Jatko-opintovalmiuksien vahvistaminen ammatillisen perustutkinnon aikana Gradia Jyväskylässä
Ammatillinen perustutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Valtioneuvoston koulutuspoliittisessa selonteossa asetetaan tavoite, että vuonna 2030 vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tavoitteeseen pääsemiseksi mm. aloituspaikkoja lisätään. Korkeakoulututkinto parantaa työllistymistä: vuoden päästä valmistumisesta ammatillisen perustutkinnon suorittaneista vuonna 2019 oli töissä 70 %, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista vastaava luku oli 89 %, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 88 %.
Nykyään korkeakouluihin hakeutuu melko pieni määrä ammatillisen väylän kautta ainakin heti valmistumisen jälkeen. Tällä hetkellä ammattikorkeakouluun valituista nuorista vain reilulla neljänneksellä on taustalla ammatillinen perustutkinto, yliopistoihin valituista alle prosentilla. Viime vuosina ammattikorkeakouluun hakeneiden ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden suhteellinen osuus on noussut. Samoin opiskelupaikan saaneiden ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden suhteellinen määrä on noussut, vaikka huomioidaan aloituspaikkojen lisääntyminen. Ammattikorkeakoulujen alojen välillä on melko suuria eroja. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden suhteellinen määrä on suurin terveys- ja hyvinvointialoilla, kasvatusaloilla sekä maa- ja metsätalousaloilla.
Millaisia valmiuksia tarvitaan ammattikorkeakoulussa?
Ammatillisen väylän kautta ammattikorkeakouluun tulleiden opiskeluvalmiudet ovat erilaisia kuin lukioväylän kautta tulleilla. Hankkeiden ja selvitysten perusteella kehittämisen tarvetta on mm. kielitaidossa, matemaattisissa valmiuksissa, akateemisissa taidoissa, teoreettisessa osaamisessa, opiskelutekniikassa, itseohjautuvuudessa sekä kirjallisessa ilmaisussa ja tekstin tuottamisessa. Toisaalta ammatillisen perustutkinnon aikana opiskelija hankkii monenlaisia valmiuksia, jotka edistävät opiskelua ammattikorkeakoulussa. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla opiskelijoilla on usein hyvät valmiudet urasuunnittelussa, työelämävalmiuksissa, vuorovaikutustaidoissa ja ryhmätyöskentelytaidoissa. Valmiuksia lisää se, että jatko-opinnot ovat ammatillisen perustutkinnon alan mukaiset. Opiskeluvalmiudet vaikuttava opiskelun kuormittavuuteen ja opiskeluaikaan.
Ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla opiskelijoilla on usein hyvät valmiudet urasuunnittelussa, työelämävalmiuksissa, vuorovaikutustaidoissa ja ryhmätyöskentelytaidoissa.
Koulutuspoliittisessa selonteossa tuodaan esille, että jatko-opintovalmiuksien lisäämiseksi yhteisten tutkinnon osien osuutta tulisi lisätä tai muilla tavoin parantaa mahdollisuuksia suorittaa joustavammin ja laajemmin yleissivistäviä ja perustaitoja vahvistavia opintoja. Ehdotetaan mm. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen raja-aitojen madaltamista niin, että opintojen aikana tulisi voida nykyistä helpommin yhdistää ammattiin valmistavia ja yleissivistäviä sisältöjä. Jatko-opintovalmiuksien lisääntyminen parantaa usein myös mahdollisuuksia menestyä valintakokeissa.
Erilaisia tapoja saada korkeakoulupaikka
Ammatillisen perustutkinnon opiskelija voi saada opiskelupaikan ammattikorkeakoulusta joko todistusvalinnan tai valintakokeen kautta, mutta muitakin väyliä on.
Todistusvalinta
Yleensä vähintään puolet opiskelupaikoista täytetään todistusvalinnan kautta. Todistusvalinnan pisteytys ei koske kulttuurialaa ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkin koulutusta. Todistusvalinnan kautta valittavien opiskelijoiden määrä kiintiöidään opiskelutaustan perusteella, ja selvästi enemmän paikkoja on jaossa ylioppilastodistuksen perusteella.
Poikkeuksena ovat jotkut monimuotokoulutukset, joissa ammatillisen väylän kautta valitaan suurin osa. Silloin voi olla määriteltynä, mikä edeltävän ammatillisen perustutkinnon on oltava. Todistusvalinnassa voi olla määritelty vähimmäispistemääriä ja kynnysehtoja. Näissä ammattikorkeakoulujen välillä on suuria eroja. Ammatillisesta perustutkinnosta saatava enimmäispistemäärä on 150; maksimissaan 60 pistettä voi saada yhteisistä tutkinnon osista (lasketaan tutkinnon osan osa-alueiden arvosanoista) ja 90 pistettä koko tutkinnon painotetusta keskiarvosta.
