Ehkä tässä vielä oppii leijumaan bittiavaruudessakin.
Helmikuun 2022 OHTO+ webinaarissa teemana oli tekoäly ja oppimisanalytiikka ohjauksessa. Teeman myötä moni opinto-ohjaaja, kasvatustieteilijä, joutui hyppäämään osaamisvajeensa mustaan aukkoon. Xamkin tutkimuspäällikkö Milja Manninen sai kuitenkin luotua tekoälyyn ja oppimisanalytiikaan johdattelevassa puheenvuorossaan kuulijalle sellaisen tunteen, että ehkä tässä vielä oppii leijumaan bittiavaruudessakin. Ennen kaikkea hän antoi monia hyviä syitä siihen, miksi meidän ohjaajien tulee oppia ymmärtämään ja olla kiinnostuneita algoritmien maailmasta. Yritänkin seuraavassa tehdä ymmärrettäväksi omia oivalluksiani. Kaikki tekstin virheet, joita en todennäköisesti edes huomaa, ovat omia virheitäni.
Aloitetaan alusta eli siitä, mitä tekoäly tarkoittaa. Maailma on tulvillaan tietoa. Tekoälyn avulla informaatiota voidaan käsitellä siten, että sen tekemistä ei tarvitse jatkuvasti avustaa tai valvoa. Algoritmi on ihmisen ohjelmoima yksityiskohtainen ohje siitä, miten tietoa käsitellään, jotta haluttu ongelma voidaan ratkaista. Tekoäly adaptoituu eli oppii toistuvista samankaltaisista tapahtumista mukauttamaan toimintaansa ja toimii jokseenkin siihen suuntaan kuin se on ohjelmoitu. Esimerkiksi oppilaitosten chattibotit on opetettu löytämään usein kysyttyihin kysymyksiin vastauksia ilman, että kukaan ihminen on oikeasti tai reaaliaikaisesti vastaamassa kysymyksiin.
Oppimisanalytiikka puolestaan kerää, mittaa, analysoi ja raportoi tietoa, jota oppijasta on saatu lupa kerätä. Tässä kohtaa vertaan asiaa oman työtietokoneeni käyttöjärjestelmään, joka mm. seuraa kalenteriani ja kertoo säännöllisin väliajoin sähköpostiviestillä, että ”nyt kannattaisi varata aikaa palavereilta keskeytymättömälle työajalle”.
Olen Milja Mannisen kanssa yhtä mieltä siitä, että tekoälyn ja oppimisanalytiikan käyttöön koulumaailmassa ja ohjauksessa liittyy SUURIA eettisiä kysymyksiä. Ensinnäkin, kun ohjauksen tavoitteena on toimijuuden tukeminen, on pohdittava mitä ohjaus on, millaisia prosesseja siinä on ja miten tekoälyä voitaisiin hyödyntää. Millaista ohjausajattelua ja ihmiskäsitystä tekoälyn perustana käytetään? Miten suureen dataan perustuvat tekoälyratkaisut taipuvat huomioimaan yksilölliset prosessit? Mitä lisäarvoa tekoäly tai oppimisanalytiikka tuo tai vie? Miten varmistetaan, että ohjattava on tietoinen ja päätäntävaltainen omaan prosessiinsa ja siitä oppimiseen? Miten varmistetaan prosessin eri vaiheiden läpinäkyvyys? Kenellä on vastuu ohjauksesta?
Näitä perustavanlaatuisia kysymyksiä on paljon, paljon enemmän. Niitä ratkomaan tarvitaan ennen kaikkea ohjausalan osaajia. Lohdullista tässä onkin, että me ohjaajina voimme vaikuttaa tekoälyn oppimiseen, sillä koneet eivät ohjelmoi itse itseään. Ainakaan vielä.
Tutkimuspäällikkö Milja Manninen Xamkista vieraili OHTO+ hankkeen webinaarissa 18.2.2022. Hänen esityksensä pohjalta asiaa pohdiskeli OHTO+ hankkeen asiantuntija Tarja Juurakko-Koskinen, ohjauksen lehtori Tampereen ammattikorkeakoulusta, Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.