Vuosi takaperin kiinnostuin FB:n käytöstä Työssäoppimisen ohjaamisen tukena ja apuna.
Otin FB:n ohjauksen apuvälineeksi, koska halusin kokeilla uusia tapoja ohjaamisen välineenä työssäoppimisessa.
Kokemus on innostava. Fb:n avulla tavoitan opiskelijani varmemmin ja nopeammin kuin puhelimella tai Wilman avulla. Oppimiseen liittyvien asioiden tiedottaminen on yksinkertaisempaa – yhdellä postauksella tiedotan asioista esim. Top jakson tavoitteista, työpaikoista, oppimispäiväkirjoista, ja ammattiosaamisen näytön arvointikeskusteluun valmistautumisesta yms. Henkilökohtaisia viestejä en laita etusivulle, vaan ne käymme yksityisesti esim. jaksamiseen, sairaspoissaoloihin jne. liittyen.
Työssäoppimisen FB-ryhmä on 15 hengen ryhmä. Ryhmä on suljettu, joten keskustelut ja kuvien jakamiset suoritetaan suljetussa ympäristössä. Ryhmä toimii nettietiketin mukaisesti, eikä tähän mennessä ole tarvinnut puuttua ilmaisutapaan tai kirjoittamisen muotoon – pelisäännöt ponnahtavat ensimmäisenä esille, kun opiskelija tulee ryhmään ja minulla on mahdollisuus poistaa keskusteluja jos olisi tarpeen.
Työssäohjaamisen lisäksi käytän Fb:tä Nelikkoryhmän ohjauksessa ja opintojen kannustuskanavana!
Nelikko-ryhmä muodostuu Hotraca-alan neljännen vuoden opiskelijoista, joiden opinnot ovat syystä tai toisesta venyneet neljännelle vuodelle.
Toimin opinpolkujen suunnittelijana ja ammatillisten aineiden opettajana. Ryhmässä opintoja loppuun suorittaa kokki- ja tarjoilijaopiskelijoita. Ryhmään kuului lukuvuoden alussa 20 nuorta joista 17 on saanut opinnot maaliin.
Fb:n avulla tiedotan tenteistä, oppimistehtävien tekemisestä, paja-ohjaamisen aikatauluista jne.
Alussa aikaa kului mallin luomiseen, keskustelutavan ohjaamiseen jne. mutta nyt 1/2 vuoden jälkeen on voi todeta, että asiat hoituvat ryhmän sisällä ja itselleni on tieto, että olet jo hoitanut asian.
Lisäksi vaistoan, että opiskelijoiden vertaiskannustuksella ja samassa ”veneessä” olemisella on merkitystä opintojen suorittamisessa. Ryhmän ylläpitäjänä havainnoin sivulla käyntien aktiivisuutta ja samalla saan sanattoman viestin, että nuori on kiinnostunut, missä kaverit menevät ja mitä puuhaavat opinnoissaan.
Paukkuja ja peukkuja tarvitaan – Some on yksi monista keinosta edistää valmistumista ja työntää ilmiö Syrjäytyminen kauemmaksi.
Miksi yhteinen materiaalipankki ja mitä siitä hyödymme?
Miten tähän on tultu? Alkujaan työ alkoi noin kymmenen vuotta sitten, jolloin pieni ryhmä samaa oppiainetta opettavia opettajia laittoivat materiaalit yhteen ja lähtivät yhdessä kehittämään uutta. Jo tuolloin yhdessä tekemisen hyöty huomattiin ja vuonna 2010 perustettiin ensimmäinen materiaalipankki Optimaan opetussuunnitelma uudistuksen myötä. Materiaalipankki vaatii ylläpitäjän, jonka tehtäviin kuuluu lähinnä jäsenten lisääminen ja poistaminen, materiaalien päivittäminen ja materiaalipankin kehittäminen yhdessä muiden kanssa. Ylläpitäjän tehtävään on oltava resurssi, jolla tätä kaikkien yhteistä hyvää pidetään yllä.
