Kaikki kirjoittajan Sanna Nevala artikkelit

Ajatuksia BETT-messuilta – vuosi 2016

merkitLontoossa järjestettävät BETT-messut on maailman suurin oppimisteknologiatapahtuma. Tapahtumaan kuuluu laaja näyttely, kymmeniä rinnakkaisia esityksiä, opetusalan seminaareja ja muita oheistapahtumia, kuten kouluvierailuita ja Applen seminaari. Osaan tapahtumista pitää muistaa ilmoittautua hyvissä ajoin ennen matkaa, koska ne ovat suosittuja. Suomalaisia osallistuu vuosittain messuille noin 400-500 henkeä. Itse pääsin reissuun Jyväskylän lukiokoulutuksesta Ilona IT:n järjestämälle ryhmämatkalle tavoitteenani tuoda repullinen ideoita takaisin Jyväskylään.

AppleKeskiviikkona osallistuin Apple summittiin, jota monet kollegat olivat aiempina vuosina kehuneet. Tilaisuus ei pettänyt odotuksiani. Ilmoittautumisen yhteydessä jokainen osallistuja sai käteensä iPadin, johon oli räätälöity juuri kunkin ihmisen päivän ohjelma. Paikalla oli todella paljon avustajia, jotka ohjasivat ihmisiä oikeisiin tiloihin ja myös katsoivat, että istuin rivit pääsalissa täytettiin järjestelmällisesti. Päivä tarjosi kaikille yhteisiä Key note puheita isossa salissa sekä kaksi ”break out” -sessiota, joihin oli ilmoittauduttu etukäteen. Itse olin ilmoittautunut sessioihin A Woodland Walk (Science, Technology and Mathematics) ja Physical and Virtual Infrastructure.

Näistä jälkimmäinen esitys oli kuin räätälöity matkan tavoitteita varten. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on rakentamassa uusia tiloja Lyseon lukiolle ja Schildtin lukiolle. Itse olen ollut aikuislukion edustajana suunnittelemassa Lyseon tiloja, joissa siis Aikuislukiokin iltaisin työskentelee. Pajassa vahvistui ajatus: rakentamalla uusi koulu, voimme tehdä oppimisympäristöjä, jotka sopivat oppilaille ja uusiin opetusmenetelmiin. Perinteisestä opettajajohtoisesta opetuksesta pois siirryttäessä ei kannata enää tehdä luokkia, joissa pulpetit ovat järjestetty riveissä kohti opettajan pöytää. Nyt tiloilta vaaditaan muuntautuvuutta eri oppimisvyöhykkeiksi, joita ovat: ohjeiden anto, keskustelu, hiljainen työskentely, projektityötila. Näitä yhdistävänä tekijänä on IT, jonka avulla oppiminen voi tapahtua missä paikassa vain.

Mutta kuinka sitten luoda erilaisia tiloja, joita opettaja voi hyödyntää sujuvasti kurssilla? Yhtä ryhmää kohti tuskin voidaan varata neljää eri luokkaa. Ratkaisuina voi olla esimerkiksi käytävätilojen hyödyntäminen avattavilla tai lasisilla seinillä. Tällöin luokkatila laajenee tarvittaessa ja pienryhmätyötä voi hetkeksi siirtyä tekemään rauhallisempaan sopukkaan.  Liikuteltavat kalusteet ja av-tekniikka tekevät luokista muunneltavia. Myös erilaisia tilanjakajia voi käyttää luokan sisällä tarvittaessa. Toisaalta kehittyneet tilanvarausjärjestelmät voivat tulevaisuudessa mahdollistaa myös luokan vaihtamisen nykyistä helpommin tunnista toiseen, jolloin eri tilat voidaan suunnitella erilaisiksi. Lisäksi opettajille tarvitaan työjärjestyksiin ”create and innovate” aikaa, jotta uusi pedagogiikka ja hyväksi koetut käytänteet tulevat otetuksi käyttöön.

matematiikkaMessuilla tuli kierreltyä tänä vuonna vähemmän kuin ensimmäisellä käynnillä kaksi vuotta sitten. Nyt opas oli käännetty hiirenkorville ja tuli suunnistettua kuuntelemaan mielenkiintoisimpia puhujia. Kävin kuuntelemassa paneelikeskustelun mikä tekee verkko-opetuksesta menestyksekkään, Jo Boalerin esityksen matematiikan vallankumouksesta sekä englantilaisen näkemyksen arvioinnin uudistamisesta (esityksessä keskityttiin lähinnä arvioimaan opettajia, mutta vaihtamalla mielessään opettajat oppilaiksi, niin puhe kuulosti samansuuntaiselta kuin mitä Suomessa käytävä arviointikeskustelu).

