Teknologian kehitys on monipuolistanut ohjauksen toimintaympäristöjä, mutta samalla se on myös haastanut ohjaajien osaamista. Asiakkaan kohtaamisosaamisen lisäksi ohjaustyötä tekeviltä vaaditaan jatkuvasti päivittyvää osaamista koulutuksesta, työmarkkinoista sekä palvelujärjestelmistä. Lisäksi heillä tulee olla kykyä integroida teknologisia ratkaisuja joustavasti osaksi ohjaustyötä ja ohjauspalveluiden hallinnointia.
Ohjaus on parhaimmillaan tavoitteellista ja vuorovaikutuksellista toimintaa, jossa tavoitteena on asiakkaan toimijuuden vahvistuminen. Myös digitaalisesti toteutettavassa ohjauksessa on oleellista, että asiakas tulee kuulluksi, kohdatuksi ja ymmärretyksi omista lähtökohdistaan käsin. Ohjauksen kesto, muoto, toteutustapa ja palvelukanava sekä tavoitteet vaihtelevat tilanteesta ja asiakkaasta riippuen. Tämä edellyttää digitaalisen ohjauksen erityispiirteiden tunnistamista, digitaalista ohjausosaamista sekä erilaisten digi- ja verkko-ohjauspalveluiden tuntemista.
OHTO+ -hankkeen tavoitteena on ollut tukea ohjaushenkilöstöä käyttämään digitaalisia ohjauspalveluja tarkoituksenmukaisella tavalla. Hankkeen toimesta on jaettu yhteisesti hyviä käytänteitä ja kokemuksia erilaisten digitaalisten ohjauspalveluiden ja -alustojen käytöstä niin monipuolisissa tiedollisissa webinaareissa kuin toiminnallisissa vertaisoppimisen ja -kehittämisen työpajoissakin. Näiden sekä hankkeen alussa kehittäjäverkostolle toteutettujen digi- ja verkkopalveluja koskevien kartoitusten sekä hankkeessa tehdyn kehittämistyön tuloksena on tuotettu digitaalisen ohjausosaamisen arviointityökalu.
Arviointityökalun tavoite
Arviointityökalun tavoitteena on toimia ohjaajan ammatillisen kehittymisen tukena. Sen avulla ohjaaja voi arvioida ja tunnistaa digi- ja verkkopalveluja hyödyntävän ohjauksen kipupisteitä ja kehittämiskohteita niin omassa kuin oman organisaationkin toiminnassa. Se auttaa myös asettamaan tavoitteita oman digitaalisen ohjaustoiminnan kehittämiselle. Työkalua voidaan hyödyntää niin ohjaushenkilöstön osaamisen itsenäisessä arvioinnissa kuin tiimin tai työyhteisön osaamisenkin arvioinnissa joko kertaluonteisesti tai pidemmän aikavälin arvioinnin apuna. Työkalun kehittämistyössä ovat olleet mukana TAMKin ja Jamkin ammatillisen opettajakorkeakoulun asiantuntijat, OHTO+ -hankkeen kehittäjäkumppaniorganisaatioiden edustajat. Pilotointiin on osallistettu myös ammattikorkeakoulujen ohjausalan opiskelijoita.
Arviointityökalu koostuu kolmen keskeisen teeman ympärille (Ohjausosaaminen digitaalisissa ohjausympäristöissä, Digitaalisuus osana monikanavaista ohjausta, Opintopolku.fi -palvelun käyttö osana ohjausta) laadituista väittämistä, joiden tarkoituksena on herätellä vastaajaa pohtimaan monipuolisesti omia / organisaation digitaalisen ohjauksen toimintatapoja sekä omaa digitaalista ohjausosaamistaan. Väittämät ovat tarkoituksella moniulotteisia ja pohdiskelua vaativia. Vastattuaan kyselyyn, vastaaja saa yhteenvetona osaamiskuvaukset teema-alueittain, jotka auttavat osaamisen edelleen kehittämisessä.
