Kaikki kirjoittajan Sirpa Vauhkala artikkelit

Etutorin kokemuksia kiltailusta

Yleinen

Kiltamalli on koulutuskeskus Tavastiassa kehitetty pedagoginen toimintatapa, jota on kehitetty Kiltakoulut -hankkeessa. Toimintamallissa painotetaan yhteistoiminnallista oppimista ja vertaisoppimista. Kiltatoiminnan pääperiaatteita ovat, että käytössä on avoin oppimisympäristö ja, että jokainen opiskelija pitää oppimispäiväkirjaa. Oppimista tuetaan vertaisoppimisella ja tutoroinnilla sekä panostamalla ryhmän työilmapiiriin. Työvälineinä käytetään mobiililaitteita ja sosiaalisen median välineitä kuten Wikiä, blogeja, Facebookia ja WhatsAppia. Vastaavaa mallia on kehitetty myös Salon seudun ammattiopistossa Keikkailu-nimellä. Keikkailussa painottuvat edellisten lisäksi yritteliäisyys ja projektimainen työskentelytapa.

Kiltakoulutus käynnistyi Jyväskylän ammattiopistossa syksyllä 2014. Hius-, kauneus- ja vaatetusalan etutorin näkökulmasta kiltamaisten toimintatapojen käyttöönotto on ollut vilkasta kaikilla aloilla. Vaatetusalan kiltamallissa on painottunut uusiin toimitiloihin siirtyminen, ja mallin suunnittelu samoihin tiloihin siirtyvien, muiden toimijoiden kanssa. Kauneusalan alkuvaiheissa ovat painottuneet blogityöskentely ja videoiden tuottaminen. Vauhdikkaimmin kiltamalli on käynnistynyt hiusalalla, joka on liittynyt Kiltakouluihin mukaan, ja heille on suunniteltu alaa kuvaava logo.

Yhteisenä nimittäjänä em. aloille on ollut oppilaitoksen ylläpitämän, WordPress-pohjan luominen ja käyttöönotto kevään ja syksyn 2014 aikana. Julkaisualustat ovat alakohtaisia ja avoimia. Kaikilla kyseisen alan opettajilla on käyttö- ja muokkaamisoikeudet blogeihin. Blogit löytyvät seuraavien linkkien takaa:

WordPress-alustan perustoiminnot tulivat tutuiksi melko nopeasti. Haastavinta suunnitteluvaiheessa oli valikkorakenteen muokkaaminen niin, että se palvelisi opiskelijoita parhaalla mahdollisella tavalla. Vaihtoehtoina oli joko opetussuunnitelman rakenteen mukainen, tai sitten vuosittain ja jaksoittain etenevä jäsennys. Päädyimme jälkimmäiseen, koska mielestämme se tuki paremmin tietojen löydettävyyttä.

Sivuja ja jaksoja linkittäessäni havaitsin, että valikkorakennetta olisi mahdollista keventää. Tällöin yksi alavalikkorivistö jäisi pois, mikä tukee paremmin aineiston luettavuutta etenkin silloin, kun sitä selaillaan mobiililaitteella. WordPress-pohjien rakennetta ja sisältöä kehitetään kuluvan lukukauden aikana vastaamaan paremmin opiskelijoiden, mutta myös opiskelijoiden tarpeita.

Hius-, kauneus- ja vaatetusaloilla blogipohjan perusrakenne on sama, mutta niiden sisällössä painottuu alakohtaiset erot. Yhdistäviä sisältöjä ovat mm. alakohtaiseen opiskeluun, yrittäjyyteen, Taitaja-toimintaan, hankintapaikkoihin ja työssäoppimiseen liittyvä aineisto. Seuraava vaihe on atto-aineiden integrointi sujuvaksi osaksi blogityöskentelyä.

Alkuvaiheessa myös Petäjäveden toimipisteen, tekstiili- ja vaatetusalan artesaani koulutus oli tuottamassa sisältöä Vaatetin-blogiin, mutta suunnitelmat muuttuivat matkan varrella.  Artesaani-koulutukselle päätettiin luoda oma WordPress-alusta, koska alusta palvelisi paremmin kokonaisuudessaan koko artesaani-koulutusta ja heidän opetussuunnitelmansa sisältöjä.

Syksyllä 2014 lähes kaikki, muoti- ja kauneusalojen ryhmät päättivät kirjoittaa blogimuotoista oppimispäiväkirjaa. Useimmat opiskelijat ovat luoneet pohjansa Bloggeriin tai Weeblyyn. Blogityöskentelyn tavoitteena on tarjota avoin ja oppimispäiväkirjamainen työskentelytapa, johon kuvataan omaa oppimista kuvin, tekstein ja videoin. Blogien visuaalisessa ulkoasussa painottuu opiskelijan persoonallisuus ja ammattiala.

Sisällön tuottamisessa on alakohtaisia eroja ja painotuksia, mutta päivitysten lähtökohtina voidaan pitää lyhyitä tiedonhakutehtäviä ja tuotteen valmistusprosessin kuvaamista. Aineistoa tuotetaan koko opintojen ajalta. Muutama jatkava ryhmä on rajannut blogityöskentelyn tietyn projektin tai opinnäytteen koostamiseen.

