), mikä on myös koodin heikkous. Aina kun käsittelet koodia, tarvitset päätelaitteen missä on kamera, sekä sovelluksen joka osaa lukea koodin sisällön.
QR-koodin sisältö voi olla seuraavanlaista
- www-osoite
- osoite youtube videoon, googlen karttapalveluun
- osoite twitter profiiliin tai status päivitykseen
- osoite facebook sivuun tai tykkää painikkeeseen
- osoite linkedln profiiliin, foursquare palveluun
- osoite app store lataukseen, iTunes linkki
- Dropbox linkki
- Pelkkä teksti
- Puhelinnumero
- linkki Skype puheluun
- SMS viesti
- Sähköpostiosoite
- Valmis sähköpostiviesti
- yhteystiedot (vCard tai meCard)
- tapahtuma kalenteriin
- wifi tunnuksien jakaminen
Miten QR koodia voisi hyödyntää opetuksessa?
- Laite / työkalu – QR koodin avulla voidaan jakaa linkki käyttöohjeisiin tai tehtäviin
- WLAN tukiaseman – QR koodin avulla opiskelija saa tiedot WLAN salasanasta
- Opetuksen lisämateriaali – QR koodin avulla voidaan jakaa linkki vaikka videomateriaaliin
Android, Googlen verkkokaupasta löytyy useita eri työkaluja QR-koodien skannaamiseen. Esimerkiksi QR Droid (ilmainen)
IOS, Apple storesta löytyy myös monia sovelluksia hakusanalla QR. Esimerkiksi Qrafter (ilmainen)
Windows, Windows storesta löytyy myös monia ilmaisia sovelluksia hakusanalla QR. Esimerkiksi Scan – QR Code and Barcode Reader
QR koodien tekemiseen löytyy useita ilmaisia työkaluja
- http://www.qrstuff.com/
- http://zxing.appspot.com/generator/
- http://qrcode.littleidiot.be/
- http://www.unitaglive.com/qrcode
- http://www.the-qrcode-generator.com/
- http://goqr.me/
- http://qrcode.kaywa.com/
- http://keremerkan.net/qr-code-and-2d-code-generator/
- http://delivr.com/QR-Code-Generator
- http://www.qrcode-monkey.com
- http://www.qr-koodit.fi/generaattori
Kiltakoulut ja Me
”Kiltakoulut ovat saapuneet kaupunkiin…”.
Olemme tässä viimeisen vuoden aikana tutustuneet monellakin eri kokoonpanolla ja eri tilaisuuksissa kiltakoulujen toimintaan. Nyt oli vuorossa kiltakoulujen toiminnallinen loppuseminaari.
Olemme havainneet useaan otteeseen, että kiltakoulujen oppimis- ja ohjausmenetelmät ovat oppimista edistäviä ja kannustavia. Toimivia ”paloja” poimimalla mekin saisimme Jyväskylään uusia keinoja/tapoja/mahdollisuuksia jne. uudenlaisen oppimisen ja ohjaamisen ja sitä kautta osaamisen kasvuun.
Tässä muistio päivän tapahtumista:
Toiminnallisessa osuudessa tutustuimme eri kiltojen toimintaan.
Matkailukilta
Matkailukiltalaiset kertoivat omasta opiskelustaan ja oppimisesta:
Opiskelijat toimivat tiimissä/ryhmissä joissa on muutamia opiskelijoita niin nuoriso- kuin aikuispuolella.
Opiskelijat tekevät projekteja eri aiheista. Projektit dokumentoidaan videoina, blogeina jne. joita sitten arvioidaan vertaisarviointia opiskelijoiden ja opettajien toimesta.
Projektityöt toteutetaan osin työelämään, jolloin SoMe taidot siirtyvät oppilaitoksista työpaikoille!
Seuraavassa otteita matkailukillan tuotannosta Pudasjärven reissulta: (tähän tulee video kunhan saan sen julkaistavaan muotoon)
Puualan kiltakoulu
Puualan kiltakoulusta kertoili OSAOn edustaja.
Kiltakoulujen yksi tyypillinen tavoite on tehdä oppineen mahdollisimman työelämälähtöiseksi. Asikastyöt ovat siten merkittävässä osasassa oppimista, varsinkin puualalla, jossa puutuotteiden valmistaminen pelkkinä työsali ”harjoitteita” ei ole mielekästä.
Pintakilta
Asentajakilta
Asentajakillassa hyödynnetään mobiililaitteita (ipad) mm. opetusvideoiden tuottamiseen, blogien tekoon, QR-koodien lukuun (tehtävän annot).
Kokeilivat aikaisemmin norm. videokuvausta kameralla, mutta luopuivat siitä koska eteentuli yhteensopivuus ongelmia. Päätyivät käyttämään Applen laitteita, koska Apple-laitteiston ja sovelluksien avulla videoiden yms. tuottaminen ja julkaisu oli niin paljon helpompaa.
Mobiililaitteiden käyttö
Kuten ylläolevista pienistä otteista huomaatte, niin kiltakoulut haastavat oppilaat ja opettajat käyttämään mobiililaitteita ja -sovelluksia. On huomattavaa, että mobiilisuutta tärkeämpi pointti on saada opiskelijat motivoitumaan opiskelusta, ja sitä kautta oppimaan uusia asioita, ja näin kartuttamaan osaamista.
Tämän blogauksen tuotokset ovat ensikertalaisen tekemiä, mutta jotenkin tässäkin onnistuin. Blogauksessa käytin ensimmäistä kertaa iPad tarjoamia appseja.
Vuoden kilta!
Kiitoksia järjestäjille, kiitoksia matkaseuralle!
Tsemppiä kaikille tulevaisuuden kehittelijöille ja osaajille!