Orientoivista opinnoista tukea opintojen alkuun

Osaajaksi – alla kan! -hankkeen yhtenä tavoitteena on kaiken ikäisten oppijoiden perustaitojen ja opiskeluvalmiuksien vahvistaminen. Tätä tukemaan tarvitaan opintojen alussa hyvä perehtyminen opiskeluun.  Myös uuteen ympäristöön ja ihmisiin tutustuminen vaatii aikaa opintojen alussa. Perehdyttämisestä käytettävää käsitettä ei ole virallisesti Gradian sisällä sovittu, joten tässä tekstissä käytetään käsitettä orientaatio-opinnot. 

Tieto opintojen sisällöstä, arjen käytännöistä, säännöistä, ohjeista sekä yksilöllisistä mahdollisuuksista auttaa opiskelijaa kiinnittymään opintoihin ja lisää motivaatiota. Yhteisöllisyyden kokemus helpottaa opintoihin sitoutumista ja ryhmäytymistä. Hyvin toimiva ryhmä on iso voimavara sen jäsenille. 

Kenellä on vastuu orientaatio-opintojen suunnittelusta ja toteutuksesta? Miten niitä käytännössä toteutetaan? Mitä ne pitävät sisällään? Ovatko ne osa perustutkinnon opintoja vai mihin ne kuuluvat tutkinnossa?  

Keväällä 2021 tehtiin kysely orientaatio-opinnoista Gradia Jyväskylän ja Gradia Jämsän opinto-ohjaajille. Vastauksista selviää, että orientoivia opintoja toteutetaan hyvin eri tavoin. Vastuut, sisällöt, laajuus, toteutustavat ja ajoitus vaihtelevat aloittain. Kyselyssä nousi esille tarve kehittää ja yhdenmukaistaa nykyisiä käytäntöjä sekä saada käyttöön valmista perehdytysmateriaalia, jota on mahdollisuus muokata ryhmä- ja alakohtaisesti. Auttaisi ja selkiyttäisi, jos ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmissa olisi niille määritelty paikka. 

Perustaidot osaksi orientaatiota

Perehdytyksessä on tärkeä nostaa esille tutkinnon rakenteen ja palveluiden lisäksi opiskelutaidot ja antaa vinkkejä niihin sekä lisätä valmisuksia niiden kehittämiseen. Varsinkin nuorten kohdalla ohjausta tarvitaan myös elämän arkeen liittyvissä asioissa. 

Opiskelussa tarvittavia perustaitoja ovat esimerkiksi lukutaito, numerotaidot ja elämänhallintataidot. Perustaitoja tarvitaan läpi ammatillisen perustutkinnon niin ammatillisissa kuin yhteisissä tutkinnon osissa. Jokainen opiskelija tarvitsee myös digitaitoja heti opintojensa alussa, ja on tärkeää saada perustaitoihin liittyvää ohjausta alusta lähtien. 

Monissa oppilaitoksissa on käytössä diagnostiset lähtötasotestit (ns. lukitesti ja matikkatesti), jotka opiskelijat tekevät erityisopettajan johdolla. Näillä kartoitetaan erityisen tuen tarpeita. Tarvetta on myös muunlaisille perustaitojen lähtötasokartoituksille. On opiskelijoita, joilla on puutteita toisella asteella tarvittavissa perustaidoissa ilman että on kyse erityisen tuen tarpeista. Ehkä myös tällaiset testit voisivat kuulua orientoiviin opintoihin, jotta opiskelijoille voitaisiin tarjota tukea ja apua heti opintojen alussa. 

Tärkeää suunnittelussa huomioida orientoivien opintojen suhde ammatillisiin opintoihin sekä teemoihin Toiminta digitaalisessa ympäristössä, pakollinen (2 osp) ja Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet, pakollinen (1 osp). Kaksi jälkimmäistä teemaa ovat pakollisia yhteiset tutkinnon osat -opintoja ja ne tulee arvioida numeerisesti. Tulee esimerkiksi sopia, kuuluuko perusdigiasioiden ohjaus orientoiviin opintoihin tai opiskelu- ja urasuunnitteluvalmuksiin, vai alkavatko Toiminta digitaalisessa ympäristössä -teeman opinnot heti opintojen alussa. 

Sisältöjen osalta asiat eivät varmaan lopu kesken. Tärkeää on kuitenkin priorisoida, mitä asioita, millä tavoin ja kuinka paljon aikaa orientointiin sisällytetään, jotta opiskelijoilla on mahdollisuus asiat omaksua. Keskeisimpiin asioihin on mahdollisuus kunkin palata tarpeen mukaan, mikä puoltaa sähköistä ja avointa materiaalia.

Roolit orientaatio-opinnoissa

Orientointi on moniammatillista toimintaa, missä päävastuussa olevat henkilöt tulee sopia. Hoks-ohjaaja (ryhmäohjaaja) on keskeisessä roolissa, ja orientoinnin käytännön päävastuu olisi luontevaa olla hänellä. Orientoivien opintojen aikana päävastuussa olevan henkilön on mahdollisuus saada runsaasti tietoa ryhmän erilaisista opiskelijoista. Alussa hyvä tutustuminen antaa pohjan hyvälle vuorovaikutukselle myös jatkossa. 

Ennakkoon tehty suunnittelu ja valmiit materiaalit auttavat orientaatio-opintojen käytännön toteuttajia. Lisäksi on huolehdittava toteuttajien perehdyttämisestä materiaalin käyttämiseen. Näin varmistetaan, että jokainen opiskelija saa hyvän alun opinnoilleen.  

Hyvä on myös miettiä, kuinka paljon opintoihin orientoitumisesta voidaan vastuuttaa opiskelijoita itseään, vaikka olisikin olemassa hyvää sähköistä materiaalia. Opiskelijoilla tulee olla riittävät taidot sähköisen materiaalin hyödyntämiseen. 

Kaikki opiskelijat eivät ole kovin itseohjautuvia. 

Hoks-ohjaaja tai muu henkilö, joka vastaa orientoinnista, hyötyy selkeästä kokonaiskuvasta, mitä tulee orientaatio-opintoihin. Hyviä kokemuksia on muistilistasta, johon on koottu sisällöllisiä asioita ja mahdollisuuksien mukaan myös tietoa henkilöistä, jotka voivat osallistua perehdyttämiseen. 

Ryhmäyttäminen, niin tärkeää kuin se onkin, ei välttämättä ole kaikille tuttua toimintaa, joten materiaaleissa olisi hyvä olla vinkkipankki, mistä voisi poimia sopivia ideoita ryhmän kanssa toimimiseen. Ryhmäytymisessä opiskelijoilla on mahdollisuus nähdä koulun henkilökuntaa myös vähän toisenlaisessa roolissa ja ottaa oma paikkansa osana opiskelijajoukkoa.  

Orientaatio-opintoja tarvitaan. Osaajaksi – alla kan! -hankkeessa kehitetään Gradian sisällä yhteistyössä Pitävää ohjausta –hankkeen kanssa koko Gradian ammatillisia perustutkintoja palvelevaa orientaatiomateriaalia.

Kysy lisää: Anne Tikkanen (anne.tikkanen@gradia.fi) tai Anne-Mari Landén (anne-mari.landen@gradia.fi).  

Tarja Nykänen ja Anne Tikkanen