Myös videoiden tuottaminen on lisääntynyt syksyn kuluessa selvästi. Videointikohteina ovat olleet eri työvaiheet, -tavat ja -välineet. Aineistoa on koostettu Ipadeilla ja oppilaiden omilla mobiililaitteilla kuten älypuhelimilla. Ohjelmistoista suositumpia ovat olleet Imovie ja Movie Maker, joilla kuvat ja videonpätkät on koottu toimiksi esityksiksi. Valmiit videot on varastoitu joko Moniviestimeen tai YouTubeen tai omiin salaisiin arkistoihin.

Muista some-välineistä suosituimpia ovat olleet Facebook ja WhatsApp. Facebookia on käytetty luokkakohtaisen informointiin, työssäoppimisen ohjaamiseen ja oppimateriaalin jakamiseen. WhatsAppia on hyödynnetty informointi- ja asiakastyöskentelyvälineellä. Eri välineet tarjoavat hieman erilaisia toimintamahdollisuuksia. Olennaista toimivan ja käyttötarkoitukseen soveltuvan välineen valinnassa on myös ryhmän mielipide ja näkökannat. Jokainen opettaja on ottanut käyttöön ne sosiaalisen median välineet, jotka tuntuvat tukevat parhaiten omaa pedagogista toimintamalliaan.

Yhteistyö on sujunut melko mutkattomasti ja uusia ideoita on syntynyt vauhdilla. Uusien toimintatapojen omaksuminen on vaatinut opettajilta epämukavuusalueella toimimista ja uskallusta hypätä uutteen ja hallitsemattomaan, paikoitellen myös siirtymistä oppijan rooliin. Ongelmia ja päänvaivaa ovat tuottaneet lähinnä langattoman verkon verkkainen toiminta ja yhteisen suunnitteluajan löytäminen. Etutorin näkökulmasta alkusyksyyn on sisältynyt paljon positiivista puhinaa ja pohdintaa. Syksy on ollut vähintäänkin mielenkiintoinen, mutta melkoisen kiireinen.

Sirpa Vauhkala

Videointikokemuksia

Ope ja oppilaat materiaalin tuottajina, Vaatetus, Videot opetuksessa, Win 8 tabletti, Yleinen

Alkuvaiheessa omat videointikokeiluni ja -kokemukseni olivat melko minimaalliset, joten päätin lähteä liikkeelle tutkailemalla ryhmäni vuosisuunnitelmaa. Halusin nostaa esille sellaisia, olennaisia oppisisältöjä, jotka ovat merkityksellisiä vaatteen valmistuksen onnistumisen kannalta.

Testikäytössä olivat Windows-tabletti ja kolme Ipadia. Windows-tabletin testaaminen jäi henkilökohtaiselle tasolle, koska vempele oli uusi eikä yhdellä Windows-tabletilla vielä kovin pitkälle pötkitä, sillä ryhmässä oli lähes 20 opiskelijaa. Ongelmana oli myös se, että tablettiin kirjautuminen edellytti henkilökohtaisia tunnuksia, mikä vaikutti etenkin siihen, että kirjautumiseen kului melkoisesti aikaa. Etsin sopivia ilmaisappseja kuvien käsittelyyn ja videoiden muokkaamiseen. Kuvien käsittelyssä näppäriä olivat Phototastic, KVADphoto+ ja Adobe Photoshop Express sekä Retro Photo Camera, Vintage Photo Camera ja Sketch Photo. Movie Maker osoittautui melko nopeasti parhaaksi ja monipuolisimmaksi köyhän miehen videoidenkäsittelyvaihtoehdoksi.

Suunnittelun lähtökohdaksi valitsin vuosisuunnitelman ja opintojen jaksotuksen. Vaatetusalan opinnot painottuvat tuotteiden valmistukseen, joten valmistusprosessin hallinta on yksi opintojemme ydin. Toinen merkityksellinen seikka on mittojen oton onnistuminen, sillä vaatteen valmistus perustuu useimmiten asiakkaan mittoihin. Kolmanneksi opintoihin olennaisesti sisältyväksi osioksi nousi näytön dokumentointi.

Opiskelijoiden kanssa työskentelyyn valitsin Ipadit, koska niitä oli useampi kappale tarjolla opiskelijoiden testattavaksi. Jaoin opiskelijat 3-4 hengen ryhmiin ja valitsin aiheiksi mittojen ottamisen ja näytön dokumentoinnin. Joka ryhmässä oli vähintään yksi opiskelija, joka oli aiemmin käyttänyt Ipadia. Käsikirjoituksena toimi moniste, johon oli koottu eri mitat ja mittojenottojärjestys. Opiskelijat valitsivat kuvauspaikat ja kuvakulmat sekä sen, miten tarkkaan he dokumentoivat mittojen oton eri vaiheet. Näytön vaiheiden videointi oli myös kohtuullisen toimiva videointi kokeilu. Näyttönä valmistettiin turvaliivejä. Mittojen ottoon verrattuna näytön dokumentoinnissa korostui tuotteiden valmistusprosessi.