Microsoftin työpajoja istuimme kuuntelemassa monta peräkkäin. Onenote, sway ja uutuudet, kuten forms ovat nyt tutumpia kuin ennen. Microsoftin piste oli huomiota herättävän keskeisellä paikalla. Microsoft hakeekin entistä vahvempaa jalansijaa opetuspuolella: tapahtumassa julkaistiin Minecraft Education Edition ja kaiken kaikkiaan koodaus oli runsain mitoin esillä. Muun muassa erilaisia robotiikkasarjoja oli tarjolla todella paljon. Koska koodaus on ensi syksynä tulossa peruskouluihin uuden opsin myötä ryminällä, niin moni suomalainen varmasti innostui näkemästään.

Muita paikan päällä havaittavia trendejä olivat:videointi

  • Interaktiiviset ja ryhmätyöskentelyn mahdollistavat teknologiat (aktiivilattiat, kosketuspinnat, interaktiiviset tilat).
  • 3D-tulostus on edelleen pinnalla, mutta ei enää herättänyt yhtä suurta ihastusta kuin kaksi vuotta sitten.
  • Oppijat aktiivisessa roolissa: “Let the learners lead!” Opettajat siiepsonrtyvät ohjaajan rooliin ja oppijat ottavat aktiivisesti vastuun omasta oppimisestaan. Oppimisessa tärkeää myös  opiskelijoiden omat mielenkiinnonkohteet ja yksilöllisyys.
  • Sosiaalisen median käyttö opetuksessa ja sisällön aktiivinen tuottaminen ja jakaminen.

Löysin esimerkkejä monista sovelluksista, joita haluan vähitellen testata omassa työssäni.

  • TES esitteli kuinka voi luoda oppimiskokonaisuuden 5 minuutissa käyttämällä Blendspacea (www.tes.com/lessons). Kyseessä oli siis helppo tapa koostaa kokonaisuus pudottamalla ruutuihin osasia, joista tunti koostuu (siis esim. videoita, esitysgrafiikkaa, linkkejä jne). Voi myös tehdä kysymyslomakkeita, joiden tuloksia sovellus käsittelee.
  • Moodle oli verkko-oppimisympäristönä esillä monessakin paikassa. Itse olen aloittamassa työstämään moodleen osana Omalle polulle korkeakouluun hanketta kemian kurssia, jota tarjotaan lukiolaisille ja joka on osa yliopiston kemian perusopintoja. Luin  tästä matkablogista  integraatiopalikasta moodlen ja office365 välille. Palikan avulla saa moodlen laskemaan arviointeihin o365:ssä annetut pisteet. Hyvä tietää, että tällainen löytyy.
  • Kemiaan löytyi taas yksi paikka lisää hakea materiaaleja: http://www.rsc.org/learn-chemistry

vaunuPäivät reissussa olivat tiiviitä. Keskiviikkoiltana Ilona IT:n iltaseminaarin jälkeen piipahdimme Mondon top 10 nähtävyyksien joukkoon lukeutuvassa Princess Louise pubissa, torstaina matkasimme messuilta poispäin Emirates Air Line köysiradalla, josta on upeat näköalat O2 Arenan yli. Torstai-iltana kävimme katsomassa Leijonakuningas –musikaalin ja perjantaina piipahdimme vielä Baker Streetillä. Yhteistä näille kaikille oli niissä aistittava tunnelma –joissakin historian havina, osassa vain mahtava maisema. Toivon, että kun uudet lukiomme tilat valmistuvat, niin myös noissa paikoissa olisi sitä jotain, mikä vetää uusia opiskelijoita puoleensa ja saa viihtymään. Toisaalta, kuten after Bett- jälkeisissä pohdinnoissa kouluvierailulla ollut kollega Leena Hiltunen kertoi: ”Vaatimattomatkaan puitteet eivät saa estää olemasta ylpeitä saavutuksistaan. Esimerkiksi Bohuntissa nurkissa näkyi aika paljon ajan patinaa, mutta seinät olivat täynnä kertomuksia onnistumisista. Ja jotain sekin kertoo, että sadat vierailijat ympäri maailmaa tulevat tähän kouluun kuulemaan, miten koulussa opetetaan ja opitaan.”

PS. Lisää Jyväskyläläisten matkasta voit lukea BYODroid Blogista Juhani Takkisen kirjoittamana.

Ajatuksia BETT-messuilta Lontoosta

image_3Aikuislukiossa ja yv-valinnaisia opettava luonnontieteiden opettaja pääsi ensikertalaisena mukaan Lontoossa 21. – 25.1.14 pidettäville BETT-messuille. Opetusteknologian suurtapahtuma oheisvierailuineen oli vaikuttava kokemus. Reissun tavoitteena oli löytää tulevan Harjun Lyseon lukion suunnitteluun ne parhaat ideat. Ja tietenkin saada mahdollisimman paljon myös omaan opetukseen.

