Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2014

Etutorin kokemuksia kiltailusta

Kiltamalli on koulutuskeskus Tavastiassa kehitetty pedagoginen toimintatapa, jota on kehitetty Kiltakoulut -hankkeessa. Toimintamallissa painotetaan yhteistoiminnallista oppimista ja vertaisoppimista. Kiltatoiminnan pääperiaatteita ovat, että käytössä on avoin oppimisympäristö ja, että jokainen opiskelija pitää oppimispäiväkirjaa. Oppimista tuetaan vertaisoppimisella ja tutoroinnilla sekä panostamalla ryhmän työilmapiiriin. Työvälineinä käytetään mobiililaitteita ja sosiaalisen median välineitä kuten Wikiä, blogeja, Facebookia ja WhatsAppia. Vastaavaa mallia on kehitetty myös Salon seudun ammattiopistossa Keikkailu-nimellä. Keikkailussa painottuvat edellisten lisäksi yritteliäisyys ja projektimainen työskentelytapa.

Kiltakoulutus käynnistyi Jyväskylän ammattiopistossa syksyllä 2014. Hius-, kauneus- ja vaatetusalan etutorin näkökulmasta kiltamaisten toimintatapojen käyttöönotto on ollut vilkasta kaikilla aloilla. Vaatetusalan kiltamallissa on painottunut uusiin toimitiloihin siirtyminen, ja mallin suunnittelu samoihin tiloihin siirtyvien, muiden toimijoiden kanssa. Kauneusalan alkuvaiheissa ovat painottuneet blogityöskentely ja videoiden tuottaminen. Vauhdikkaimmin kiltamalli on käynnistynyt hiusalalla, joka on liittynyt Kiltakouluihin mukaan, ja heille on suunniteltu alaa kuvaava logo.

Yhteisenä nimittäjänä em. aloille on ollut oppilaitoksen ylläpitämän, WordPress-pohjan luominen ja käyttöönotto kevään ja syksyn 2014 aikana. Julkaisualustat ovat alakohtaisia ja avoimia. Kaikilla kyseisen alan opettajilla on käyttö- ja muokkaamisoikeudet blogeihin. Blogit löytyvät seuraavien linkkien takaa:

WordPress-alustan perustoiminnot tulivat tutuiksi melko nopeasti. Haastavinta suunnitteluvaiheessa oli valikkorakenteen muokkaaminen niin, että se palvelisi opiskelijoita parhaalla mahdollisella tavalla. Vaihtoehtoina oli joko opetussuunnitelman rakenteen mukainen, tai sitten vuosittain ja jaksoittain etenevä jäsennys. Päädyimme jälkimmäiseen, koska mielestämme se tuki paremmin tietojen löydettävyyttä.

Sivuja ja jaksoja linkittäessäni havaitsin, että valikkorakennetta olisi mahdollista keventää. Tällöin yksi alavalikkorivistö jäisi pois, mikä tukee paremmin aineiston luettavuutta etenkin silloin, kun sitä selaillaan mobiililaitteella. WordPress-pohjien rakennetta ja sisältöä kehitetään kuluvan lukukauden aikana vastaamaan paremmin opiskelijoiden, mutta myös opiskelijoiden tarpeita.

Hius-, kauneus- ja vaatetusaloilla blogipohjan perusrakenne on sama, mutta niiden sisällössä painottuu alakohtaiset erot. Yhdistäviä sisältöjä ovat mm. alakohtaiseen opiskeluun, yrittäjyyteen, Taitaja-toimintaan, hankintapaikkoihin ja työssäoppimiseen liittyvä aineisto. Seuraava vaihe on atto-aineiden integrointi sujuvaksi osaksi blogityöskentelyä.

Alkuvaiheessa myös Petäjäveden toimipisteen, tekstiili- ja vaatetusalan artesaani koulutus oli tuottamassa sisältöä Vaatetin-blogiin, mutta suunnitelmat muuttuivat matkan varrella.  Artesaani-koulutukselle päätettiin luoda oma WordPress-alusta, koska alusta palvelisi paremmin kokonaisuudessaan koko artesaani-koulutusta ja heidän opetussuunnitelmansa sisältöjä.

Syksyllä 2014 lähes kaikki, muoti- ja kauneusalojen ryhmät päättivät kirjoittaa blogimuotoista oppimispäiväkirjaa. Useimmat opiskelijat ovat luoneet pohjansa Bloggeriin tai Weeblyyn. Blogityöskentelyn tavoitteena on tarjota avoin ja oppimispäiväkirjamainen työskentelytapa, johon kuvataan omaa oppimista kuvin, tekstein ja videoin. Blogien visuaalisessa ulkoasussa painottuu opiskelijan persoonallisuus ja ammattiala.

Sisällön tuottamisessa on alakohtaisia eroja ja painotuksia, mutta päivitysten lähtökohtina voidaan pitää lyhyitä tiedonhakutehtäviä ja tuotteen valmistusprosessin kuvaamista. Aineistoa tuotetaan koko opintojen ajalta. Muutama jatkava ryhmä on rajannut blogityöskentelyn tietyn projektin tai opinnäytteen koostamiseen.