Oppimateriaalin yhdessä tekeminen lisää yhteisöllisyyttä ja kun jokainen opettaja tuo yhteiseen hyvään oman osaamisensa, siitä hyötyvät kaikki ryhmän jäsenet. Oppimateriaali on aina Internet-yhteyden päässä ja kaikkien saatavilla olit sitten koululla, työssäoppimispaikassa tai kotona. Optimassa oleva tutkinnon oppimateriaalin myötä opetuksen laatu paranee ja sen avulla taataan kaikille opiskelijoille samat oppisisällöt ja sitä kautta myös tutkintojen laatu paranee. Alkupanostuksen jälkeen myös yksittäisen opettajan työmäärä kevenee ja esimerkiksi lomat voidaan nauttia loppuun asti, eikä tarvitsen käyttää niitä materiaalien valmistamiseen. Materiaalipankin käytön myötä saamme osaamista jaettua työyhteisössä.
Meidän on helpompi toimia toistemme sijaisina, kun materiaali on otettavissa verkkoympäristöstä. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen helpottuu ja näin hänen aloituksensa kevenee huomattavasti. Uudet työntekijät lisätään jäseneksi Optimaan ja kerrotaan kehittämisvastuusta, mikä tarkoittaa uuden materiaalin työstämistä.
Miten materiaalipankki vaikuttaa ajankäyttöön ja opetuksen suunnitteluun?
Materiaalipankissa olevat materiaalit ovat kaikkien käytössä sellaisenaan tai muokattavissa omaan tarpeeseen sopivaksi. Kun perusmateriaali on olemassa, jää aikaa muokkaukselle ja menetelmien valinnalle ja tietysti uusille kokeiluille ja kehittämistyölle. Uuden luominen on tärkeää tämänlaisessa kehittämisessä. Materiaalipankin sisältöjä voi muokata ryhmän/opiskelijoiden mukaan tai sitä voi hyödyntää eri tavoin oppivien opiskelijoiden huomioimiseen opetuksessa. Uusimpana sieltä löytyy menetelmäpankki, johon on kerätty menetelmiä, joita voi valita oman oppisisällön mukaan. Menetelmien käytöstä saadut kokemukset ja ideat vaihdetaan muiden kesken. Erilaisilla opetusmenetelmillä haetaan vaihtelevuutta opetukseen ja ”kevennystä” monen tunnin opetuspäiviin.
Aikaa se ottaa ja kehittäminen jatkuu…
Materiaalipankki kehittyy koko ajan. Tällä hetkellä se toimii myös viestinnän välineenä, kun sieltä löytyvät kaikki kokousmuistiot ja työn kannalta tärkeät ohjeistukset. Päivitän materiaalipankkia aina kun on tarvetta ja esimerkiksi työssäoppimisen yhteystietolistat ”elävät” jatkuvasti ja vaativat ajan tasalla oloa.
Suurin kehittämistyö koskee tulevia muutoksia, jossa nykyiset opintoviikot vaihtuvat osaamispisteiksi. Tuo muutos tuo toteutussuunnitelmiin isompia kokonaisuuksia ja joidenkin oppisisältöjen paikkaa tarkennetaan, joten nykyinen materiaalipankki kaipaa sisällöllisiä uudistuksia. Tuo opetussuunnitelmatyö on jo vauhdissa, mutta odottelen vielä ensi syksyyn ja alan tehdä materiaaliin kohdistuvia suurempia rakennemuutoksia vasta tuolloin.
Tämän materiaalinpankin ylläpitämisestä ja kehittämisestä on tullut itselleni tärkeä asia – olen ollut mukana alusta lähtien ja työ jatkuu…
Yhdessä osaaminen on enemmän kuin yksilöllisten osaamisten summa!
Haluaisitko hyödyntää opetusteknologiaa opetuksessasi, mutta et tiedä miten?