Tekninen toteutus
OHTO+ -hankkeessa kehitetyn ohjaushenkilöstön digitaalisen ohjausosaamisen itsearviointityökalun tekninen toteutus aloitettiin pohtimalla, millaiseen muotoon itsearvioinnin tulokset haluttiin. Aluksi sisällön tuottajien päämääränä oli viiden muuttujan timanttimainen kuvio, josta olisi voitu teknisesti kyselyn tuloksista saada aikaan graafista palautetta kenttäalueiden avulla. Kysymysten teemoja virtaviivaistettiin kuitenkin jatkossa niin, että tuloksena oli kolme erillistä teemakokonaisuutta. Näin ollen timantista syntyvä kenttämäinen palaute ei enää soveltunut tulokseksi. Lisäksi pohdittiin sitä, voitaisiinko itsearvioinnin kohteena olevalle tuottaa palautteista huoneentaulu, jossa olisi listattuna huomioita ja toimintaohjeita jatkoa varten.
Teknisen toteutuksen ryhmä ryhtyi pohtimaan sitä, tulisiko toteutus ostaa ohjelmointina ulkoiselta toimittajalta. Tällöin vastuu teknisestä toteutuksesta olisi langennut projektin ulkopuolelle ja mahdolliset muutokset olisivat saattaneet olla haasteellisia toteuttaa. Tästä syystä päädyttiin käyttämään päätoteuttajana toimivan oppilaitoksen (Gradia) käytössä jo olevaa Google Forms-järjestelmää.
Sen kohdalla kuitenkin havaittiin jo heti alussa, että palvelusta ei suoraan saanut teemakohtaista pisteytystä ja siitä tuotettua pisteisiin pohjautuvaa verbaalia palautetta. Tästä syystä lähdettiin etsimään verkosta sellaista palvelua, jonka avulla Google Formsia voisi pystyä räätälöimään projektille sopivaksi. Tällainen palvelu löytyi Intiasta, nimeltään FormFacacde. Tähän tutustuttuaan ryhmä löysi samalta toimittajalta myös toiminnon nimeltään Scorecery. Nämä kaksi pluginia liittämällä Google Formsiin kykenimme saamaan aikaiseksi toiminnon, jossa kolmeen eri teemaan vastaamalla ohjausalan toimija sai sekä pisteytyksen omasta senhetkisestä osaamisestaan, että siihen liittyvät toimintaohjeet.
Teknistä järjestelmää jouduttiin jonkin aikaa opettelemaan ja sen käyttöä testattiin mallikysymyksillä. Kysymysten pisteytykset koodattiin niin, että tietyn pisterajan sisällä oleva tulos antoi tietyt jatko-ohjeet ja osaamisen kuvauksen. Samaan aikaan hankkeen AMKien sisällöntuottajat tuottivat varsinaiset teemakohtaiset väittämät sekä niihin liittyvät palautteet. Yhdessä näiden kahden avulla tekninen työkalu saatiin valmistumaan ajallaan ja sitä pääsivät lisäksi testaamaan TAMKin opinto-ohjaajaopiskelijat osana omia opintojaan.’
Arviointityökalu käyttöön ja osaamisen arvioinnin avuksi
Arviointityökalu julkaistaan käyttöön OHTO+ -hankkeen loppuseminaarissa 15.9.2022. Tämän jälkeen työkalu on kaikkien vapaassa käytössä ja löytyy tältä blogisivustolta. Toivomme työkalun tuovan aineksia oman digitaalisen ohjausosaamisen arviointiin ja jäävän monipuoliseen käyttöön hankkeen päättymisen jälkeenkin. Hyödynnä ja tunnista oman digitaalisen ohjausosaamisen vahvuudet sekä seuraavat kehittämisaskeleet – tai ties vaikka olisitkin jo edelläkävijä!
Kirjoittajat ovat asiantuntijoita OHTO+-hanketiimissä.
Virpi Koskelo, Jamk
Mervi Pasanen, Jamk
sekä Mikko Turunen, TAMK