ohjausosaaminen arkistot

Hankkeen kevätkuulumisia

Kirjoitan uutena projektipäällikkönä kevään kuulumisia. Olen ehtinyt pidellä OHTO+-hankkeen lankoja käsissäni pari kuukautta. Hyppääminen hankkeen puikkoihin tapahtui nopeasti, ja niin eteni myös kevät sen jälkeen.

OHTO+ on tuottanut kevään aikana webinaareja ja yhteiskehittämisen työpajoja. Maaliskuussa kohtasimme vertaisoppimisen työpajassa tutkien virtuaalitodellisuutta ohjauksen työkaluna ja pohdimme, kuka yhteiskunnassa rakentaa tulevaisuutta. Tuotiin esille tekniikan käyttämisen haasteita ja sen myötä todettiin, että myös he ja me, jotka emme ole tekniikan edelläkävijöitä, rakennamme tulevaisuuttamme.

Huhtikuussa webinaarimme ja työpajamme keskittyivät aivoergonomiaan ja digitaaliseen hyvinvointiin. Keskustelimme vuorovaikutuksesta verkossa, digiähkystä ja etsimme keinoja palautua digitaalisesta kuormasta. Nostaisin vielä mietintämyssyyn ajatuksen vireystilan huomioimisesta. Miten ymmärtäisimme, miksi toinen ei juuri sillä hetkellä ole vastaanottavainen? Miten voi helpottaa digiähkystä kuormittuneen vuorovaikutustilannetta verkossa?

Olemme hankkeessa keskittyneet ohjaajien työn tehostamiseen digitaalisten työvälineiden ja verkkotyöskentelyn näkökulmasta. Parin viime vuoden aikana digitaalisuus on noussut tärkeäksi opiskelijoiden ja hakijoiden saavuttamisessa. Toukokuussa pääsimme pilotoimaan hankkeessa kehitettyä ohjaajan itsearviointityökalua, jonka avulla omaa digitaalisen ohjaamisen osaamista voi arvioida ja pohtia. Olemme hankkeen aikana todenneet moneen otteeseen, että tekniikka on työväline, ja ihmisen ja ohjauksen tarpeet eivät muutu teknologian käytön myötä. Niinpä hankkeessa on käsitelty ohjausta monesta näkökulmasta ja tuotettu koulutuksia laajasti vastaamaan ohjauksen osaamisen kehittämisen tarpeita.

Nyt on aika koota tuloksia kokoon. Hankkeen mielenkiintoiset webinaarit ovat edelleen katsottavissa hankkeen kanavalla. Syksyllä hankkeessa on luvassa vielä päätösseminaari torstaina 15.9.2022 otsikolla Digiohjauksen aallonharjalla. Tapahtuma järjestetään verkossa, joten osallistumaan pääsee ympäri Suomen. Ohjelmassa on digitalisaation asiantuntija, tietokirjailija ja biohakkeri Teemu Arinan puheenvuoro, sekä mielenkiintoisia katsauksia digitaalisen ohjauksen teemoihin, paneelikeskustelua ja letkeää väliohjelmaa. Tapahtuman juontaa mentalisti Jose Ahonen. Tapahtumaan ilmoittautuminen aukeaa elokuussa.

Kirjoittaja on hankkeen tuore projektipäällikkö Janniina Määttä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiasta.

tekoÄlykäs ohjaus tarvitsee apua

Ehkä tässä vielä oppii leijumaan bittiavaruudessakin.

Helmikuun 2022 OHTO+ webinaarissa teemana oli tekoäly ja oppimisanalytiikka ohjauksessa. Teeman myötä moni opinto-ohjaaja, kasvatustieteilijä, joutui hyppäämään osaamisvajeensa mustaan aukkoon. Xamkin tutkimuspäällikkö Milja Manninen sai kuitenkin luotua tekoälyyn ja oppimisanalytiikaan johdattelevassa puheenvuorossaan kuulijalle sellaisen tunteen, että ehkä tässä vielä oppii leijumaan bittiavaruudessakin. Ennen kaikkea hän antoi monia hyviä syitä siihen, miksi meidän ohjaajien tulee oppia ymmärtämään ja olla kiinnostuneita algoritmien maailmasta. Yritänkin seuraavassa tehdä ymmärrettäväksi omia oivalluksiani. Kaikki tekstin virheet, joita en todennäköisesti edes huomaa, ovat omia virheitäni.