Myös videoiden tuottaminen on lisääntynyt syksyn kuluessa selvästi. Videointikohteina ovat olleet eri työvaiheet, -tavat ja -välineet. Aineistoa on koostettu Ipadeilla ja oppilaiden omilla mobiililaitteilla kuten älypuhelimilla. Ohjelmistoista suositumpia ovat olleet Imovie ja Movie Maker, joilla kuvat ja videonpätkät on koottu toimiksi esityksiksi. Valmiit videot on varastoitu joko Moniviestimeen tai YouTubeen tai omiin salaisiin arkistoihin.

Muista some-välineistä suosituimpia ovat olleet Facebook ja WhatsApp. Facebookia on käytetty luokkakohtaisen informointiin, työssäoppimisen ohjaamiseen ja oppimateriaalin jakamiseen. WhatsAppia on hyödynnetty informointi- ja asiakastyöskentelyvälineellä. Eri välineet tarjoavat hieman erilaisia toimintamahdollisuuksia. Olennaista toimivan ja käyttötarkoitukseen soveltuvan välineen valinnassa on myös ryhmän mielipide ja näkökannat. Jokainen opettaja on ottanut käyttöön ne sosiaalisen median välineet, jotka tuntuvat tukevat parhaiten omaa pedagogista toimintamalliaan.

Yhteistyö on sujunut melko mutkattomasti ja uusia ideoita on syntynyt vauhdilla. Uusien toimintatapojen omaksuminen on vaatinut opettajilta epämukavuusalueella toimimista ja uskallusta hypätä uutteen ja hallitsemattomaan, paikoitellen myös siirtymistä oppijan rooliin. Ongelmia ja päänvaivaa ovat tuottaneet lähinnä langattoman verkon verkkainen toiminta ja yhteisen suunnitteluajan löytäminen. Etutorin näkökulmasta alkusyksyyn on sisältynyt paljon positiivista puhinaa ja pohdintaa. Syksy on ollut vähintäänkin mielenkiintoinen, mutta melkoisen kiireinen.

Sirpa Vauhkala

Videointikokemuksia

Alkuvaiheessa omat videointikokeiluni ja -kokemukseni olivat melko minimaalliset, joten päätin lähteä liikkeelle tutkailemalla ryhmäni vuosisuunnitelmaa. Halusin nostaa esille sellaisia, olennaisia oppisisältöjä, jotka ovat merkityksellisiä vaatteen valmistuksen onnistumisen kannalta.

Testikäytössä olivat Windows-tabletti ja kolme Ipadia. Windows-tabletin testaaminen jäi henkilökohtaiselle tasolle, koska vempele oli uusi eikä yhdellä Windows-tabletilla vielä kovin pitkälle pötkitä, sillä ryhmässä oli lähes 20 opiskelijaa. Ongelmana oli myös se, että tablettiin kirjautuminen edellytti henkilökohtaisia tunnuksia, mikä vaikutti etenkin siihen, että kirjautumiseen kului melkoisesti aikaa. Etsin sopivia ilmaisappseja kuvien käsittelyyn ja videoiden muokkaamiseen. Kuvien käsittelyssä näppäriä olivat Phototastic, KVADphoto+ ja Adobe Photoshop Express sekä Retro Photo Camera, Vintage Photo Camera ja Sketch Photo. Movie Maker osoittautui melko nopeasti parhaaksi ja monipuolisimmaksi köyhän miehen videoidenkäsittelyvaihtoehdoksi.

Suunnittelun lähtökohdaksi valitsin vuosisuunnitelman ja opintojen jaksotuksen. Vaatetusalan opinnot painottuvat tuotteiden valmistukseen, joten valmistusprosessin hallinta on yksi opintojemme ydin. Toinen merkityksellinen seikka on mittojen oton onnistuminen, sillä vaatteen valmistus perustuu useimmiten asiakkaan mittoihin. Kolmanneksi opintoihin olennaisesti sisältyväksi osioksi nousi näytön dokumentointi.

Opiskelijoiden kanssa työskentelyyn valitsin Ipadit, koska niitä oli useampi kappale tarjolla opiskelijoiden testattavaksi. Jaoin opiskelijat 3-4 hengen ryhmiin ja valitsin aiheiksi mittojen ottamisen ja näytön dokumentoinnin. Joka ryhmässä oli vähintään yksi opiskelija, joka oli aiemmin käyttänyt Ipadia. Käsikirjoituksena toimi moniste, johon oli koottu eri mitat ja mittojenottojärjestys. Opiskelijat valitsivat kuvauspaikat ja kuvakulmat sekä sen, miten tarkkaan he dokumentoivat mittojen oton eri vaiheet. Näytön vaiheiden videointi oli myös kohtuullisen toimiva videointi kokeilu. Näyttönä valmistettiin turvaliivejä. Mittojen ottoon verrattuna näytön dokumentoinnissa korostui tuotteiden valmistusprosessi.