Tule mukaan Ope.fi I -tason koulutukseen, jossa saat vinkkejä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisestä opetuksessa ja kuulet kollegojen kokemuksista. Koulutus on tarkoitettu Jyväskylän koulutuskuntayhtymän henkilöstölle. Ilmoittaudu mukaan jo tänään!
Koulutus toteutetaan pääosin verkossa. Ainoastaan aloitus- ja lopetuspäivät ovat lähitapaamisia. Nenätysten ollaan torstaina 6.3.2014 klo 12-16 ja torstaina 15.5.2014 klo 12-16, muuten opetellaan verkkovälitteisesti. Joka toinen viikko pidetään verkkotreffit, joissa kerrataan kuulumiset ja katsotaan, mitä tuleman pitää. Lähitapaamiset järjestetään joko Jämsässä (Auvilan tai Myllymäen kampus) tai Jyväskylässä (Viitaniemi), riippuen kummalta paikkakunnalta tulee enemmän osallistujia.
Ope.fi I -koulutuksen teemoina ovat työyhteisön ja oman työn kehittäminen osana toimintaympäristöä sekä toiminta sähköisissä oppimis- ja osallistumisympäristöissä. Lisäksi tavoitteena on oman työn ja asiantuntijuuden kehittäminen, erityisesti pedagoginen ja tekninen osaaminen sekä verkosto-osaaminen. Koulutuksen pääpaino on tulevaisuuden taitoja tukevassa opetuksessa ja oppimisessa.
Teemoja:
o Miten hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa omassa opetuksessa?
o Miten kehittäisin omaa opetusta?
o Mitä se vaatii?
o Some – mikä se on ja mitä minä siellä ja sillä teen? Miten hyödyntää sosiaalista mediaa opetuksessa?
o Aktiivitaulut ja tabletit
BETT-messut (British Educational Training and Technology show) järjestettiin Lontoon ExCELissä 22.-25.1.2014. Osallistuin messuille kahtena päivänä ja yhtenä päivänä ehdin osallistumaan Applen Education Leadership summitiin.
Applen tapahtuma
Applen tapahtuma järjestettiin Kings Placessa lähellä Kings Crossin asemaa. Puitteet olivat varsin mainiot ja puheenvuorot Applemaisen hiottuja. Puheenvuoroissa käytiin läpi Applen tulevaisuuden painotukset opetuskäytön näkökulmasta. Esimerkiksi iTunes U -palvelu on mielenkiintoinen konsepti, joka tarjoaa oppimateriaalille tallennus- ja jakelupaikan. iTunes U toimii hienosti IOS-käyttöjärjestelmän laitteissa ja miinuspuolena onkin se, ettei muiden käyttöjärjestelmien laitteilla näitä pääse hyödyntämään lainkaan.
Käytännön demoissa puolestaan harjoiteltiin opiskelijoiden ja opettajien johdolla iPadin ja erilaisten appsien käyttöä. Applen ratkaisut toimivat hienosti omassa ekosysteemissä pysyttäessä ja kyllä täytyy myöntää Applen edelleen pohtivan aidosti myös pedagogiikkaa ratkaisuissaan. Pisteet siitä.
BETT-messuilla
Messut järjestettiin Lontoon ExCEL -messukeskuksessa, jonne matkaa hotelliltamme kaikkiaan kertyi n. tunnin verran suuntaansa.
Vuorovaikutteiset heijastettavat pinnat
Oppimisympäristöjen näkökulmasta vuorovaikutteinen toiminta eri pintoja hyödyntäen tuntui olevan teemana pinnalla.
Esimerkiksi lattiaan heijastaminen muuttaa opetustilannetta aika tavalla, pedagogiikkaa ajatellen käytössä on samoja pedagogisia malleja kuin aktiivitaulun käytössä. Tosin nyt vuorovaikutteiset pinnat voidaan heijastaa eri pinnoille, eikä vain aktiivitaululle. Tämä toimii varmasti hyvin, silloin kun opettaja on valmistellut tunnin hyvin ja käyttää vuorovaikutteista pintaa asian opettamisessa.