Mittojen oton dokumentointia:

https://m3.jyu.fi/jaomv/ohjelmat/jyvaskylan-ammattiopisto/hyvinvointi-ja-kulttuuri/tekstiili-ja-vaatetusala/sirpa-vauhkala/mittojen-otto2

Videoiden koostaminen perustui still-kuviin. Pienen esittelyn jälkeen oppilaat työstivät kokonaisuudet melko itsenäisesti. Apua kaivattiin lähinnä tekstin tai äänen lisäämiseksi videoon. Osa videoista vietiin YouTubeen ja myöhemmin myös Moniviestimeen, jonka Jyväskylän ammattiopisto otti käyttöön keväällä 2014. Lopuksi videot katseltiin yhdessä läpi, ja samalla pohdittiin sitä, mikä videossa onnistui hyvin, ja missä olisi vielä kehittämisen varaa. Etenkin mittojen oton videointi oli erityisen onnistunut oppimistehtävä, koska mittausvirheet näkyivät selvästi videoilta.

Kokeilujen aikana huomattiin, että valokuvat ja videopätkät kannattaa tuottaa samalla välineellä, jolloin vältytään tiedonsiirto-ongelmilta. Välillä tiedostoja kierrätettiin läppärin kautta, koska muutoin ne eivät siirtyneet mutkattomasti laitteesta toiseen. Tämä vei jonkin verran aikaa, mutta en kokenut sitä kovinkaan työlääksi toimintatavaksi. 3-4 opiskelijan ryhmäkoko oli sopiva. Videoiden editointi ja äänitys sujuivat aluksi ryhmätyönä, mutta jotkin opiskelijat turhautuvat siihen, ettei heillä ollut muuta tehtävää kuin editoinnin seuraaminen. On myös tarkoituksenmukaista, että kaikki opettelevat editoimaan ja koostamaan videon sekä viemään sen alustalle kuten YouTubeen tai Moniviestimeen.

Ompelun perusosaamisen näytön dokumentointia:

https://m3.jyu.fi/jaomv/ohjelmat/jyvaskylan-ammattiopisto/hyvinvointi-ja-kulttuuri/tekstiili-ja-vaatetusala/sirpa-vauhkala/turvaliivin-valmistus-naytto/turvaliivin-valmistus-naytto

Etutorina olen päässyt opastamaan hius- ja kauneusalan opettajia Ipadien käytössä ja videoiden toteuttamisessa. Käsikirjoitus on tuotettu usein alusta alkaen, mutta lähtökohtana on ollut myös jokin valmis opetusmoniste tai oppikirja, jonka tietosisältö on muokattu videointiin soveltuvaksi. Seuraavassa listassa esimerkkejä videointiaiheista:

  • tuotteen valmistusprosessi
  • yksityiskohdan valmistus
  • yksittäiset, keskeiset oppisisällöt
  • tietosisältöjen kertaus
  • koneiden, laitteiden ja työvälineiden käyttö ja huolto
  • näytön dokumentointi
  • kauneus- ja hiusalojen palvelut
  • koe
  • virheiden upottaminen videoon
  • alakohtainen oppimateriaalin tuottaminen

Näiden kokeilujen jälkeen uskon, että videointi syventää oppimista, koska käsiteltävät asiat jäsennetään ja kootaan loogisesti eteneväksi kokonaisuudeksi. Tällöin opiskelijat kertaavat oppisisällöt useaan otteeseen. Oppimisen tukemisen kannalta on olennaista, että opettaja poimii videoihin olennaiset oppisisällöt ja määrittää reunaehdot videoinnille. Tuskinpa ihan kaikkea tarvitsee videoida.

Videointiin liittyvät haasteet ovat liittyneet pääasiallisesti tekniikan toimivuuteen ja saatavuuteen sekä henkilökohtaisiin ennakkoluuloihin. Haasteita ovat tuottaneet:

  • langattoman verkon hitaus
  • Ipadien määrä ja lainattavuus
  • Ipadien apps-valikoima
  • videoiden säilytys ja siirrettävyys
  • opettajien ennakkoluulot ja asenteet

Langaton verkko on toiminut paikoitellen melko hitaasti, joten  esimerkiksi videoiden siirtäminen on ollut vaivalloista. Verkkoa kuormittaa se, että videoita siirretään lähes samaan aikaan.  Tilanne on ratkaistu usein niin, että tiedostojen siirtämiseen on käytetty läppäriä tai kiinteää työasemaa. Alkuvaiheessa tiedostot siirrettiin YouTubeen, mutta nykyisin alustana käytettään yhä useammin Moniviestintä.

Ipadit ovat useimpien ryhmien käytettävissä, joten joku toinen ryhmä voi poistaa niistä appseja. Appsien saatavuus on hyvä tarkistaa etukäteen jokaisesta laitteesta.  Suurimpana videointiin liittyvänä haasteena pidän kuitenkin opettajien asennetta ja tekniikan pelkoa. Uuden toimintatavan käyttöönotto vie oman aikansa ja vaatii kärsivällisyyttä. Kaikkiin teknisiin ongelmiin ei aina löydy ratkaisua edes etutorin tai muiden tekniikka paremmin hallitsevien taustatoimijoiden takataskusta.

Sirpa Vauhkala

Opettaja blogimuotoisen oppimispäiväkirjan ohjaajana

Blogi oppimispäiväkirjana, Blogi portfoliona, PLE - henkilökohtainen oppimisympäristö, Vaatetus

Innostuin sosiaalisen media välineistä Verkkooppimisympäristöjen kehittämiskoulutuksessa, jonka aikana tutustuin myös blogityöskentelyyn. Aloitin ensimmäiset blogikokeilut oppilaitteni kanssa vuonna 2009, jolloin neljä innokasta ilmoittautui testiajoon mukaan. Muutama heistä oli kirjoitellut blogia jo aiemmin.