Ensimmäisenä vaikutuksen teki Bett-areenan seinä. Bett-areenan ulkopuolella oli kysymys yleisölle, mitä koulu on 30 vuoden kuluttua. Yleisö vastasi keltaisille lapuille ja ammattipiirtäjät visualisoivat seinään vierailijoiden ajatukset. Seinä herätti ajatuksen, että tällainen kiiltävän valkoinen seinä olisi loistava lisä tulevaan Harjulle suunniteltavaan Lyseoonkin. Tämä ajatus vain vahvistui Bohuntin kouluvierailulla perjantaina. Koululla meille esiteltiin monikäyttöistä luokkatilaa, jossa seinä oli toteutettu maalaamalla. On kuulemma niin opettajien kun oppilaidenkin suosiossa, kun taulutila ei lopu kesken.

Turku raportoi ansiokkaasti BETT-opetustapahtumasta blogeissaan. Voit lukea Bett-areenasta lisää postauksesta ”Millainen on koulu 30-vuoden kuluttua”.  

Luokkatilasta lisää:  ”Mietitään myös luokkatilat uusiksi”. 

Kari Rajala selvitti myös millä maalilla seinän voisi toteuttaa Suomessa: ”Seinästä valkotaulu” .

alytauluKouluvierailulla ja messuilla vahvasti oli näkyvissä kalustuksessa muunneltavuus. Kolmion muotoiset pöydät, pyörät, pinottavuus, säkkituolit yms. tekivät tiloista mielenkiintoiset ja monikäyttöiset. Kuuntelin myös esityksen ”Increasing student engagement throught innovative classroom design” mikä käsitteli aihetta. Yhtenä ratkaisuna siinä esiteltiin matematiikan tunnilla käytettäviä pöytiä, joiden kyljessä oli oppilaan omat noin pulpettipinnan kokoiset valkotaulut, jotka voitiin käyttää myös näkösuojina koetilanteissa. ”Sähköttömät tabletit”!

Jamkin opettajat olivat kuvanneet hyvin kalusteratkaisuja: ”Löytöjä BETT-messuilta” .

Teknologia oli tietenkin messuilla pääroolissa. Kiinnostavimpia ideoita olivat älytaulujen ja tykkien sijoittelu eri tavalla kuin aiemmin. Epsonin taulut olivat kuin maalaustelineet tai pöydät. Parissa paikkaa heijastuspintana toimi lattia. Tablettilaitteille myytiin säilytysvaunuja, erilaisia suojakuoria ja telineitä. Näitä toki saa Suomestakin, mutta useaan vierailijaan silti teki vaikutuksen mm. Griffinin tarjoama AirStrap, joka mahdollistaa puhujan paremman liikkuvuuden iPad kädessä. Survivor-kuoret taas estävät laitteen hajoamisen, vaikka sen tipauttaisi rinnan korkeudelta.

kemiaaTabletteja ja erilaisia pilviratkaisuja hyödynnettiin opetuksessa monin tavoin, joten niiden näkisin lisääntyvän voimakkaasti kouluissamme. Kuuminta uutta oli myös Challange-Based learning, joka on sukua ongelmalähtöiselle oppimiselle. Myös tämän ideologian toteutukseen uudet it-ratkaisut tuovat tukea.

Bohuntissa osallistuin meille vierailijoille järjestetylle kemiantunnille, jossa hyödynnettiin tabletteja, google driveä, ja langatonta sensoria.  Kari Rajala kirjoitti tunnista blogiinsa otsikolla ”Opettajat opiskelemassa kemiaa iPadien kanssa”. Ensiksi tunnilla demonstroitiin alkali- ja maa-alkalimetallien reaktiivisuutta. Olen tätä itsekin usein demonnut  (vinkkinä mikäli et itse ennätä demoamaan, niin Myytinmurtajien jaksoista löytyy pätkä, jossa käytetään näitä metalleja sellaisia ainemääriä, että kokeet suoritetaan pommiryhmän valvonnassa).  Nyt dokumenttikameran demonstraatiossa korvasivat iPad ja Applen musta laatikko.  Osa suomalaisista kiinnitti huomiota työturvallisuuteen luokassa (ei vetokaappia eikä suojalaseja). Samaa työtä olen nähnyt Norssilla tehtävän oppilastyönä, joten itse moittisin ainoastaan suojalasien puutetta.  Toivoakseni emme olleet kuitenkaan kemian luokassa vaan teknisen työn tilassa, koska välineet kannettiin tilaan jostain muualta.

vaahtokarkitPääsimme tekemään itse toisen työn, jossa tutkittiin eksotermisiä (lämpöä vapauttavia) reaktioita. Toteutuksessa voin kehua tulosten näkymistä heti kuvaajana iPadilla mitattaessa lämpötilasensorilla. Padit lisäsivät myös oppilaiden mielenkiintoa työhön. Perinteisesti työn toteuttamalla tavalliset lämpömittarit taas tuovat työhön selkeyttä ja toimintavarmuutta. Meidän ryhmältä jäi ohjeet kuulematta, kun keskityimme laiteteknisiin ongelmiin.

Messuilla näin muitakin mielenkiintoisia tapoja käyttää tabletteja mittaamisessa.  Kemian luokassa nostaisin tabletit pois pöydiltä, jotteivät ne vahingossa saa roiskeita.

Terveisin Sanna Ropponen