Kaikki mukaan – yhteisöllinen opiskeluhuolto on tärkeää!

Kaikilla meillä on mahdollisuus edistää opiskelijoiden ja koko oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä huoltajien kanssa. Ensisijainen vastuu yhteisön hyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla – siis meillä kaikilla, erityisesti oppilaitoksen johdolla ja opettajilla. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät näkökohdat tulee ottaa huomioon kaikessa arjen toiminnassa: opetuksen sisällöissä, menetelmissä ja käytännön järjestelyissä sekä muussa toiminnassa kuten esimerkiksi ruokailutilanteissa. Hyvinvointia edistävä yhteisöllinen opiskeluhuolto kohdistuu koko opiskeluyhteisöön, mutta työtä voidaan tehdä myös kohdennetusti.  Hyvinvoivassa opiskeluyhteisössä huomioidaan terveellinen ja turvallinen opiskeluympäristö, mielekäs tekeminen sekä pidetään huoli osallisuudesta ja sosiaalisista suhteista, jotka kaikki ovat opiskelijoiden hyvinvoinnin edellytyksiä.

Mitä yhteisöllisellä opiskeluhuollolla sitten tarkoitetaan ja miksi se on niin tärkeää? Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan koulun tai oppilaitoksen toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden: oppimista, terveyttä ja hyvinvointia, vuorovaikutusta, osallisuutta, ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta ja esteettömyyttä (www.thl.fi). Yhteisöllisessä oppilashuollossa on siis kyse toimintakulttuurista ja toimista, joilla edistetään ja huomioidaan edellä mainittuja osa -alueita. Opiskeluhuollon järjestäminen sisältyy kaupunkien ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden piiriin. Palveluiden järjestämistä tehdään kuitenkin tiiviisti yhdessä oppilaitosten kanssa. Opiskeluhuoltolaki määrittelee opiskeluhuollon puitteet, mutta sen keskeinen tarkoitus on ennaltaehkäisevässä työssä eli vähentää ja minimoida yksilöllistä, opiskelijoiden kiireellisen opiskeluhuollon tarvetta sekä vahvistaa yhteisöllisen oppilashuollon

toteutumista. Yhteisöllisen toimintakulttuurin muodostuminen edellyttää kaikkien toimijoiden tekemää yhteistyötä sekä kaikkien näkemysten kuulemista ja huomioimista.

Paikallisesti ja valtakunnallisella tasolla toisen asteen koulutuksessa opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi on tehty jo paljon, mutta tehtävää riittää edelleen. Toimenpiteitä tulee tarkastella muuttuvassa yhteiskunnassamme jatkuvasti ja sisällyttää opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen uusia näkökulmia, kuten esimerkiksi verkon välityksellä toimiminen ja digitaaliset oppimisympäristöt. Miksi opiskelijan hyvin- tai pahoinvointiin on syytä tarttua ja ottaa se vakavasti? Miksi hyvinvoinnin edistäminen on niin tärkeää?  Vastauksia, hyvinkin eritasoisia on varmasti paljon. Taustalla lienee monet inhimilliset tekijät mielekkään elämän kokemisesta, jotka ainakin opiskelijan näkökulmasta ovat keskiössä. Tämän lisäksi hyvinvoinnin merkitykseen vaikuttavat monet taloudelliset, yhteiskunnalliset ja globaalit trendit, esimerkiksi jatkuva oppiminen työelämässä ja muualla, huoltosuhteen epätasapaino, ikääntyminen ja vähenevä nuorten osuus väestöstä sekä tuloerojen tai eriarvoisuuden kasvu. Tällaisiin ilmiöihin, ja niiden vaikutuksiin meidän on vain varauduttava ja pyrittävä huolehtimaan siitä, että kaikki pysyvät mukana. 

Vuorovaikutuksen yksi tärkeä muoto on osallistuminen, joka toteutuu käytännössä järjestäytyneen toiminnan kautta. Osallistumisen kokemus on osoitus hyvästä vuorovaikutuksesta. Yhteisössä, jossa kokee olevansa tervetullut ja hyväksytty; asenteet ovat positiivisia, fyysisen ja tunneperäisen turvallisuuden taso on korkea ja vuorovaikutusta on runsaasti ja osallistuminen on aktiivista. Yhteisöllisyydessä on pohjimmiltaan kysymys keskinäisistä merkityksellisistä suhteista ja siteistä. Samalla voidaan vahvistaa oppilaiden sosiaalisia- ja tunnetaitoja. Näiden taitojen avulla opiskelijat osaavat esimerkiksi käsitellä tunteitaan aiempaa paremmin sekä kartuttaa samalla myös sosiaalisia taitojaan muiden opiskelijoiden kanssa. Nämä molemmat ovat opintojen aikana ja sen jälkeen työelämässä, arjessa tai jatko – opinnoissa, miksei myös muualla tarvittavia taitoja, jotka lisäksi edistävät koulunkäynnin merkitystä, koulussa pysymistä sekä osallisuuden ja vaikuttamisen kokemusta.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto voidaan jakaa moneen eri osa -alueeseen. Mitä nämä Kuvion 1. osoittamat osa -alueet ovat sitten käytännössä? Malleja ja menetelmiä on monia, joista nostan esiin niistä muutamia. Opiskelijoiden osallisuuden varmistamiseen meillä Gradiassa liittyvät mm. opiskelijaraadit, tutor – ja opiskelijakuntatoiminta, osallisuuspäivät ja monet erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet. Opintojen etenemisen edistämiseen voi tarkoittaa opintoihin liittyvät seurantapalaverit. Yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolelle on kuntien ja seurakuntien kanssa tehtävää nuorisotyötä, mm. etsivä nuorisotyö ja päihdetyö. Huoltajien osallisuuden varmistamiseen liittyvät kotiväenillat, kotiväenkirjeet, ryhmäkohtaiset tapaamiset esimerkiksi Teams välityksellä. Näiden osuus ja merkitys erityisesti oppivelvollisuuden laajentuessa korostuu. Terveyttä ja hyvinvointia tukevien elintapojen tukeminen tarkoittaa käytännön tasolla hyvinvointiviikon teemoihin ja tapahtumiin osallistamista, taukoliikuntaa sekä toteuttamalla aktiivista ja liikunnallista elämäntapaa edistävää toimintaa koulupäivän aikana ja sen jälkeen.

Kirjallisuus

1. Mukana ja mukava! Itseluottamusta hyvinvoinnista, Gradian opiskelijoiden hyvinvointiohjelma 2020+,  https://jaofi.sharepoint.com/sites/intra-oppimisen-tuki/Suunnitelmat%20ja%20ohjeet/Opiskelijoiden%20hyvinvoinnin%20kehitt%C3%A4misohjelma%202020+.pdf
2. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)
3. THL www sivut, https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/opiskeluhuolto/yhteisollinen-opiskeluhuolto
4. Hietanen-Peltola, M. 2014. Uusi oppilas- ja opiskelijahuolto laki ennaltaehkäisevän työn tukena. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos
5. Perälä, M-L & co. 2016. Monialainen opiskeluhuolto ja sen johtaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen opas 36/2015. Helsinki: Suomen Yliopistopaino Oy.