Aloitetaan alusta eli siitä, mitä tekoäly tarkoittaa. Maailma on tulvillaan tietoa. Tekoälyn avulla informaatiota voidaan käsitellä siten, että sen tekemistä ei tarvitse jatkuvasti avustaa tai valvoa. Algoritmi on ihmisen ohjelmoima yksityiskohtainen ohje siitä, miten tietoa käsitellään, jotta haluttu ongelma voidaan ratkaista. Tekoäly adaptoituu eli oppii toistuvista samankaltaisista tapahtumista mukauttamaan toimintaansa ja toimii jokseenkin siihen suuntaan kuin se on ohjelmoitu. Esimerkiksi oppilaitosten chattibotit on opetettu löytämään usein kysyttyihin kysymyksiin vastauksia ilman, että kukaan ihminen on oikeasti tai reaaliaikaisesti vastaamassa kysymyksiin.

Oppimisanalytiikka puolestaan kerää, mittaa, analysoi ja raportoi tietoa, jota oppijasta on saatu lupa kerätä. Tässä kohtaa vertaan asiaa oman työtietokoneeni käyttöjärjestelmään, joka mm. seuraa kalenteriani ja kertoo säännöllisin väliajoin sähköpostiviestillä, että ”nyt kannattaisi varata aikaa palavereilta keskeytymättömälle työajalle”.

Olen Milja Mannisen kanssa yhtä mieltä siitä, että tekoälyn ja oppimisanalytiikan käyttöön koulumaailmassa ja ohjauksessa liittyy SUURIA eettisiä kysymyksiä. Ensinnäkin, kun ohjauksen tavoitteena on toimijuuden tukeminen, on pohdittava mitä ohjaus on, millaisia prosesseja siinä on ja miten tekoälyä voitaisiin hyödyntää. Millaista ohjausajattelua ja ihmiskäsitystä tekoälyn perustana käytetään? Miten suureen dataan perustuvat tekoälyratkaisut taipuvat huomioimaan yksilölliset prosessit? Mitä lisäarvoa tekoäly tai oppimisanalytiikka tuo tai vie? Miten varmistetaan, että ohjattava on tietoinen ja päätäntävaltainen omaan prosessiinsa ja siitä oppimiseen? Miten varmistetaan prosessin eri vaiheiden läpinäkyvyys? Kenellä on vastuu ohjauksesta?

Näitä perustavanlaatuisia kysymyksiä on paljon, paljon enemmän. Niitä ratkomaan tarvitaan ennen kaikkea ohjausalan osaajia. Lohdullista tässä onkin, että me ohjaajina voimme vaikuttaa tekoälyn oppimiseen, sillä koneet eivät ohjelmoi itse itseään. Ainakaan vielä.

Tutkimuspäällikkö Milja Manninen Xamkista vieraili OHTO+ hankkeen webinaarissa 18.2.2022. Hänen esityksensä pohjalta asiaa pohdiskeli OHTO+ hankkeen asiantuntija Tarja Juurakko-Koskinen, ohjauksen lehtori Tampereen ammattikorkeakoulusta, Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.

Ohjaaja tulevaisuuden mahdollistajana

Ohjaajan perustehtävä ei kuitenkaan tule toivottavasti muuttumaan. Meidän tehtävänämme on tulevaisuudessakin ohjata ohjattavia suuntautumaan tulevaisuuteen mahdollisuutena.