Jyväskylän ammattiopiston vaatetusalan opetussuunnitelmaan on sisällytetty yhtenä oppimistehtävänä portfolion työstäminen. Käynnistysvaiheessa keskusteltiin paremminkin portfolion toteuttamisesta joko digitaaliseesti tai manuaalisesti, ei niinkään blogityöskentelystä. Lähtökohtana oli, että blogi olisi julkinen.

Annon oppilaille melko vapaat kädet blogialustan valintaan. Useimmille heistä oli selvää, että he toteuttaisivat kokonaisuudet joko Bloggeriin tai Weeblyyn, sillä oppilailla oli kokemuksia näistä molemmista. Alustoja vertailtiin yhdessä. Myöhemmin käyttöön otettiin myös oppilaitoksen tarjoama WordPress-alusta.

Oppilaat saivat suunnitella blogin visuaalisen ilmeen omien mieltymystensä mukaan, mutta kuitenkin niin, että se kuvaisi jotenkin vaatetusalaa. Visuaalista ilmettä on muokattu matkan varrella useampaan kertaan, joten maisema muuttuu matkaa tehtäessä. Haasteellisinta blogin luomisessa oli sopivan nimen keksiminen. Nimen pitäisi olla yksilöivä, mutta silti napakka ja ammattialaan liittyvä. Vaihtoehtoisia nimiehdotuksia kannattaa miettiä jo etukäteen, sillä esimerkiksi suositummissa blogipalveluissa yleisimmät nimet ovat jo varattuja.

Blogin perustamisen jälkeen alkoi sisällön tuottaminen. Kovin vähän oli kättä pidempää käytettävissä eikä netistäkään löytynyt soveltuvaa aineistoa. Loppujen lopuksi valitsin lähtökohdaksi vaatetuksen toteutussuunnitelman, josta määritin ne kokonaisuudet, joista päivitys toteutettaisiin. Selkeitä kokonaisuuksia ensimmäisen opintovuoden aikana olivat pientuote, hame, pusero, puvustusprojekti, korjausompelu ja työssäoppiminen.

Blogipäivitys integroitiin osaksi tuotteiden palautusaikataulua. Koostin oppilaille kokonaisuudesta seuraavan monisteen:Nimetön

Blogien sisältö koostuu testistä ja kuvista sekä diaesityksistä, joiden toteuttamisen Weebly mahdollisti. Edellä mainittujen tuotteiden valmistus kestää useita viikkoja, joten opiskelijoita piti muistutella eri työvaiheiden valokuvaamisesta, jotta aineistoa olisi riittävästi tarjolla blogipäivitystä varten. Oppilaita oli myös opastettava verkkoaineistojen tekijänoikeuksiin liittyvistä seikoista, sillä etenkin alussa useilla opiskelijoilla oli taipumus ladata netistä myös muita kuin itse ottamiaan kuvia, logoja ym. materiaalia.

Tehtävien edetessä, mielessä alkoi rullata ajatus siitä, miten blogiohjaus sujahtaisi sujuvaksi osaksi perusarkea. Ohjaus ei saisi vielä paljon lisäaikaa etenkään silloin, kun ohjattavia on paljon. Nopean mindmappauksen jälkeen sain tiivistettyä ohjauksesta seuraavaan kuvaan:

ohjaus2

 

  • Yksi luonteva ohjaustilanne on tuotteen valmistuminen. Palautteen yhteydessä on näppärä vilkaista myös blogia oppilaan kanssa.
  • Toiseksi blogeja voidaan katsoa luokassa aina teeman vaihtuessa, ja nostaa esiin toimivia käytänteitä ja toteutustapoja. Opiskelija voisi vaikkapa esitellä oman päivityksen koko ryhmälle.
  • Kolmanneksi nostaisin esiin vertaisarvioinnin. Oppilaat voisivat tutustua toistensa blogeihin ja kommentoida niitä kannustavassa hengessä esimerkiksi pareittain.
  • Neljäs ohjaustilanne liittyy blogin palautukseen ensimmäisen, toisen ja kolmannen opiskeluvuoden lopussa. Silloin on luontevaa antaa palaute koko blogin sisällöstä eli lähinnä siitä, miten blogityöskentely on kehittynyt, ja toisaalta siitä, miten sisältö saataisiin vieläkin toimivammaksi.

Henkilökohtaista palautetta annoin lähinnä tuotteen palautuksen yhteydessä. Lisäksi blogeja katseltiin luokassa, ja oppilaat antoivat palautetta toisilleen. Opiskelija voi myös esitellä itse postauksensa koko ryhmälle. Ohjaus tutuisi luonnistuvan parhaiten niissä tilanteissa, kun annan palautetta muutoinkin oppimisesta ja osaamisesta. Blogeja voidaan katsoa myös yhdessä aina teeman vaihtuessa, ja nostaa esiin toimivia käytänteitä ja toteutustapoja. Blogien tarjoamaa kommentointimahdollisuutta ei juuri käytetty, vaikka sekin tarjoaisi yhden vaihtoehdon vertaispalautteen antamiselle.