Valintakoe
Mikäli opiskelupaikkaa ei saa todistuspisteillä, sen voi saada valintakokeen kautta. AMK-valintakoe on valtakunnallinen, ja siitä on vain muutamia poikkeuksia. Koe koostuu eri osioista, joista päätöksentekotaidot, opetuskieli ja englannin kieli kuuluvat kaikille hakijoille. Muut osiot määräytyvät haetun koulutusalan perusteella (matemaattiset taidot, matemaattis-luonnontieteelliset taidot, eettiset taidot, tunneälytaidot). Valintakokeen kaikista osioista pitää saada hyväksytty suoritus. Kokeen osioiden maksimipistemäärät ja hyväksytyn suorituksen pistemäärä vaihtelevat. Valintakokeessa menestymistä parantaa myös hyvä yleissivistys.
Muut valintaväylät
Myös aiempien korkeakouluopintojen perusteella voi saada tutkinto-opiskelupaikan ns. avoimen väylän perusteella. Valinta toteutetaan pääsääntöisesti korkeakoulukohtaisesti erillishakuna, jossa on hyvin erilaisia käytäntöjä. Yleensä erillishaku on mahdollista vain siihen korkeakouluun, missä avoimen korkeakoulun opinnot on suoritettu. Aloituspaikkamäärät eivät yleensä ole kovin suuria, keskimäärin 4 % tutkinto-opiskelijoista.
Joihinkin korkeakouluopintoihin voi tulla valituksi esimerkiksi valintakurssin (amk) tai näyttöreitin (yliopisto) perusteella; riittävän hyvä menestys opintojaksolla takaa opiskelupaikan. Näitä valintamenettelyjä on käyttänyt muutama korkeakoulu muutamiin koulutuksiin.
Valtioneuvoston koulutuspoliittisen selonteon yhtenä tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä korkeakoulut toteuttavat yhtenäisen digitaalisen palveluympäristön, joka sisältää digiopintotarjonnan molemmilla kansalliskielillä. Sitä voivat hyödyntää kaikki koulutustaustasta, työmarkkina-asemasta ja koulutusasteesta riippumatta. Tämä voi muuttaa erillishaun käytäntöjä.
Ammatillisen perustutkinnon opiskelijoiden jatko-opintovalmisuksia lisäävät mahdollisuudet Gradia Jyväskylässä
Gradia Jyväskylän opiskelijoilla on monenlaisia vaihtoehtoja omien jatko-opintovalmiuksiensa parantamiseksi osana ammatillista perustutkintoa. On tärkeää, että opiskelijat ovat tietoisia eri vaihtoehdoista, kun he tekevät opintojaan koskevia valintoja. Valintoja tehdään monessa vaiheessa: osa näistä jo ennen ammatillisten opintojen alkua tai heti niiden alettua (kahden tutkinnon opinnot), osa viimeisen vuoden opintoja suunniteltaessa.
Kuviossa 1 on kuvattu, mihin opintoihin jatko-opintovalmiuksia parantavia opintoja on mahdollisuus ammatillisen perustutkinnon sisällä sijoittaa.
Yhteiset tutkinnon osan valinnaiset opinnot (YTO-valinnaiset): Kaikkiin tutkintoihin kuuluu 9 osp yhteisten tutkinnon osien valinnaisia opintoja. Valinnaisuutta on mahdollisuus painottaa haluamalleen alueelle. Tarjolla on useita 3 osp:n laajuisia jatko-opintovalmiuksia parantavia opintojaksoja. Näitä opiskellaan yleensä toisena ja / tai kolmantena vuonna.
Kahden tutkinnon opinnot: Kahden tutkinnon opinnot antavat mahdollisuuden laajentaa ja syventää yleissivistystä sekä hankkia jatko-opinnoissa tarvittavia valmiuksia. Kahden tutkinnon opinnoissa lukio-opintoja opiskellaan osana ammatillista perustutkintoa niin, että opiskelija voi suorittaa ylioppilastutkinnon, mutta ei kuitenkaan koko lukion oppimäärää. Opiskeluaika on yleensä kolme vuotta, ja lukio-opintoja opiskellaan sovittuina yhteistoiminta-aikoina ja erillisinä lukiojaksoina. Niiden yhteydessä opiskellaan kaikki YTO-opinnot. Lisäksi suoritetuista lukio-opinnoista tulee yksi tutkinnon osa ammatillisiin valinnaisiin opintoihin, jonka laajuus vaihtelee tutkinnoittain 10–25 osp. Gradia Jyväskylässä valmistuu vuosittain noin sata kahden tutkinnon ylioppilasta. Kahden tutkinnon opinnot antaa hyvät jatko-opintovalmiudet sekä ammattikorkeakouluun että ylipistoon. Opinnot alkavat heti ammatillisten opintojen alussa.