Miltä sinusta kuulostaisi, että jatkossa opiskellaan biosalapoliisiksi, etäkokiksi, peukutusmanageriksi, AI-psykologiksi tai kaupunkiviljelijäksi? Näetkö ne mahdottomina, hassuina, järjettöminä, pelottavina vai kenties mahdollisuuksien urina? Ei ole kovinkaan kauan siitä, kun faktantarkistaja ja somevaikuttaja kuulostivat utopistisilta. Silti heidän ammattikuntansa ovat tärkeä osa tätä päivää. Ohjaajan tehtävä yhteiskunnassamme on vanhaa perua, mutta sekin on kokenut vähintään muodonmuutosta; on opinto-ohjaajia, uraohjaajia, yksilövalmentajia, opintoneuvojia jne. Ja varmasti muutos kaikilla saroilla tulee jatkumaan – tehtävät monimuotoistuvat ja spesifioituvat.

Ohjaajan perustehtävä ei kuitenkaan tule toivottavasti muuttumaan. Meidän tehtävänämme on tulevaisuudessakin ohjata ohjattavia suuntautumaan tulevaisuuteen mahdollisuutena. Haasteena ja samalla myös mahdollisuutena on Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Johanna Ollilan mukaan se, että tulevaisuus ei ole ennalta määrätty, ei ennustettavissa eikä kenenkään hallussa. Jokainen voi vaikuttaa omilla teoillaan ja valinnoillaan. Ohjaaja vaikuttaa oman työnsä ja suhtautumisensa kautta siihen, miten ohjattavat tulevaisuuteen katsovat.

Tulevaisuususkon syntyminen ja kokemus toimijuudesta perustuu siihen, että yksilö kokee olevansa merkityksellinen osa ympäristöään esimerkiksi koulussa, erilaisissa ryhmissä, harrastuksissaan ja perheessään. Lisäksi hänen tekemillään valinnoilla on merkitystä – vähintäänkin hänen omaan tulevaisuuteensa. Tulevaisuususkon synnylle otollinen maaperä löytyy identiteettipohdiskelussa. Siinä ohjaaja, mutta myös vertaiset ovat merkittäviä rinnalla kulkijoita. Tulevaisuususko ei perustu tiedon jakamiseen, vaan on aktiivista uusien näkökulmien luomista ja uskallusta katsoa pidemmälle vaikeidenkin kysymysten äärellä.

Ennen kaikkea ohjaajan tehtävänä on itsekin uskoa tulevaisuuteen ja sitä kautta luoda tilaa vaihtoehtojen näkemiselle, pohdiskella ohjattavien kanssa mahdottomiakin mahdollisuuksia ja kasvattaa valmiuksia kohdata muutoksia.

Tutkimuspäällikkö Johanna Ollila Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta vieraili OHTO+ hankkeen webinaarissa 21.1.2022. Hänen esityksensä pohjalta blogia kirjoitti OHTO+ hankkeen asiantuntija Tarja Juurakko-Koskinen, joka toimii ohjauksen lehtorina Tampereen ammattikorkeakoulussa, Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Tietoturva ja tietosuoja digitaalisessa ohjauksessa

Uudet teknologiat ja sosiaalinen media tarjoavat ohjauspalveluille runsaasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla ne vaativat ohjaajilta uutta osaamista ja asennoitumista.

Digitaalisuus, etätyökalujen käyttö ja verkkokohtaaminen ovat kaikki tulleet osaksi jokaisen opettajan ja ohjaajan työnkuvaa pandemia-ajan arjessa. Tehdyissä kansallisissa kartoituksissa on havaittu, että merkittävä osa oppilaitosten opettajista ja ohjaajista hyppäsi koronajunaan ilman, että digitaalisuutta ja sen ominaispiirteitä erityisesti otettiin huomioon toiminnassa. Toisin sanoen pyrittiin toimimaan digiympäristössä samalla tavalla kuin oltaisiin vielä luokkahuoneissa. Verkon käyttöön ohjauksessa liittyy kuitenkin paljon sellaisia asioita, jotka on jatkossa otettava huomioon. Eräs keskeisimmistä opinto-ohjauksen muutoksista liittyy tietosuojaan ja tietoturvaan.