Vaatetusalan opiskelijat ”palauttavat” blogi ensimmäisen, toisen ja kolmannen opiskeluvuoden lopussa, jolloin on luontevaa hetki antaa palaute koko blogin sisällöstä. Esimerkiksi siitä, miten blogityöskentely on kehittynyt, ja toisaalta siitä, miten sisältö saataisiin vieläkin toimivammaksi. Kaiken tavoitteena on, että viimeisen vuoden blogi on ammatilliselta sisällöltään kompakti, esittelyvalmis kokonaisuus, jota opiskelija voi hyödyntää jatko-opintoihin hakeutuessaan tai työpaikkaa hakiessaan. Osa valmistuneista opiskelijoita on jatkanut blogin työntämistä myös opintojen jälkeen.

Blogi voi myös integroida opintokokonaisuuksia toisiinsa, ja siten edistää luontevaa, eri ammattialoja edustavien opettajien ja oppilaiden välistä yhteistyötä. Jatkavat opiskelijat voivat tutoroida aloittavien ryhmien opiskelijoita blogien luomisessa. Samoin opettajat voivat tutoroida tosiaan.

Eri ammattialojen välinen yhteistyö korostuu erilaisissa projekteissa, teemapäivissä ja muissa tapahtumissa, joista voidaan tuottaa monialaisia, näyttäviä päivityksiä blogeihin. Opettajat voisivat myös valita oman alansa parhaan postauksen kuukausittain ja linkittää aineoston esimerkiksi alansa yhteiseen blogiin. Lisäksi voitaisiin valita ala- tai osastokohtaisesti esimerkiksi vuoden paras blogi.

Blogityöskentelyn yhdistäminen valinnaisiin opintoihin ja atto-aineisiin laajentaa blogin käytettävyyttä. Esimerkiksi äidinkielen opinnoissa voitaisiin tarkastella blogin kieliasua, kielten opinnoissa tuottaa vaikkapa henkilökohtainen esittely englanniksi ja ruotsiksi, matematiikan opinnoissa pohtia tuotteiden hinnoittelua eri näkökulmista jne. Blogi taipuu siis moneen.

Sirpa Vauhkala

Facebook projektiapulaisena

Facebook-ohjaus, Vaatetus

Kevät on jo pitkällä ja kokeilut ovat edenneet seuraavaan vaiheeseen. Lyseon lukion oppilaiden kanssa toteutettava puvustusprojekti sai päivän valon ennen talvilomaa. Näytelmän pääteemana on nuorten syrjäytyminen, jota käsitellään hieman poikkeavasti nuoren parin häissä. Syrjäytymisen syihin siirrytään takaumina näytelmän edetessä.

Puvustusryhmässä on Lyseon lukion, Jyväskylän ammattiopiston ja Huoneteatterin väkeä. Puvustuksen ideointia seuraavat myös maskeeraajat ja kampaajat. Aiempina vuosina viestintä on tapahtunut kännyn ja sähköpostien välityksellä, joka on ollut melko työlästä kaikille osapuolille. Viestejä tulee paljon ja niitä on hankala hallita. Osa viesteistä voi jäädä avaamatta ja viestintä ontuu. Loppuvaiheessa tulee aina tulipalokiire.

Suljettu facebook-ryhmä on ollut oiva apulainen tässäkin tapauksessa. Ryhmän kautta sovimme mittojen otto- ja sovitusaikoja, julkaisemme idealuonnokset, kommentoimme muiden luonnoksia ja viestittelemme myös muista käytännön asioista. Asiat säilyvät samalla alustalla, ja niihin on helppo palata myös myöhemmin.

Esimerkiksi seuraavaa rooliasun malli esiteltiin ryhmässä, ja vastauksia tuli melko rivakasti. Turha odotteluaikaa ei siis juuri tullut, joten valmistus pääsi hyväksynnän jälkeen vauhtiin. Mikäs sen motivoivampaa niin oppilaaan kuin ohjaajankin kannalta. Roolipukujen valmistus etenee vauhdikkaasti, koska palautetta tulee lähes reaaliajassa.

1622811_755057264513946_134039529_n
Oppilaat ovat lähes koko ajan langoilla, joten viestittely ei jää pelkästään kouluaikaan. Huomaan myös itse lipeäväni tsekkamaan puvustusryhmän kuulumisia vapaa-aikana. Tosin tämä ei tunnu työltä, vaan on upea seurata oppilaiden intoa, ja viestittelyn sujuvuutta. Olen enemmän kuin tyytyväinen tähän pikku apulaiseen.

Sirpa Vauhkala

Näppäriä appseja kuvan käsittelyyn

Ohjelmat, Vaatetus, Win 8 tabletti, Yleinen, , ,

Yksi hankkeen haasteista oli Windows 8.0 -tabletin testaus ja appseihin tutustuminen. Tabletin perustoiminnot löytyivät suht sukkelaan. Pientä alkukankeutta lisäsi se, että olin juuri opetellut Ipadin peruskäytön. Järjestelmien erilaisuus oli jonkin sortin yllätys. Tosin paljon on samaakin.

Tutustuin appstoreen ja yritin seuloa vaatetuksen dokumentointiin soveltuvimpia ilmaisappseja, siis lähinnä sellaisia, joilla olisi näppärä muokata kuvia ja koota kollaaseja. Melko monet kuvankäsittelyyn tarkoitetut appsit olivat suppeita, yhden tehtävän vempeleitä.

