Uudet teknologiat ja sosiaalinen media tarjoavat ohjauspalveluille runsaasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla ne vaativat ohjaajilta uutta osaamista ja asennoitumista.
Digitaalisuus, etätyökalujen käyttö ja verkkokohtaaminen ovat kaikki tulleet osaksi jokaisen opettajan ja ohjaajan työnkuvaa pandemia-ajan arjessa. Tehdyissä kansallisissa kartoituksissa on havaittu, että merkittävä osa oppilaitosten opettajista ja ohjaajista hyppäsi koronajunaan ilman, että digitaalisuutta ja sen ominaispiirteitä erityisesti otettiin huomioon toiminnassa. Toisin sanoen pyrittiin toimimaan digiympäristössä samalla tavalla kuin oltaisiin vielä luokkahuoneissa. Verkon käyttöön ohjauksessa liittyy kuitenkin paljon sellaisia asioita, jotka on jatkossa otettava huomioon. Eräs keskeisimmistä opinto-ohjauksen muutoksista liittyy tietosuojaan ja tietoturvaan.
Tietosuoja ja tietoturva ovat sisäkkäisiä käsitteitä, jotka usein sekoitetaan keskenään. Lyhyesti sanottuna tietosuojan tavoite on rekisteröidyn eli esimerkiksi yksittäisen ohjattavan opiskelijan, jonka tietoja käsitellään, yksityisyyden ja oikeuksien turvaaminen henkilötietoja käsiteltäessä. Tietoturvan tavoitteena puolestaan on suojata kaikkia oppilaitoksen toiminnan kannalta tärkeitä tietoja.
Uudet teknologiat ja sosiaalinen media tarjoavat ohjauspalveluille runsaasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla ne vaativat ohjaajilta uutta osaamista ja asennoitumista. Siinä missä aikaisemmin suuri osa henkilökohtaisista tai ryhmämuotoisista keskusteluista on tapahtunut kasvotusten, on pandemia-aika kasvattanut verkkovälitteistä ohjausta huimasti. Verkon yli tapahtuva videokuvan ja äänen sisältävä ohjaus tuo kuvioon uusia haasteita. Haasteet liittyvät erityisesti siihen, miten syntyvää multimediaa tulee käsitellä, oli se sitten reaaliaikaista tai tallennettua.
Koulutusorganisaatioiden tulisi näin ollen tarjota koulutusta ohjauksen ammattilaisten osaamisen kehittämiseen tietosuoja- ja tietoturvakysymyksissä, kuten EU:n tietosuoja-asetukseen liittyvissä asioissa. Toukokuussa 2018 käyttöön tullut GDPR (General Data Protection Regulation) -asetus tiukensi huomattavasti oppilaitosten henkilötietojen käsittelyn vaatimuksia. Tämä tarkoitti koulujen tietosuojaan liittyvien toimintojen merkittävää uudelleen tarkastelua. Esimerkiksi erilaisten opiskelijoihin liittyvien turhien rekisterien luomiseen tulee kiinnittää huomiota.
Monikanavaisen ohjauksen tulee olla yhdenvertaista ja eettisten periaatteiden mukaista. Merkittävän osan eettisyydestä muodostavat erilaisten digitaalisten välineiden kautta tapahtuvaan dialogiin liittyvät tietosuojan kysymykset. Ohto+ -hankkeessa hahmotetaan ohjausalan ammattilaisten digitaalisuuteen liittyvää tietosuojaosaamista muun muassa tekemällä itsearviointikysely. Kyselyn avulla yksittäinen ohjaaja voi tarkastella omaa ohjausosaamistaan digitaalisissa ympäristöissä. Lisäksi hankkeessa järjestettiin keväällä 2021 webinaari, jossa oli puhujana yksi Suomen tietotekniikkakehityksen johtavista asiantuntijoista, Petteri Järvinen.
Ohto+ kartoitti hankkeen kumppanioppilaitosten käytössä olevia digitaalisia välineitä ohjauksen eri vaiheisiin liittyen. Välineet voidaan jakaa hakeutumisvaiheen ohjauksen, opintojen aikaisen ohjauksen, opiskelijahallinnon ja uraohjauksen ohjelmistoihin ja alustoihin. Osa välineistä on formaaleja joko oppilaitoksille räätälöityjä tai julkishallinnon virallisia ohjauksen työkaluja, osa taas geneerisiä sosiaalisen median välineitä, joita käytetään erityisesti opintojen aikaisessa ohjauksessa. Erityisesti sosiaalisen median kanssa toimittaessa tietoturva- ja tietosuoja-asioihin tulee kiinnittää huomiota. Muun muassa WhatsApp ei välttämättä tarjoa riittävästi tietoturvaa.
Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että Ohto+ haluaa omalta osaltaan parantaa kaikkien ohjauksen ammattilaisten digitaalisia valmiuksia, joihin vahvasti liittyy myös tietoturvan ja tietosuojan osaaminen.
Kirjoittaja Mikko Turunen on Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajankoulutuksen lehtori ja OHTO+ -hankkeen digi- ja ohjausalan asiatuntija.