Yksittäiset lukio-opinnot: Yksittäisten lukio-opintojen opiskelu antaa mahdollisuuden lisätä osaamista yksittäisissä aineissa oman mielenkiinnon ja tarpeen mukaan. Opiskelu tapahtuu joko Gradian aikuislukion iltaopintoina tai kahden tutkinnon opinnoissa. Lukio-opintoja voi tehdä myös eGradian verkko-opintoina. Lukio-opintojen opiskelu on mahdollista myös valtakunnallisten nettilukioiden kautta, joiden kustannuksista opiskelija huolehtii itse. Opinnot ovat sijoitettavissa joko yhteisiin tutkinnon osiin tai ammatillisiin valinnaisiin opintoihin.
EduFutura opinnot: EduFutura-opinnoissa on mahdollisuus tutustua korkeakouluopintoihin ja opiskella niitä (Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto). Opiskelija suorittamat korkeakouluopinnot sisällytetään ammatilliseen perustutkintoon. Opintojen laajuus vaihtelee orientoivien opintojen yksittäisistä opintojaksoista jopa 40 opintopisteeseen. Laajojen kokonaisuuksien kautta voi tulla jopa suoraan valituksi tutkinto-opiskelijaksi tai hakea erillisen väylän kautta. Jo suoritetut opinnot huomioidaan korkeakouluopinnoissa. Laajat 40 op korkeakoulupolkuopinnot ovat mahdollisia seuraavilla aloilla: kone- ja tuotantotekniikka, liiketoiminta, logistiikka, matkailu, musiikki, rakennus, ravintola- ja catering, sosiaali- ja terveys, sähkö- ja automaatio, tieto- ja viestintätekniikka. Opinnot alkavat yleensä 2. vuoden alussa. Opinnot sijoittuvat joko yhteisiin tutkinnon osiin tai ammatillisiin opintoihin.
Yrittäjyysopinnot: Omaa osaamista voi kehittää ja laajentaa yrittäjyysopintojen kautta. Opinnot sijoittuvat alasta riippuen yhteisiin tutkinnon osiin tai ammatillisiin opintoihin. Osa opinnoista toteutetaan yhteistyössä EduFuturan ja Yritystehtaan kanssa. Opintojen ajoittuminen vaihtelee.
Kansainvälinen työssäoppiminen: Omaa osaamista voi kehittää ja laajentaa kansainvälisten työssäoppimisjaksojen kautta. Ulkomailla toteutuvan työssäoppimisen laajuus vaihtelee tutkinnoittain, mutta yleensä se kestää kahdeksan viikkoa. Kansainvälinen työssäoppiminen toteutuu yleensä opintojen loppupuolella.
Osa ammatillisen perustutkinnon opiskelijoista kaipaa myös rohkaisua: jatko-opinnot korkeakoulussa on todellinen mahdollisuus.
On tärkeää, että opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadinnassa ja päivittämisessä ohjaavana ajatuksena on opiskelijan urasuunnittelu pitäen sisällään myös mahdolliset jatko-opinnot. Jokaisen tulisi voida tehdä itselle sopivimmat valinnat, ja tähän opiskelija tarvitsee ohjausta. Vaikka opiskelijalla ei vielä olisikaan selkeää ajatusta jatko-opinnoista, on tärkeää miettiä valinnoissa eri vaihtoehtoja monipuolisesti. Opiskelun aikana tehdyillä valinnoilla on vaikutusta mm. jatko-opintovalmiuksiin sekä mahdollisuuksiin menestyä korkeakoulujen valintakokeissa. Osa ammatillisen perustutkinnon opiskelijoista kaipaa myös rohkaisua: jatko-opinnot korkeakoulussa on todellinen mahdollisuus. Omia valmiuksia on mahdollisuus parantaa monin tavoin ammatillisen perustutkinnon aikana.
Jatko-opintovalmiuksien vahvistamispolkuja avasi
Tarja Nykänen, opinto-ohjaaja (Osaajaksi – alla kan!)