Testailujen jälkeen löysin muutaman käyttökelpoisen sovelluksen. Kuvankäsittelyssä parhaita olivat KVADphoto+ ja Adobe Photoshop Express. KVADphotolla pystyi muokkaamaan kuvaa, lisäämään efektejä, ja luomaan kehyksiä. Adobe Photoshop Expressillä saa rajattua ja säädettyä kuvan ominaisuuksia jonkin verran, minkä lisäksi se tarjoaa myös erilaisia filttereitä. Osa toiminnoista oli tässäkin appsissa maksullisia.

Kuvakollaaseihin soveltui parhaiten Phototastic, josta löytyi myös toimivia, tyylikkäitä kuvakehyksiä. Appsi on monipuolinen ja sisältää toimivia muokkausominaisuuksia. Osa toiminnoista oli ilmaisia, mutta yli neljän kuvan kollaasit vaativat ”käteistä”. Tämän sivun kuvakoosteet on koottu Phototasticilla.

Phototasticilla koostettu kollaasi
Phototasticilla koostettu, neljän kuvan kollaasi

Edellisten lisäksi voisin mainita SuperBannerin, jolla voi tehdä kortti- tai julistetyyppisen, tekstillä varustetun kuvan. Tosin appsi oli melko suppea ja tekstin sijoittelun hallinta hieman hankalaa.

Löysin myös muutamia, näppäriä pikkuappseja, joilla voi vanhentaa kuvaa tai tehdä siitä luonnosmaisen.  Näitä toimivimpia olivat Retro Photo Camera, Vintage Photo Camera ja Sketch Photo. Ne muuntavat kuvan automaattisesti, joten käsivaraista säätövaraa ei ole juurikaan tarjolla, eikä myöskään esikatselua, joten lopputulos on aina pieni arvoitus. Kuviin on mahdollista lisätä erilaisia filttereitä. Pidän etenkin Vintage Photo Cameran tuottamasta lopputuloksesta, joka henkii menneiden aikojen tunnelmaa.

Alkuperäinen valokuva ja Sketch Photolla muokattu kuva
Alkuperäinen valokuva ja Sketch Photolla muokattu kuva
Retro Photo Cameralla ja Vintage Photo Cameralla muokatut kuvat
Retro Photo Cameralla ja Vintage Photo Cameralla muokattu kuva

Useimmissa edellä mainituissa sovelluksissa kuvan voi tallentaa tai viedä someen kuten Facebookiin tai Twitteriin tai lähettää sähköpostilla. Tältä osin appeissa oli melko paljon eroavuuksia, mutta Facebook oli selvästi tarjotuin julkaisuvaihtoehto.

win8_tabletti_ja_kuvankasittely
Sirpa Vauhkala

Syksyn videosatoa

Vaatetus, Videot opetuksessa, ,

Päätin testailla oppilaiden kanssa Facebookin ja blogien lisäksi videointia. Osallistuin viime keväänä Ope.fi 2-tason koulutukseen, jossa yhtenä oppimistehtävänä oli videon tuottaminen. Olin siis jonkin verran kärryillä videon tuottamisen vaiheista, joten ihan tyhjän päältä en matkaan singahtanut. Toisaalta nythän tarjoutui mahdollisuus oppia oppilaiden kanssa lisää.

Pohdin syksyn alkumetreillä sitä, mitä kannattaisi videoida, koska hankkeen puitteissa oli mahdollisuus saada koekäyttöön kolme Ipadia. Päätin nostaa videoinnin avulla, joitain olennaisia oppisisältöjä esiin. Ykkösvuoden syksyn oppisisällöistä valitsin mittojen ottamisen ja näytön dokumentointi.

Teimme kokeilut 2-3 hengen ryhmissä. Aluksi valokuvasimme mittojen oton ja näytön eri vaiheet, ja sen jälkeen koostimme still-kuvista kokonaisuuden. Jokaisessa ryhmässä oli ainakin yksi, joka oli käyttänyt Ipadia aiemmin. Pienen esittelyn jälkeen oppilaat työstivät kokonaisuudet melko itsenäisesti. Apua kaivattiin lähinnä tekstin tai äänen lisäämiseksi videoon.

Lopuksi videot katseltiin yhdessä läpi, ja samalla pohdittiin sitä, mikä videossa onnistui hyvin, ja missä olisi vielä kehittämisen varaa. Etenkin mittojen oton videointi oli erityisen onnistunut oppimistehtävä, koska mittausvirheet näkyivät selvästi videoilta. Näytön vaiheiden videointi oli myös kohtuullisen toimiva kokeilu, mutta edelliseen verrattuna melko erilainen, sillä siinä korostui valmistusprosessi. Näyttönä valmistettiin turvaliivejä.

Phototastic-2013-12-02-14-33-42

Näiden muutamien kokeilujen jälkeen uskon, että videointi syventää oppimista, koska käsiteltävät asiat jäsennetään ja kootaan loogisesti eteneväksi kokonaisuudeksi. Lisäksi olennaiset oppisisällöt tulee kerrattua useamman kerran. Onnistumisen kannalta ilmeistä onkin se, että poimii oppimista tukevat, olennaiset oppisisällöt. Tuskinpa ihan kaikkea tarvitsee videoida.