Mielestäni näihin vuorovaikutteisiin pintoihin pätee samat tutkimustulokset kuin aktiivitaulujenkin 0petuskäyttöön. J. Dostál (2011) koostaa artikkelissaan ”Reflections on the Use of Interactive Whiteboards in Instruction inInternational Context. (The New Educational Review. 2011. Vol. 25. No. 3.)” useiden aktiivitaulututkimusten tuloksia.
Opiskelijat voivat olla motivoituneempia aktiivitaulua käytettäessä
Opetettava asia voidaan visualisoida paremmin ja selkeämmin, koska aktiivitaululla voidaan hyödyntää animaatioita ja liikuttaa objekteja
Opiskelijoiden huomio saadaan pysymään pidempään opetettavassa asiassa
Olemassa olevia materiaaleja voidaan käyttää useita kertoja ja niitä voidaan muokata helposti
Opiskelijat osallistuvat helpommin ja aktiivisemmin opetustilanteeseen
Aktiivitaululla tuotettu materiaali voidaan tallentaa aktiivitaulusta suoraan ja jakaa internetin kautta opiskelijoille
Lisäksi saadaan varmaan aktivoitua vieläkin enemmän kinesteettisesti oppivia opiskelijoita. Tästä täytyy hakea tutkimustietoa myöhemmin, kunhan vuorovaikutteisten pintojen opetuskäytöstä saadaan enemmän kokemuksia.
Google Apps for Education (GAFE)
Google näkyi tänä vuonna messuilla hyvin. Esitykset joissa käsiteltiin Googlen työkalujen opetuskäyttöä olivat aina tupaten täynnä. Mielenkiintoa selvästi näitä ratkaisuja kohtaan oli ja en lainkaan ihmettele, sillä hyvin kevyitä ja nopeita nämä ratkaisut ovatkin. Raskaampaan tietojenkäsittelyyn on varmasti parempiakin ratkaisuja, mutta opetuskäytön näkökulmasta oleellisempaa voikin tulevaisuudessa olla se, että osaa toimia verkossa yhdessä muiden kanssa opiskelutehtäviä tehden.
Google Chromebookit
Googlen ChromeOS alkaa pikkuhiljaa lunastamaan lupauksiaan, joita se vuonna 2008 julkaistun Chrome-selaimen yhteydessä lanseerasi. Verkkoa hyödyntävä kevyt käyttöjärjestelmä höystettynä jämäkällä raudalla vaikuttaa erittäin lupaavalta vaihtoehdolta esimerkiksi opetustilanteisiin, joissa oleellisempaa on tiedon (yhteinen) prosessointi kuin laitteen suoritusteho ja erikseen asennettavat ohjelmat.
Lisätty todellisuus Aurasmalla
Lisätyn todellisuuden sovellukset alkavat pikkuhiljaa yleistyä. Olemme jo tehneet aikanaan kokeiluja lisätyn todellisuuden opetuskäyttöön liittyen, lisätyssä todellisuudessa on paljon mielenkiintoista opetuskäytönkin kannalta, mutta sisällöntuottaminen on vielä tällä hetkellä aika vaikeaa. Kuuntelin opettaja James Pollockin (Teesside High School) puheenvuoron, joka oli hyödyntänyt Aurasmaa opetuksessaan. Opettaja oli luonut paljon sisältöä Aurasma-kanavalleen. Auroihin oli rakennettu polkuja sen mukaan, miten opiskelija edistyi asiaan perehtymisessä, tämä oli toteutettu linkeillä ja Google -dokumenteilla. Uutena tietona minulle oli sisällöntuotantoon hyödynnetty Aurasma Studio. Aurasma Studio antaakin enemmän mahdollisuuksia sisällöntuottamiseen, Aurasma-appsilla sisällöntuottaminen on huomattavasti rajatumpaa.
