Arkistot kuukauden mukaan: huhtikuu 2013

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Suomessa muuta Eurooppaa jäljessä

EU:n komissio on saanut valmiiksi Liegen yliopistolta ja European Schoolnet (EUN) -verkostolta tilaamansa laajan tutkimuksen tieto- ja viestintätekniikan käytöstä Euroopan kouluissa (Survey of Schools: ICT in Education). Hankkeessa selvitettiin koulujen varustelutasoa, tieto- ja viestintätekniikan käyttökohteita ja määriä sekä käyttäjien asenteita ja osaamista.

Suomalaiset koulut ovat tietotekniseltä varustukseltaan Euroopan huipputasoa, mutta tieto- ja viestintätekniikan aktiivinen opetuskäyttö ja osaamisen kehittäminen ovat jääneet muista maista selvästi jälkeen.

Suomalaisen koulun isot haasteet ovat:

  • Oppilaidemme mielestä laitteiden käyttö suomalaiskouluissa (kaikki koulutasot) on heikkoa ja olemme euroopan tasolla viimeisten joukossa.
  • Oppilaiden työskentelymahdollisuuksiin eniten vaikuttavien laitteiden eli kannettavien, tablettitietokoneiden ja kiinteiden työasemien määrässä  Suomi on hädin tuskin keskitasolla, niiden käytön määrässä tilaston viimeinen.
  • Perusasteen lisäksi lukion ja ammatillisten opettajien luottamus  omiin tietoteknisiin taitoihinsa on alle keskitason. Suurimpana esteenä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytölle suomalaiset opettajat pitävät pedagogisia syitä, kuten hyvien mallien puuttumista, vähäistä täydennyskoulutusta ja digitaalisten oppimateriaalien puutetta. Täydennyskoulutukseen osallistuneiden opettajien määrä kahden edellisen vuoden aikana onkin Suomessa Euroopan alhaisimpia.

Teknologian käyttö lisääntyy koko ajan. Tulevaisuuden kansalainen ja hyvä työntekijä on myös sujuva teknologian soveltaja. Mutta miten ihmeessä meidän koululaisistamme tulee sujuvia soveltajia, jos

  • Lapsemme lähinnä viihdekäyttävät teknologiaa oppimiskäytön sijaan. Tutkimuksen mukaan suomalaisten oppilaiden tietotekniikan käyttö vapaa-aikana on Suomessa yleisempää kuin muissa maissa, vaikka sen koulukäyttö on vähäistä.
  • Opettajilta puuttuu taitoja ja oikeanlaiset välineet ottaa teknologiaa käyttöön innostavasti oppijoiden kanssa.

Nyt tarvitaan kaikilla tasoilla opetussuunnitelmien syvempää tarkastelua teknologian opetuskäytön implementoinnin näkökulmasta, koulutusta ja pedagogis-teknistä tukea jotta ymmärrys laitteiden opetuskäytön mahdollisuuksista voi lähteä kasvamaan, sekä huolella mietittyjä, opetukseen oikeasti sopivia (mobiileja) laitteita opettajille ja oppilasryhmille.

Hienoa on, että vaikka opettajat ovat muuten epävarmoja osaamisestaan, he luottavat sosiaalisen median käyttötaitoihinsa, ja oppilaat puolestaan luottavat internetin turvallisuuteen ja sosiaalisen median osaamiseensa. Avoimet oppimisympäristöt ovat tulevaisuuden suunta, ja siihen luottamusta onneksi löytyy.

Lue lisää: OPH:n uutiskirje ja ESSIE 2013-tutkimus

 

 

 

ITK-päivien satoa

Viime viikolla järjestetyt ITK-päivät olivat taas onnistuneet keräämään yli 1600 opetusalan toimijaa / kehittäjää yhden katon alle. Tapahtuma on erittäin mukava, mutta aika hektinen, sillä joka puolella tapahtumaa tapahtuu koko ajan ja kaikkea suunnittelemaansa ei ehdikään seuraamaan.

Optiman uusia ominaisuuksia

Osallistuin keskiviikkona Discendum Oy:n järjestämään Optima akatemiaan. Uusia ominaisuuksia Optimassa on mm. videochat ja uudistettu kooste-objekti. Videochat on ihan mielenkiintoinen videoneuvottelutyökalu, joka tarjoaa webbipohjaisen videoneuvottelun perusominaisuudet. Käytössämme oleva Adobe Connect tarjoaa enemmän ominaisuuksia, mutta videochattiakin toki voi käyttää. Kokeilkaa, ainakin uusisssa työtiloissa videochat -objekti löytyy suoraan. Vanhoihinkin sen saa aktivoitua lähestymällä Optiman pääkäyttäjää tukipyynnöllä.