Kunhan saan oppilaiden suostumuksen, niin linkitän tänne jokin kokeiluista.

Sirpa Vauhkala

Virtuaaliopetuksen päivien päivittelyä

Vaatetus, Yleinen

Tunnelma reissusta jäi hieman valjuksi, vaikka seura oli mitä mainiointa. Suurimpana syynä lienee se, että en osannut soveltaa uusia asioita suoraan vaatetusalan opetukseen. Päivien painotus oli ehkä enemmän yleissivistävien kuin ammattiaineiden opetuksessa.

Useimmissa luennoissa sivuttiin Avoimet oppiympäristöt teemaa. Tällä saralla kuumia termejä tuntuivat olevan MOOC ja cMOOC. Viimeisen vuosikymmenen aikana vaatetusalan oppimateriaali on uudistunut melkoisesti. Tarjolla on kirjallisuutta, jota voi käyttää sellaisenaan tai soveltaen. Lisäksi opettajat tuottavat omaa materiaaliaan, joka helposti hautautuu omiin kansioihin ja mappeihin. Materiaalia on siis paljon, mutta olisi toivottavaa, että se olisi avoimemmin tarjolla myös verkossa. Uudet vinkit, näkemykset ja ajatukset ovat suotavia, sillä oma opetus jumittuu liian usein samoille, vanhoille uomilleen. Vaatetusalan avoimen oppimateriaali tuottaminen ja kokoaminen sellaiseen palveluun, josta se olisi kaikkien käytettävissä, olisi upeaa. Mistä löytyisi siis joukko tekijöitä, jota lähtisivät suuntamaan sujuvasti uuteen suuntaan?

Toinen teema, jonka valitsin tietoisesti olivat pelit ja virtuaalimaailmat, joista kumpaankaan en ole aiemmin juurikaan syventynyt. Tosin roolihahmoja olen luonut muutamiin digipalveluihin. Mitä virtuaalimaailma voisi tarkoittaa vaatetuksen näkökulmasta? Muutaman asiaa avaavan esityksen jälkeen nousivat esiin ainakin asiakaspalvelu, NY-yrittäjyys, pukeutumistyylien ja -historian hahmottaminen sekä somistusten ja esillepanojen suunnittelu. Vastaavasti peleissä voisi opetella toimimaan niin vaara- kuin asiakaspalvelutilanteissa. Myös jotkin roolipelit voisivat toimia vaatetusalan oppimateriaalina. Mistä näitä virtuaalimaailmoja ja pelejä sitten löytyisi? Siinä sitten taitaa olla seuraava visainen kysymys. Loppujen lopuksi taisi käydä niin, että kysymyksiä tuli enemmän kuin vastauksia.

Mukava oli olla matkalla, jutustella hankeporukan kanssa, testailla tabletteja ja ilmaisappseja. Yllättävän hyvin yhteydet toimivat myös junassa. Tabletti tippui junan lattialle, mutta ei särkynyt. Sekin on testattu. Lujaa tekoa tuntuu Acer olevan. Tein töitä tulomatkan tukka putkella, ja hyvä niin. Tabletin käyttöön tuli varmuutta ja löytyi pari uutta jippoa kuvan käsittelyyn, joista vinkkaan sitten myöhemmin.

Sirpa Vauhkala

Facebookin suljettu ryhmä TOP-päiväkirjana

Facebook-ohjaus, Vaatetus,

Oppilaani lähtivät työssäoppimisjaksolle (TOP) marraskuun alkupuolella ja palaavat viikon kuluttua takaisin areenalle. TOP-jakso kestää neljä viikkoa ja painottuu asiakaspalveluun. Oppilaat ovat siis pääasiallisesti vaatetusalan liikkeissä, myymälöissä, pukuvuokraamoissa tai tarvikemyymälöissä.

Yhtenä TOP-jakson itsenäisenä oppimistehtävänä on päiväkirjan kirjoittaminen. Kyseinen tehtävä on kirjattu niin opetussuunnitelmaan kuin koulutussopimuksiin. Kuten aiempinakin vuosina kirjoitamme päiväkirjaa Facebookin suljettuun ryhmään. Teen joka viikon alussa kysymyksen, johon on tarkoitus vastata viikon kuluessa.

Kysymyksiä on ollut melko helppo tehdä, koska muotoilen ne suoraan OPS:n sisällöistä, joita tässä tapauksessa ovat asiakaspalvelu, yrityksen tuotteisiin ja tuotteiden hinnoitteluun sekä työyhteisön pelisääntöihin tutustuminen. Jokaisella TOP-jakson viikolla on siis oma teemansa.

Oppilaat näkevät toistensa vastaukset. Muiden vastaukset tukevat niiden oppilaiden kirjoittamista, joille se on aluksi vaikeaa. Myös kysymykset on ollut helpompi ymmärtää, kun näkee muiden vastauksia. Vastausten perusteella oman työssäoppimisjakson sisältöä voi verrata siihen, mitä muut tekevät omissa TOP-paikoissaan.

Osa oppilaista kysyy ryhmässä myös muita, käytännön TOP-jaksoon tai opiskeluun liittyviä asioita, jolloin kaikki pääsevät näkemään kysymykset ja vastaukset. Ryhmä toimii siten myös hyvänä informointivälineenä. Olen myös välittänyt ryhmän kautta muista olennaisia asioita.