Mobiililaitteiden lataaminen
Kun mobiililaitteet yleistyvät oppilaitoksissa, tulee kysymykseen myös niiden lataaminen. Leballa on mainioita mobiililaitelaatikoita, mutta tulevaisuudessa luokassa voisi olla mobiililaitteille latauspisteitä. Kuvassa Cambrionixin ratkaisu, jossa yhdestä ”härpäkkeestä” saa virtaa useille yleisimmille mobiilaitteille.
3D-tulostaminen (materiaalia lisäävä valmistus)
3D-tulostaminen näkyi BETT-messuilla lähinnä tulostinkauppiaiden osastoilla. Pedagogista soveltamista tälle teknologialle ei vielä näkynyt. Tulevaisuudessa 3D-tulostaminen voi muuttaa useita teollisuudenaloja. Asiasta lisätietoa löytyy esimerkiksi eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportista Suomen 100 uutta mahdollisuutta (PDF). Kävimme tutustumassa myös Science Museumin ”3D printing the future” -näyttelyyn, jossa oli esillä yli 600 3D-tulostettua kappaletta.
”Over 5.5 million people have already been treated using 3D printed medical parts. We are all unique individuals. Our medical needs are unique too. Today medical specialists are harnessing the power of 3D printing to create custom-made implants. In future medics might print bespoke treatments made with biological materials, drugs and living human cells How can 3D printed medical parts help to heal you?”
”An industrial printer formed this car engine part from stainless steel. Like the industrial polymer printer, it uses a high-energy laser to fuse powder together and build up an object layer by layer. This is one of the priciest 3D printers. But it can make more efficient parts that will save energy and money over their life span. Any unused metal powder can be recycled”
Paljon uutta näkökulmaa
Mitä lopulta jäi käteen? Erilaista teknologiaa on paljon tarjolla, mutta toisaalta isompaan kontekstiin sitoen täytyy pohtia, mitkä näistä teknologioista ovat missäkin vaiheessa sovellettavissa aidosti oppimista tukeviksi. Uusien teknologia- ja opetusratkaisujen kanssa tullaan aina siihen ”menneisyyden painolasti” -kysymykseen, jossa on mietittävä nykyisiä olemassaolevia ratkaisuja suhteessa uusiin – tuovatko ne aidosti jotain uutta vai voisiko näitä ratkaisuja kokeilla ensin pienesti ja sen jälkeen positiivisten tulosten kautta vasta hankkia niitä enemmän?
Aikuislukiossa ja yv-valinnaisia opettava luonnontieteiden opettaja pääsi ensikertalaisena mukaan Lontoossa 21. – 25.1.14 pidettäville BETT-messuille. Opetusteknologian suurtapahtuma oheisvierailuineen oli vaikuttava kokemus. Reissun tavoitteena oli löytää tulevan Harjun Lyseon lukion suunnitteluun ne parhaat ideat. Ja tietenkin saada mahdollisimman paljon myös omaan opetukseen.
Ensimmäisenä vaikutuksen teki Bett-areenan seinä. Bett-areenan ulkopuolella oli kysymys yleisölle, mitä koulu on 30 vuoden kuluttua. Yleisö vastasi keltaisille lapuille ja ammattipiirtäjät visualisoivat seinään vierailijoiden ajatukset. Seinä herätti ajatuksen, että tällainen kiiltävän valkoinen seinä olisi loistava lisä tulevaan Harjulle suunniteltavaan Lyseoonkin. Tämä ajatus vain vahvistui Bohuntin kouluvierailulla perjantaina. Koululla meille esiteltiin monikäyttöistä luokkatilaa, jossa seinä oli toteutettu maalaamalla. On kuulemma niin opettajien kun oppilaidenkin suosiossa, kun taulutila ei lopu kesken.
Kari Rajala selvitti myös millä maalilla seinän voisi toteuttaa Suomessa: ”Seinästä valkotaulu” .