Tietosuoja ja tietoturva ovat sisäkkäisiä käsitteitä, jotka usein sekoitetaan keskenään. Lyhyesti sanottuna tietosuojan tavoite on rekisteröidyn eli esimerkiksi yksittäisen ohjattavan opiskelijan, jonka tietoja käsitellään, yksityisyyden ja oikeuksien turvaaminen henkilötietoja käsiteltäessä. Tietoturvan tavoitteena puolestaan on suojata kaikkia oppilaitoksen toiminnan kannalta tärkeitä tietoja.

Uudet teknologiat ja sosiaalinen media tarjoavat ohjauspalveluille runsaasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla ne vaativat ohjaajilta uutta osaamista ja asennoitumista. Siinä missä aikaisemmin suuri osa henkilökohtaisista tai ryhmämuotoisista keskusteluista on tapahtunut kasvotusten, on pandemia-aika kasvattanut verkkovälitteistä ohjausta huimasti. Verkon yli tapahtuva videokuvan ja äänen sisältävä ohjaus tuo kuvioon uusia haasteita. Haasteet liittyvät erityisesti siihen, miten syntyvää multimediaa tulee käsitellä, oli se sitten reaaliaikaista tai tallennettua.

Koulutusorganisaatioiden tulisi näin ollen tarjota koulutusta ohjauksen ammattilaisten osaamisen kehittämiseen tietosuoja- ja tietoturvakysymyksissä, kuten EU:n tietosuoja-asetukseen liittyvissä asioissa. Toukokuussa 2018 käyttöön tullut GDPR (General Data Protection Regulation) -asetus tiukensi huomattavasti oppilaitosten henkilötietojen käsittelyn vaatimuksia. Tämä tarkoitti koulujen tietosuojaan liittyvien toimintojen merkittävää uudelleen tarkastelua. Esimerkiksi erilaisten opiskelijoihin liittyvien turhien rekisterien luomiseen tulee kiinnittää huomiota.

Monikanavaisen ohjauksen tulee olla yhdenvertaista ja eettisten periaatteiden mukaista. Merkittävän osan eettisyydestä muodostavat erilaisten digitaalisten välineiden kautta tapahtuvaan dialogiin liittyvät tietosuojan kysymykset. Ohto+ -hankkeessa hahmotetaan ohjausalan ammattilaisten digitaalisuuteen liittyvää tietosuojaosaamista muun muassa tekemällä itsearviointikysely. Kyselyn avulla yksittäinen ohjaaja voi tarkastella omaa ohjausosaamistaan digitaalisissa ympäristöissä. Lisäksi hankkeessa järjestettiin keväällä 2021 webinaari, jossa oli puhujana yksi Suomen tietotekniikkakehityksen johtavista asiantuntijoista, Petteri Järvinen.

Ohto+ kartoitti hankkeen kumppanioppilaitosten käytössä olevia digitaalisia välineitä ohjauksen eri vaiheisiin liittyen. Välineet voidaan jakaa hakeutumisvaiheen ohjauksen, opintojen aikaisen ohjauksen, opiskelijahallinnon ja uraohjauksen ohjelmistoihin ja alustoihin. Osa välineistä on formaaleja joko oppilaitoksille räätälöityjä tai julkishallinnon virallisia ohjauksen työkaluja, osa taas geneerisiä sosiaalisen median välineitä, joita käytetään erityisesti opintojen aikaisessa ohjauksessa. Erityisesti sosiaalisen median kanssa toimittaessa tietoturva- ja tietosuoja-asioihin tulee kiinnittää huomiota. Muun muassa WhatsApp ei välttämättä tarjoa riittävästi tietoturvaa.

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että Ohto+ haluaa omalta osaltaan parantaa kaikkien ohjauksen ammattilaisten digitaalisia valmiuksia, joihin vahvasti liittyy myös tietoturvan ja tietosuojan osaaminen.

Kirjoittaja Mikko Turunen on Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajankoulutuksen lehtori ja OHTO+ -hankkeen digi- ja ohjausalan asiatuntija.

OHTO+ -webinaarit: ajankohtaisia ja tiiviitä tietoiskuja digitaalisen ohjauksen teemoista

”No niin arvoisat ohjausalan ammattilaiset: kello on 8:30, joten eiköhän aloiteta”.