Facebook on ollut oivallinen alusta ja oppilailta on tullut pääsääntöisesti hyvää palautetta. Ohjaavana opettajana olen kokenut mielenkiintoisena sen, että pääsen seuraamaan oppilaiden TOP-jaksoa reaaliajassa, ja voin puuttua asioihin aikaisessa vaiheessa, jos sellaiseen ilmenee tarvetta.

Facebookin käytön ainoana ongelmana on ollut se, että kaikki oppilaat eivät välttämättä halua liittyä siihen. Olen käyttänyt rinnakkaisina alustoina Optimaa tai Wilmaa, mutta niissä aktiivisuus ja yhteisöllisyys ovat olleet selvästi heikompia kuin Facebookissa.

Sirpa Vauhkala

Blogityöskentelyn ohjauksesta

Blogi oppimispäiväkirjana, Vaatetus

Jyväskylän ammattiopistossa vaatetusalan opetussuunnitelmaan on sisällytetty yhtenä oppimistehtävänä portfolion työstäminen. Vaatetusalan opiskelijoiden pientuote ja hame ovat jo valmiina, ja ompelun perusosaamisen näyttöä ommellaan parhaillaan. Oppilaiden blogit päivittyvät vaiheittain. Pääsääntöisesti aina tuotteen palautuksen yhteydessä.

Mielessä on pyörinyt ajatus siitä, miten blogien ohjaus sujahtaisi sujuvasti osaksi perusarkeani, niin ettei se lisäisi valtavasti omaa työmäärääni. Ohjaus tutuisi luonnistuvan parhaiten niissä tilanteissa, kun annan palautetta muutoinkin oppimisesta ja osaamisesta. Seuraavassa kuvaan on tiivistetty ohjauksen pääkohdat.

blogiohjaus

  • Yksi luonteva ohjaustilanne on tuotteen valmistuminen. palautteen yhteydessä on näppärä vilkaista myös blogia oppilaan kanssa.
  • Toiseksi blogeja voidaan katsoa luokassa aina teeman vaihtuessa, ja nostaa esiin toimivia käytänteitä ja toteutustapoja. Opiskelija voisi vaikkapa esitellä oman postauksensa koko ryhmälle.
  • Kolmanneksi nostaisin esiin vertaisarvioinnin. Oppilaat voisivat tutustua toistensa blogeihin ja kommentoida niitä kannustavassa hengessä esimerkiksi pareittain.
  • Neljäs ohjaustilanne liittyy blogin palautukseen ensimmäisen, toisen ja kolmannen opiskeluvuoden lopussa. Silloin on luontevaa antaa palaute koko blogin sisällöstä eli lähinnä siitä, miten blogityöskentely on kehittynyt, ja toisaalta siitä, miten sisältö saataisiin vieläkin toimivammaksi.

Tavoitteena voitaisiin pitää sitä, että viimeisen vuoden blogi on ammatilliselta sisällöltään kompakti, esittelyvalmis kokonaisuus.

Sirpa Vauhkala

Kiltailua

Vaatetus, Yleinen

Hankkeen mahdollistama, syksyinen opintoretki suuntautui 19.9.2013 Kiltakoulujen loppuseminaariin Tampereelle. Aihe oli jo entuudestaan tuttu, sillä Salon koulutuskuntayhtymästä oli käväissyt vieraita Jyväskylän ammattiopiston Hyvinvointi ja kulttuuriyksikön henkilöstökoulutuspäivässä viime keväänä. Samoin teimme hankkeen puitteissa kevään viime metreillä vierailun Tampereelle ja tutustuimme Pintakillan toimintaan ja toimintaperiaatteeseen. Harmaat aivosolut alkoivat raksuttaa jo silloin, mutta kesä tuli ikävästi väliin.

Seminaarin parasta antia oli se, että ideointi käynnistyi uudelleen. Vaikuttavaa oli myös yhdessä tekeminen ja se, että oppilaat olivat esittelemässä omaa alaansa ja omia kokeilujaan. Ammattiylpeys heijastui kaikesta tekemisestä. Toiminnalliset seminaarit ovat tervetulleita jatkossakin.

IMG_0270

Olin kiinnostunut etenkin blogi-kokeiluista ja siitä, miten blogista voisi muokata opinnäytteen tai näyteportfolion. Esitysten perusteella oli ilmeistä, että opinnäytteen toteutustapoja on yhtä monta kuin tekijää: toiselle opintojen aikana tuotettu blogi, kun taas toiselle paras blogipostaus vastasi opinnäytettä. Oma tapa syntyy kokeilujen ja kokemusten kautta. Näyteportfolio vastasi puolestaan useimmiten blogia. Tässä on seuraava pähkinä purtavaksi, ja mietittäväksi.

Matkan ja seminaarin aikana ehdin opetella myös iPadilla mindmappausta ja sarjakuvien tekoa. Molemmat kolahtivat niin, että keksin jo lukuisia soveltamismahdollisuuksia, joten ei kun intoa puhkuen kokeilujen kimppuun.

Monta asiaa jäi vielä kokeilematta ja näkemättä, mutta niihin pureudutaan sitten seuraavalla kerralla.

Sirpa Vauhkala