Rohkea ottaa oman siivunsa osallisuudesta!

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Ilkka Kärrylän mukaan osallisuus tarkoittaa osallisuutta jossain kokonaisuudessa tai ryhmässä, mutta työelämäpuheessa jää usein epäselväksi, mistä tai mihin ollaan osallisia. Onko osallisuudessa kokemus mahdollisuudesta vaikuttaa? Onko osallisuudessa kyse merkityksellisyydestä? Johtaako osallisuus osallistumiseen?

Pelkästään mukana oleminen ei merkitse sitä, että olisi osallinen. Osallisuus edellyttää kuulluksi tulemisen kokemusta ja yhteistä keskustelua, useimmiten myös toiminnan suunnittelua ja päätöksentekoa. Jokainen meistä sitoutuu parhaiten sellaisiin asioihin, joihin voi vaikuttaa ja joiden suhteen voi tehdä valintoja. Olimme sitten opiskelijan tai työntekijän roolissa.

Entä se perimmäinen kysymys, mikä saa ihmisen osallistumaan? Mikä motivoi ja saa innostumaan jostakin asiasta? Mistä kumpuaa halu osallistua ja vaikuttaa, tekemään jotakin yhä uudelleen ja uudelleen? Kyse on sisäisestä motivaatiosta. Frank Martelan mukaan sisäisen motivaation vaaliminen on kolmen elementin huomioimista. Nämä elementit ovat omaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteisöllisyys. Omaehtoisuus tarkoittaa valinnan- ja toiminnanvapautta, mahdollisuutta tehdä työnsä itsenäisesti ilman liikaa kontrollia. Siihen sisältyy vapaus ja vastuu. Kyvykkyys on tunnetta osaamisesta, aikaansaamisesta ja oppimisesta. Kyvykkyys on myös pätevyyden ja hallinnan tunnetta, joka ilmenee varmuutena siitä mitä tekee. Yhteisöllisyys on kuulumisesta johonkin. Yhteisöllisyys on liittymistä osaksi yhteisöä, joka välittää ja on yksilölle merkityksellinen. Kun tiimi toimii ja tekee yhdessä, nämä kolme elementtiä tulevat esille. Yhdessä tekeminen on aidoimmillaan silloin kun asiaa työstetään yhdessä, jokaisella on rooli ja se on tärkeä tiimin tavoitteiden saavuttamiseksi. Ei kuunnella valmista viestiä vaan tehdään asiaa yhdessä valmiiksi!

Positiivinen palaute, arvostus ja kiitos, onnistumisista iloitseminen yhdessä, kuunteleminen ja dialogi, vastuun antaminen ja ottaminen, auttaminen, huumori ja lukuisat muut asiat, joista emme aina ole edes tietoisia arjessa vahvistavat sisäistä motivaatiota ja sen kolmea osa-aluetta. Usein asiat ovat niin itsestään selviä, että niiden merkityksen huomaa vasta silloin kun ne puuttuvat. 

Kysymykseen milloin osallistumme ja mikä saa osallistumaan saamme vastauksena seuraavia asioita: meillä on jokin rooli, asia on meille merkityksellinen, meillä on osaamista asiaan, jotain annettavaa tai asian omakohtaisuus innostaa. Asia kiinnostaa, koskettaa, kolahtaa, vetoaa tunteisiin, herättää intohimoa.

Kun halutaan vahvistaa osallistumista, keskeinen kysymys on, miten vahvistaa osallisuuden tunnetta jatkumona? Osallisuus kun on muutakin kuin kertaluontoiset kommentit johonkin asiaan silloin tällöin.  Osallisuutta pitää ruokkia ja ylläpitää jatkuvasti, muutoin kipinä voi sammua. Osallisuus on omistajuuden kokemusta yhteisistä asioista. Se näkyy haluna kantaa oma kortensa kekoon. Osallisuus tuo parhaimmillaan hyvänolon tunteen. Hyvän tekemisen Martela nostaakin neljänneksi perustarpeeksi. Hyvän tekeminen antaa enemmän kuin ottaa ja tunne kantaa päivästä toiseen, palkitsee ja auttaa jaksamaan myös vaikeissa tilanteissa. Hyvän tekeminen oppilaitoksessa tulee opiskelijan ohjaamisesta ja halusta tukea ja auttaa toista oppimaan, siitä kun sytyttää oppimisen kipinän ja saa ylläpidettyä sitä.

Mikä on sinulle aitoa osallisuutta ja milloin viimeksi koit sitä? Mitä voit tehdä, jotta työkaverisi tuntee samoin?

Katja Järvelä
Projektiasiantuntija, Vertaansa vailla – verkostot johtamisen tukena

Projektipäällikkö Riitta Saarinen

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.