Näillä tutuilla saatesanoilla Tampereen kesäyliopiston projektipäällikkö käynnistää OHTO+ -hankkeen koulutuswebinaarin, ja suurilukuinen ohjausalan ammattilaisista koostuva kuulijajoukko valmistautuu kuulemaan asiantuntijapuheenvuoroa valitusta digitaalisen ohjauksen teemasta.

Tampereen kesäyliopisto vastaa OHTO+ -hankkeen webinaarisarjan toteutuksesta. Suunnittelutyön tukena toimivat hankekumppanit, Jyväskylän ja Tampereen ammattikorkeakoulujen ammatillisen opettajankoulutuksen asiantuntijat. Yhteisen ponnistelun tuloksena on luotu toimiva kokonaisuus, joka on saavuttanut asetetut tavoitteet kirkkaasti. Yhteistyö hankekumppaneiden välillä on ollut sujuvaa ja kunkin toteuttajan ydinosaamista hyödyntävää. Kesäyliopisto vastaa webinaarien käytännön järjestelyistä, moderoinnista, tiedottamisesta ja markkinoinnista. JAMK:n ja TAMK:n asiantuntijat tuovat suunnittelutyöhön oman kontribuutionsa ajankohtaisen ja mielenkiintoisen sisällön ideoinnissa sekä vastaavat omiin asiantuntija-alueisiinsa liittyvistä alustuksista. Parhaimmillaan webinaareja on seurannut yli 100 ohjausalan toimijaa. Laajan valtakunnallisen vaikuttavuuden taustalla on osaltaan toiminut OHTO+ -hanketta edeltävä projekti: kuuden kesäyliopiston toteuttama OHTO-hanke (2015-2018), jossa luotiin pohja valtakunnalliselle ohjaustoimijoiden verkostolle.

Koulutuswebinaarien tavoitteena on tukea kehittyvän Opintopolku.fi -palvelun käyttöönottoa, ammatillisen koulutuksen lainsäädännön velvoittamaa ohjausosaamista sekä organisaatioiden digitaalisten ohjauspalveluiden kehittämistä. Webinaarikokonaisuudessa tarkastellaan digitaalisen ohjauksen teemoja kokonaisvaltaisesti: käsitellyt teemat ovat vaihdelleet digiohjaajan identiteetistä työvälineisiin ja digitaalisiin ohjausympäristöihin, tietoturvaan, digitaalisen ohjauksen eettisyyteen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen sekä digitaalisen ohjauksen erityiskysymyksiin.

Laajalle kohderyhmälle suunnatut webinaarit suunniteltiin alun perin lähitoteutukseen. Seitsemän koulutuspäivän suunnitelma vaihtui pandemian myötä 17 webinaarin sarjaksi. Kyseinen ratkaisu oli toki välttämätön, mutta tiiviit tietoiskut ovat osoittautuneet erittäin menestyksekkääksi. Webinaarit kokoavat yhteen oppilaitosten ohjaushenkilöstön, TE-palveluiden asiantuntijat, kuntien työllisyys- ja nuorisopalveluiden henkilöstön, yksityisten uraohjauspalveluja tuottavien yritysten henkilöstön sekä muut ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat.

OHTO+ -hankkeen webinaarikokonaisuus huipentuu keväällä 2022 viiden toteutuksen sarjaan, jonka sisältöä hanketiimimme suunnittelee parhaillaan. Kevään webinaareissa tulemme keskittymään erityisesti digiohjauksen tulevaisuuteen sekä teknologian että ohjausprosessien näkökulmasta.

Seuraa OHTO+:n hankkeen etenemistä verkossa ja tutustu jo pidettyihin webinaareihin hankkeen Youtube-kanavalla:
Facebook (@Ohtoplus)
Blogi (OHTO+)
Youtube (OHTOplus)

Kirjoittaja Mikko Mattila toimii Tampereen kesäyliopiston projektipäällikkönä ja vastaa OHTO+ -hankkeen webinaarien toteutuksesta yhdessä kollegansa, kesäyliopiston koulutuskoordinaattori Jere Salon kanssa.