Kooste-objekti vaikuttaa ihan hyvältä päivityksen jälkeen. Kooste-objektilla voidaan kasata useampia objekteja yhteen sivuun eri lohkoihin. Eli käytännössä voit tehdä opintojaksollesi etusivun, jossa sisältö vaihtuu dynaamisesti. Lohkoihin voi tuoda materiaalia esimerkiksi Google Drivestä, Slidesharesta, Twitteristä tai Youtubesta. Ohjeet objektin käyttöön löytyvät esimerkiksi täältä.

Optima akatemiassa oli myös työpajaosuus, jossa saimme pohtia uusia kehitysideoita Optimaan. Optimaa tullaan jatkossa kehittämään mobiililaitteet huomioivaan suuntaan.

Asentajakilta: ”kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja video vielä enemmän!”

Asentajakilta Petri Hanhilammi
Petri Hanhilammi esittelee asentakillan toimintaa.

Torstaina ja perjantaina osallistuin useisiin foorumiesityksiin, joista parhaiten mieleeni jäivät Kiltakoulut-toimintamallin esitykset torstaina ja perjantaina. Alunperin Jari Välkkysen (Koulutuskeskus Tavastia) kehittämä toimintamalli tarjoaa tieto- ja viestintätekniikan ja sosiaalisen median työvälineille hyviä käyttötapoja ammatillisen koulutuksen konkreettiseen tekemiseen pedagogiikkaa unohtamatta. Kiltakoulut-toimintamalli on levinnyt useisiin oppilaitoksiin ja erityisen innostava esitys oli Tapio Hanhilammilla ja Petri Jämingillä Tredusta. He ovat aloittaneet kiltakoulut-toimintamallilla viime syksynä. Löysin Youtubesta koko esityksenkin, joten annetaan videon kertoa enemmän.
 

 

Aktiivitaulut ammatillisessa koulutuksessa

Perjantaiaamuna kävin pitämässä foorumiesityksen aktiivitauluista ammatillisessa koulutuksessa yhdessä Jarmo Nevalan kanssa. Yleisöä tuli paikalle ihan mukavasti, vaikka kyseessä olikin perjantaiaamun ensimmäinen esitys. Esityksen diat löytyvät tästä alta.

Esityksen pääpointtina se, että aktiivitaulut toimivat ihan OK kuvia ja multimediaa hyödyntävässä opetuksessa, suurin potentiaali aktiivitauluissa olisi opiskelijoita osallistavassa opetustyylissä. Aika harva opettaja oli päästänyt opiskelijoita käyttämään aktiivitauluja, vaikka silloin niistä aletaan vasta saamaan suurempaa hyötyä irti. Samalla tavoin aktiivitaulujen hyödyntäminen esimerkiksi prosessilla ”dokumenttikameran kuvan kaappaaminen aktiivitaululle jatkotyöstettäväksi” ja sen jälkeen ”materiaalin jakaminen verkko-oppimisympäristöön opiskelijoiden kertausta ja jatkotyöstöä varten” oli suhteellisen vähäistä. Aihe vaikutti kuitenkin kiinnostavalta yleisön lisäkysymyksistä päätellen. Tulevaisuudessa aktiivitaulut kehittyvät kuitenkin helposti liikuteltavaan ja kevyempään suuntaan. Esimerkiksi mobiililaitteilta kuvan siirtäminen videotykille tuntui olevan yleisön mielestä tärkeää ja samaa mieltä olen toki itsekin. 🙂

Esitysten välillä käytävillä ihmisiä riitti miltei ruuhkaksi asti.
Esitysten välillä käytävillä ihmisiä riitti miltei ruuhkaksi asti.

Kokonaisuutena ITK-päivät oli taas kerran mukava tapahtuma, ensi vuonna ITK-päivät järjestetään 9.-11.4.2014.

//Henry

 

Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2013 -konferenssi

ITK

Ensi viikolla 10.-12.4.2013 Hämeenlinnassa järjestetään perinteinen Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi. Suomen suurin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön keskittyvä tapahtuma tarjoaa näköalapaikan uusimpiin opetusteknologioihin ja ennenkaikkea niiden järkevään pedagogiseen soveltamiseen.

Jyväskylästä tapahtumaan on taas lähdössä väkeä niin meiltä koulutuskuntayhtymästä kuin muistakin Jyväskylän koulutusorganisaatiosta. Koulutuskuntayhtymästä aktiivisimpina osallistujina mainittakoon kehittäjät, hanketyötä tekevät kehittäjäopettajat ja eTutorit (opetuksen tvt-asioissa kollegoita auttavat opettajat).

Vaikka ilmoittautuminen konferenssiin on jo verkossa suljettu, on ilmoittautuminen paikan päällä vielä mahdollista. Eli jos tapahtuma kiinnostaa ja aikataulut täsmäävät, vielä ei ole liian myöhäistä.

Tulevista tapahtumista kalenteriin kannattaa laittaa Opetushallituksen järjestämä valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät. Tämä tapahtuma järjestetään yleensä joulukuun alkupuolella, tarkempaa tietoa on tulossa myöhemmin.

//Henry