Kouluvierailulla ja messuilla vahvasti oli näkyvissä kalustuksessa muunneltavuus. Kolmion muotoiset pöydät, pyörät, pinottavuus, säkkituolit yms. tekivät tiloista mielenkiintoiset ja monikäyttöiset. Kuuntelin myös esityksen ”Increasing student engagement throught innovative classroom design” mikä käsitteli aihetta. Yhtenä ratkaisuna siinä esiteltiin matematiikan tunnilla käytettäviä pöytiä, joiden kyljessä oli oppilaan omat noin pulpettipinnan kokoiset valkotaulut, jotka voitiin käyttää myös näkösuojina koetilanteissa. ”Sähköttömät tabletit”!
Teknologia oli tietenkin messuilla pääroolissa. Kiinnostavimpia ideoita olivat älytaulujen ja tykkien sijoittelu eri tavalla kuin aiemmin. Epsonin taulut olivat kuin maalaustelineet tai pöydät. Parissa paikkaa heijastuspintana toimi lattia. Tablettilaitteille myytiin säilytysvaunuja, erilaisia suojakuoria ja telineitä. Näitä toki saa Suomestakin, mutta useaan vierailijaan silti teki vaikutuksen mm. Griffinin tarjoama AirStrap, joka mahdollistaa puhujan paremman liikkuvuuden iPad kädessä. Survivor-kuoret taas estävät laitteen hajoamisen, vaikka sen tipauttaisi rinnan korkeudelta.
Tabletteja ja erilaisia pilviratkaisuja hyödynnettiin opetuksessa monin tavoin, joten niiden näkisin lisääntyvän voimakkaasti kouluissamme. Kuuminta uutta oli myös Challange-Based learning, joka on sukua ongelmalähtöiselle oppimiselle. Myös tämän ideologian toteutukseen uudet it-ratkaisut tuovat tukea.
Bohuntissa osallistuin meille vierailijoille järjestetylle kemiantunnille, jossa hyödynnettiin tabletteja, google driveä, ja langatonta sensoria. Kari Rajala kirjoitti tunnista blogiinsa otsikolla ”Opettajat opiskelemassa kemiaa iPadien kanssa”. Ensiksi tunnilla demonstroitiin alkali- ja maa-alkalimetallien reaktiivisuutta. Olen tätä itsekin usein demonnut (vinkkinä mikäli et itse ennätä demoamaan, niin Myytinmurtajien jaksoista löytyy pätkä, jossa käytetään näitä metalleja sellaisia ainemääriä, että kokeet suoritetaan pommiryhmän valvonnassa). Nyt dokumenttikameran demonstraatiossa korvasivat iPad ja Applen musta laatikko. Osa suomalaisista kiinnitti huomiota työturvallisuuteen luokassa (ei vetokaappia eikä suojalaseja). Samaa työtä olen nähnyt Norssilla tehtävän oppilastyönä, joten itse moittisin ainoastaan suojalasien puutetta. Toivoakseni emme olleet kuitenkaan kemian luokassa vaan teknisen työn tilassa, koska välineet kannettiin tilaan jostain muualta.
Pääsimme tekemään itse toisen työn, jossa tutkittiin eksotermisiä (lämpöä vapauttavia) reaktioita. Toteutuksessa voin kehua tulosten näkymistä heti kuvaajana iPadilla mitattaessa lämpötilasensorilla. Padit lisäsivät myös oppilaiden mielenkiintoa työhön. Perinteisesti työn toteuttamalla tavalliset lämpömittarit taas tuovat työhön selkeyttä ja toimintavarmuutta. Meidän ryhmältä jäi ohjeet kuulematta, kun keskityimme laiteteknisiin ongelmiin.
Messuilla näin muitakin mielenkiintoisia tapoja käyttää tabletteja mittaamisessa. Kemian luokassa nostaisin tabletit pois pöydiltä, jotteivät ne vahingossa saa roiskeita.