Mittojen oton dokumentointia:

https://m3.jyu.fi/jaomv/ohjelmat/jyvaskylan-ammattiopisto/hyvinvointi-ja-kulttuuri/tekstiili-ja-vaatetusala/sirpa-vauhkala/mittojen-otto2

Videoiden koostaminen perustui still-kuviin. Pienen esittelyn jälkeen oppilaat työstivät kokonaisuudet melko itsenäisesti. Apua kaivattiin lähinnä tekstin tai äänen lisäämiseksi videoon. Osa videoista vietiin YouTubeen ja myöhemmin myös Moniviestimeen, jonka Jyväskylän ammattiopisto otti käyttöön keväällä 2014. Lopuksi videot katseltiin yhdessä läpi, ja samalla pohdittiin sitä, mikä videossa onnistui hyvin, ja missä olisi vielä kehittämisen varaa. Etenkin mittojen oton videointi oli erityisen onnistunut oppimistehtävä, koska mittausvirheet näkyivät selvästi videoilta.

Kokeilujen aikana huomattiin, että valokuvat ja videopätkät kannattaa tuottaa samalla välineellä, jolloin vältytään tiedonsiirto-ongelmilta. Välillä tiedostoja kierrätettiin läppärin kautta, koska muutoin ne eivät siirtyneet mutkattomasti laitteesta toiseen. Tämä vei jonkin verran aikaa, mutta en kokenut sitä kovinkaan työlääksi toimintatavaksi. 3-4 opiskelijan ryhmäkoko oli sopiva. Videoiden editointi ja äänitys sujuivat aluksi ryhmätyönä, mutta jotkin opiskelijat turhautuvat siihen, ettei heillä ollut muuta tehtävää kuin editoinnin seuraaminen. On myös tarkoituksenmukaista, että kaikki opettelevat editoimaan ja koostamaan videon sekä viemään sen alustalle kuten YouTubeen tai Moniviestimeen.

Ompelun perusosaamisen näytön dokumentointia:

https://m3.jyu.fi/jaomv/ohjelmat/jyvaskylan-ammattiopisto/hyvinvointi-ja-kulttuuri/tekstiili-ja-vaatetusala/sirpa-vauhkala/turvaliivin-valmistus-naytto/turvaliivin-valmistus-naytto

Etutorina olen päässyt opastamaan hius- ja kauneusalan opettajia Ipadien käytössä ja videoiden toteuttamisessa. Käsikirjoitus on tuotettu usein alusta alkaen, mutta lähtökohtana on ollut myös jokin valmis opetusmoniste tai oppikirja, jonka tietosisältö on muokattu videointiin soveltuvaksi. Seuraavassa listassa esimerkkejä videointiaiheista:

  • tuotteen valmistusprosessi
  • yksityiskohdan valmistus
  • yksittäiset, keskeiset oppisisällöt
  • tietosisältöjen kertaus
  • koneiden, laitteiden ja työvälineiden käyttö ja huolto
  • näytön dokumentointi
  • kauneus- ja hiusalojen palvelut
  • koe
  • virheiden upottaminen videoon
  • alakohtainen oppimateriaalin tuottaminen

Näiden kokeilujen jälkeen uskon, että videointi syventää oppimista, koska käsiteltävät asiat jäsennetään ja kootaan loogisesti eteneväksi kokonaisuudeksi. Tällöin opiskelijat kertaavat oppisisällöt useaan otteeseen. Oppimisen tukemisen kannalta on olennaista, että opettaja poimii videoihin olennaiset oppisisällöt ja määrittää reunaehdot videoinnille. Tuskinpa ihan kaikkea tarvitsee videoida.

Videointiin liittyvät haasteet ovat liittyneet pääasiallisesti tekniikan toimivuuteen ja saatavuuteen sekä henkilökohtaisiin ennakkoluuloihin. Haasteita ovat tuottaneet:

  • langattoman verkon hitaus
  • Ipadien määrä ja lainattavuus
  • Ipadien apps-valikoima
  • videoiden säilytys ja siirrettävyys
  • opettajien ennakkoluulot ja asenteet

Langaton verkko on toiminut paikoitellen melko hitaasti, joten  esimerkiksi videoiden siirtäminen on ollut vaivalloista. Verkkoa kuormittaa se, että videoita siirretään lähes samaan aikaan.  Tilanne on ratkaistu usein niin, että tiedostojen siirtämiseen on käytetty läppäriä tai kiinteää työasemaa. Alkuvaiheessa tiedostot siirrettiin YouTubeen, mutta nykyisin alustana käytettään yhä useammin Moniviestintä.

Ipadit ovat useimpien ryhmien käytettävissä, joten joku toinen ryhmä voi poistaa niistä appseja. Appsien saatavuus on hyvä tarkistaa etukäteen jokaisesta laitteesta.  Suurimpana videointiin liittyvänä haasteena pidän kuitenkin opettajien asennetta ja tekniikan pelkoa. Uuden toimintatavan käyttöönotto vie oman aikansa ja vaatii kärsivällisyyttä. Kaikkiin teknisiin ongelmiin ei aina löydy ratkaisua edes etutorin tai muiden tekniikka paremmin hallitsevien taustatoimijoiden takataskusta.

Sirpa Vauhkala